"Eläinten maailma", joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1930 - 1933, on suurimmaksi osaksi luonnontieteilijä Hannes Salovaaran itsensä kirjoittama. Kirjassa Tarkka, Pekka: "Otavan historia II" vuodelta 1980 sanotaan "Eläinten maailmasta": "Hannes Salovaara kirjoitti nopeasti tämän teoksen, joka edeltää monia myöhempiä kotien hyllyissä suosittuja eläinkuvastoja." (s. 340-1). Edelleen kerrotaan, että kirjan 5. osa, joka on jätetty teoksen uusista laitoksista pois, sisälsi myös ulkomaalaisten tiedemiesten mukaan laadittuja erikoisartikkeleja.
Kirjan osat 1-4 ovat siis Hannes Salovaaran omaa tekstiä.
Lotta-kirjojen käännöksiä voit etsiä Libris-tietokannasta:
http://www.libris.kb.se/sok/sok.jsp
Kustannusteknisissä kysymyksissä sinun kannattaa kääntyä Lotta-kirjojen suomalaisen kustantajan, Kariston, puoleen.Kariston yhteystiedot ovat seuraavassa linkissä:
http://www.karisto.fi/
Ruotsinkielisten alkuteosten kustantaja on B. Wahlströms Bokförlag AB. Wahlströmin verkkosivut löytyvät täältä:
http://www.wahlstroms.se/default.jsp
Laitan ensiavuksi pari linkkiä HelMet-aineistohaun ohjeisiin.
Yleisimpiin teknisiin ongelmiin löytyy apua täältä:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#teknisia
Varausohjeet:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy esimerkiksi seuraavat suomalaista muotia ja vaatetuskulttuuria käsitelevät teokset:
Visio ja taito : suomalaisen muodin viisi vuosikymmentä
Isotalo, Merja:
Talon tavat ja väen vaatteet : suomalaisen tapa- ja vaatetuskulttuurin opinto-opas
Suomalaisista kansallispuvuista on useita hyviä kirjoja. Voit etsiä niitä HelMet-aineistohaulla käyttämälä hakusanoja "kansallispuvut and suomi"
HelMet-aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Tutustu myös seuraavaan linkkilistaan:
http://www.makupalat.fi/muoti.htm
Kirjastot säilyttävät vain muutamia oppikirjoja näytteenomaisesti, joten täydellistä valikoimaa ei löydy Turun kaupunginkirjastosta.
Koulujen vuosikertomuksissa on yleensä mainittu opetuksessa käytetyt oppikirjat. Vuosikertomuksia voi tiedustella kouluista suoraan, Varsinais-Suomen maakunta-arkistosta tai Turun kouluvirastosta (Käsityöläiskatu 10, 20100 Turku, puh. (02) 26 29111).
Myös opetushallituksesta (www.oph.fi) ja OAJ:n paikallisyhdistyksistä (www.oaj.fi) voi kysellä tietoja.
Arvonimistä suoritettavasta verosta on säädetty lailla. Veron suuruus määräytyy arvonimen saajan päätoimen mukaan. Päätoimisesti valtion, kunnan tai kirkon palveluksessa olevien (tai niiden palveluksesta eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden) osalta vero on alempi. Arvonimeä koskevan esityksen tekijä on velvollinen suorittamaan veron avoimesta kirjeestä, jolla arvonimi myönnetään.
Arvonimistä löytyy tietoa Valtioneuvoston kanslian sivuilta osoitteesta http://www.vnk.fi/toiminta/arvonimet/fi.jsp . Täältä löytyvät myös arvonimiä koskevat säädökset, säädösten tekstit löytyvät Finlexistä (Valtion säädöstietopankki), http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381 .
Tasavallan presidentin asetuksessa arvonimistä (381/2000) (liite 1)arvonimet…
Algot Untola, alkuperäiseltä nimeltä Algot Tietäväinen, käytti salaniminään mm. Irmari Rantamala, Maiju Lassila ja J.I. Vatanen.
Seuraavat teokset keskittyvät pelkästään Algot Untolan elämään ja hänen kirjalliseen tuotantoonssa:
Lindsten, Leo: Maiju Lassila: legenda jo eläessään (WSOY 1977).
Erho, Elsa: Maiju Lassila: kirjallisuushistorialinen tutkimus (Turun yliopisto 1957)
Seuraavissa teoksissa on myös tietoa Algot Untolasta:
Meri, Veijo: Goethen Tammi: lyhyttä proosaa ( Otava 1978)
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämnkertoja (WSOY 1954).
Päivi Käri-Zeinin kirjaan
Bisneskohteena Arabimaat/Päivi Käri-Zein
Helsinki : Multikustannus, 2003
kannattaa tutustua, koska siinä on paljon hyödyllistä tietoa arabialaisesta kulttuurista sekä kummastakin mainitsemastasi maasta.
Egyptin ruokakulttuurista on suomeksi enemmän tietoa kuin Libanonin; on kuitenkin olemassa videokasetti Kaiken maailman makuja/ohjaus Kari Ruotsalainen; toimittaja Johan von Bonsdorff
[Helsinki] : YLE Tallennuspalvelu,[1997],
jossa tutustutaan mm. Libanonin ruokiin.
Keith Floydin kirjassa Floyd Välimerellä on tietoa Egyptin ruoanvalmistustavoista ja -aineista sekä egyptiläisiä ruokaohjeita. Maan ruokakulttuurista ja egyptiläisistä ruokaohjeista löydät tietoa myös kirjasta Ruokamatka Afrikkaan/Hille Janhonen-Aruquah…
Seuraavissa lehdissä on laskosverhon tekoon ohjeita:
Kotivinkki 1/01 s. 26-27
Meidän talo 4/91 s. 28-31
Taito 2/95 s. 36-37
Verhojen tekemistä koskevia kirjoja voit käydä kysymässä lähimmästä kirjastosta tai katsoa internetistä esim. Seitti-kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 hakusanalla verhot.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy vastauksia näihin kysymymyksiin vain osittain. Käsikirjastossa on teos 59.57108 Lisääntyminen ja sen trendit : tilastoja raskauksista, syntymistä, steriloinneista ja epämuodostumista. Teoksesta löytyy tilasto lasten syntymäpainoista vuodelta 1994.
Lisää tilastotietoja voit hakea osoitteista http://webstat.stat.fi/ ja http://www.stakes.info/
Stakesin sivuilta selviää, että näitä tietoja syntyneistä on tilastoitu v. 1987 alkaen. Tilastokeskuksen mukaan tällöin perustettiin Stakesin syntymärekisteri ja sairaalat alkoivat lähettää syntymätodistuksien kopiot Stakesiin. Stakes julkaisee tilastotiedotteita siitä painettuna ja internetissä. Tilastokeskuksen väestötilastoihin/arkistoon ei ole missään…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1077636718 löytyy asiasanoilla kirjat ja markkinointi 4 teosta, joista yksikään ei ole WSOY:n eikä Gummeruksen kustantama. Uusin teos on Vakkuri, Kai: Digitaalinen painaminen ja muita neuvoja omakustantajalle - Helsinki : Etelän kirja, 2003.
Artikkeliviitteitä aiheesta löytyy runsaasti mm. Helecon Mix -tietokannasta, joka on Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston ylläpitämä. Se sisältää tiedot kirjaston kokoelmista ja lisäksi sinne on tallennettu kotimaisten talousalan lehtien artikkeliviitteitä sekä tiedot Helsingin kauppakorkeakoulussa tehdyistä graduista. Helecon Mix on käytettävissä mm. Turun kaupunginkirjaston…
Olettamuksesi osui oikeaan. Ulkomaalaisten lehtien irtonumerot tulevat maahan yhteisenä konttilähetyksenä, jonka jälkeen ne jaetaan irtomyyntipisteisiin. Tilaajille, kuten Helsingin kaupunginkirjastolle, lehdet tulevat normaalina postilähetyksenä. Ulkomailta tuleva posti voi eri syistä(esim. postitusluokka) viipyä matkalla pitkäänkin.
Olit ihan oikeassa. Kyllä se on tuo N. Ja lastenkirjoissa L. Kirjastot myös merkitsevät saman omiin kirjatarroihinsa ja ns. signumeihin, joita ovat pienet (yleensä valkoiset) lappuset kirjan selässä. Sieltäkin tuon voi tarkistaa.
84.2 tarkoittaa, että kyseessä on suomenkielinen, kaunokirjallinen teos (ei esim. tietokirja).
Loimaan kansallispuvun kuva on mm. Leena-Liisa Lehikoisen ja Mervi Puhakan kirjassa Kansallispukuja Suomesta (s. 97), Helmi Vuorelma Oy:n esitteessä Uusia kansallispukuja Vuorelmalta (s. 14) sekä Kotiteollisuus-lehden numerossa 1988:3 sivulla 51. Kuva on kaikissa lähteissä sama, laajin sanallinen selitys liittyy Kotiteollisuus-lehden kuvaan.
"Mr Beveridge's maggot" on vanhojen tanssien harrastajien suosima englantilainen tanssisävelmä, johon Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmista löytyy vain nokkahuilunuotinnos kokoelmasta "The complete Scottish & English country dance master for recorders. Part one : The spring garden". Netissä on kuitenkin saatavilla "Pride and prejudice" -fanien keskustelu- ja informaatio sivuilla (http://www.pemberley.com) helppo pianonuotinnos osoitteessa:
http://www.pemberley.com/images/maggot1.gif
ja hieman haasteellisempi:
http://www.pemberley.com/images/maggot2.gif
Mahdollisesti niissä nuottikokoelmissa, joissa on kyseisen tv-sarjan musiikkia, "Mr. Beveridge's maggot" esiintyy jollain toisella nimellä. Tämän voi todeta vain itse nuottia…
Tekniikan Maailma -lehteä säilytetään Helsingin kaupunginkirjastossa:
Kallion musiikkiosaston käsikirjastossa pysyvästi (1980- ) (ei lainata)
Käpylässä pysyvästi (1953- )
Pääkirjastossa Pasilassa pysyvästi (1953- ) (ei lainata)
Puistolassa pysyvästi (1986- )
Rikhardinkadulla kuluva + 17 edellistä vuotta
Lisäksi monissa toimipisteissä säilytetään kuluvan vuoden lisäksi 1-2 aikaisempaa vuosikertaa.
HelMet-aineistohausta löytyvät myös säilytystiedot niistä aikakauslehdistä, joita kirjastoon tulee.
Mikrofilmattujen lehtien tiedot ovat Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla osoitteessa http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=3448
Radoslaw Grytasta löytyy tietoa teoksista Kuvataiteilijat 1991 sekä Sculptor 90 (Suomen kuvanveistäjäliiton 80-vuotisnäyttely).Teoksia on useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, sekä laina- että käsikirjastokappaleina. Saatavuuden voi tarkistaa HelMet-haulla, osoitteessa www.helmet.fi.Internetistä hänestä löytyy tietoa esim. hakemalla Googlesta (www.google.fi) taiteilijan nimellä. Hänestä löytyy tietoa myös verkossa olevasta taiteilijamatrikkelista, www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi
Kipparikvartetti tuli aikoinaan tunnetuksi ohjelmistolla, johon kuului paljon muiden laulajien aiemmin tunnetuksi tekemiä kappaleita. Suomen kansallisdiskografia ja nuottibibliografia VIOLA-tietokanta ei tarjoakaan yhtään nuottikokoelmaa, joka olisi julkaistu Kipparikvartetin nimellä. Parhaiten Kipparikvartetin ohjelmistoon kuuluneiden sävelmien nuotinnoksia löytää kyseisten kappaleiden, säveltäjien ja sanoittajien nimillä. Suuren toivelaulukirjan uusimman osan hakemistoa selaamalla pääsee jo pitkälle. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta (www.helmet.fi) kappaleen nimellä etsittäessä käytetään sanahakua. Hakukenttään kappale kirjoitetaan lainausmerkkien sisään, esimerkiksi
"On lautalla pienoinen kahvila" ja…
Voit mennä Turun kaupunginkirjaston osoitteeseen http://www.turku.fi/kirjasto/
ja siitä eteenpäin verkkokirjastoon.
Klikkaa vasemman reunan Haku-painiketta.
Valitse asiasanaksi Luokka, ja luokkatunnukseksi 82.2
(joka on suomenkielinen lyriikka), sekä valitse kieleksi ruotsi. Kun olet käynyt läpi hakutuloksia, voit suorittaa uuden haun: tällä kertaa luokkatunnus on 82.31 (ruotsinkielinen lyriikka), ja kieli on suomi.
Näillä kahdella haulla löydät esim. ajankohtaisen Johan Ludvig Runebergin teoksen Elgskyttarne : nio sånger = Hirvenhiihtäjät : yhdeksän laulua.
