WebFacta, verkossa toimiva tietosanakirja, joka on käytössä kirjastossa, määrittelee sadun seuraavasti: fantasiaan perustuva kertomus. Suullisena perinteenä säilyneet kansansadut ovat kansainvälistä perinnettä, vaikkakin kussakin maassa ne on mukautettu maan oloja vastaaviksi.
Dokumentti on WebFactan mukaan asiakirja, todistuskappale tai myös elokuvan, television ja radion lajityyppi, joka pyrkii välittämään kuvaamansa aiheen mahdollisimman todenmukaisesti.
Otavan kirjallisuustieto (1990) määrittelee sadun vapaan mielikuvituksen pohjalle rakentuvaksi yleensä huvittavaksi tai opettavaksi kertomukseksi. Dokumenttikirjallisuus on Otavan kirjallisuustiedon mukaan todellista elämää kuvaavaa ja todellisista tapahtumista kertovaa kirjallisuutta.…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy useita piharakennusten rakennusoppaita. Esimerkeiksi valitsin seuraavat:
Qvist, Leif
Pihanikkari : rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin
Suikkanen, Eino E.
Penkki, koppi, pukki : rakennamme pihaan ja puutarhaan
HelMetistä löydät lisää vaihtoehtoja käyttämällä esimerkiksi hakusanoja: pihakalusteet, rakennusohjeet, vajat
Aineistohaku löytyy osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Listoja eri alojen lehdistä voi etsiä Fennica-tietokannasta, johon tallennetaan tiedot kaikista kotimaisista julkaisuista (kansallisbibliografia). Tietokanta on käytettävissä Internetin kautta. Tässä linkki verkkosivulle:
http://fennica.linneanet.fi/
Aihehaku tehdään UDK-luokan avulla. Löydät listan UDK-luokista tietokannan opasteista.
Kaikki tekniikan alan kausijulkaisut löytää UDK-luokalla 62. Tulos on kuitenkin yli 3000 julkaisua. Pelkästään auto- ja moottorialan julkaisut voi hakea suppeammalla UDK-luokalla 629, joka tarkoittaa "liikennevälineet". Tässä ohje:
1. Valitse pääsivulta kohta haku.
2. Klikkaa hakusivun oikeasta reunasta Haun rajaus -painiketta
3. Valitse aineistotyypiksi kausijulkaisu ja aseta rajaukset.
4. Kirjoita…
Ilmar Talven kirjassa Suomen kansankulttuuri kerrotaan niittämisestä ja heinän kuivaamisesta näin:
"Niittäminen aloitettiin tavallisesti aikaisin aamulla, jolloin heinä oli kasteen pehmittämää. Iltapäivällä se haravoitiin pitkiin karheisiin, joita päivän kuluessä käänneltiin. Yöksi heinä kasattiin pieniin rukoihin, jotka seuraavana päivänä uudelleen hajotettiin kuivumaan. Jälkikuivatukseen käytettiin myös haasiota."
Heinäseipäät yleistyivät Suomesssa 1920-luvulla.
Seuraavista kirjoista löydät lisätietoja:
Talve Ilmar: Suomen kansankulttuuri
Vuorela Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Valitettavasti saamen kielen sanakirjaa ei taida olla internetissä. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa on monipuolinen linkkikokoelma internetin sanakirjoista http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=6d05d57d-89d6-4f05-b11a… .
Mikäli lähikirjastostassasi ei ole em. sanakirjaa voit pyytää lähikirjastoasi tilaamaan sen kaukolainaksi. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta https://oukasrv6.ouka.fi/?formid=find2 saamen kielen sanakirjat saa esiin esim. luokkahaulla 88.42038. Esimerkkejä sanakirjoista: Suomi-saame-suomi sanakirja, 1992 ja Pekka Sammallahden tekemät saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja, 1993 ja säämi-suoma-sänikirje, 1993.
Kyseinen kirja kuuluu Tampereen ja Mikkelin kaupunginkirjastojen kokoelmiin, joista se on kaukolainattavissa myös ulkomaille. Voit tilata kirjan oman lähikirjastosi kautta. Tässä vielä tarkat teostiedot ja linkit yllämainittujen kirjastojen verkkosivuille:
Tekijä(t): Nojonen, Uolevi
Teoksen nimi: Kylän synty : Virrat, Vaskivesi, Keihäslahti-Nojonen / Uolevi Nojonen
Julkaistu: [Tampere] : [U. Nojonen], 1984 (Tamprint)
Ulkoasu: 118 s. : kartt. ; 21 cm
ISBN: 951-99561-6-6 (nid.)
http://mikkeli.kirjas.to/
http://www.tampere.fi/kirjasto/
Annalan talon vaiheissa http://www.kirjastovirma.net/pyhajoki/annala/annala3.html mainitaan, että "Kun kaikenlaisia sairaita tuppaantui taloon, niin piti huoneissa polttaa myrkkylamppu, että basillit kuolisivat." Kertomus käsittelee ilmeisesti 1930-lukua ennen sotaa. Myrkkylampusta ei löydy sen enempää meillä olevista kansanlääkintää ja terveydenhuollon historiaa koskevista kirjoista. Yritämme selvittää Annalan talon vaiheiden kirjoittajan Kerttu Ojanlatvan yhteystiedot ja lähetämme ne teille. Myös Pohjois-Pohjanmaan museossa (p. 08-558 47150) on luvattu selvittää asiaa, joten voisitte ottaa sinne sillä välin yhteyttä.
Kaarina Helakisa on kirjoittanut runon Hieno enkeli Tilta. Runo on ainakin Tuula Kortelaisen ja Riitta Tuloston toimittamassa runokokoelmassa Siivet enkelin (Otava 1995).
Löydät WSOY:n laatiman lyhyehkön kirjailijaesittelyn kustantamon sivuilta http://www.wsoy.fi/, osasta Kirjailijagalleria.
Teoksessa "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita : 3" /toim. Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 2001, on sivuilla 107-111 artikkeli Elina Karjalaisesta.
Elina Karjalainen on kirjoittanut myös omaelämäkerrallisen romaanitrilogian "Isän tyttö : lapsuuden muistelmia" (1999), "Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta" (2000) ja "Koskesta suvantoon : muistelmia vanhenemisen vuosilta" (2001).
Paimentytön laulun nuotit löytyvät näistä Helsingin kaupunginkirjastossakin olevista nuottijulkaisuista:
Kanteleohjelmistoa. I / Toim. Ulla Katajavuori. 1963
Valavirta Taavi: Kansankoulun laulukirja ja musiikkioppi. 1983.
Laulun nuotit ovat myös näissä teoksissa:
Nyberg, Mikael: Oppilaan laulukirja 2 (1901) ja Oppilaan laulukirja 1-4 (1900)
Valistuksen laulukirja. 1930
Karjaväen laulukirja.1958
Valistuksen laulukirjan säestyksiä. 1927
Tiedot löytyivät Pirkanmaan kirjastojen musiikkitiedonhaun avulla. Tietokannasta voi hakea laulun alkusäkeiden mukaan:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_mform&sesid=1040131653
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDAsta löytyy hakusanoilla pääoma AND tuottavuus ainakin seuraavat kirjat: Aulin-Ahmavaara, Pirkko (2003): Pääomapanos ja sen tuottavuus Suomessa vuosina 1975-2001 sekä Lönnqvist, Antti (2003): Suorituskyvyn mittaaminen: tunnusluvut asiantuntijaorganisaation johtamisvälineenä.
Suomalaisten aikakauslehtiartikkelien tietokanta ARTOsta löytyvät puolestaan seuraavat artikkelit pääoman tuottavuudesta:
- Kosonen, Pekka: Rakenne- vai suhdannekriisi?
Julkaisussa Tiede ja edistys: monitieteinen aikauslehti. 19(1994): 3, s. 251-255
- Suorsa, Olli: Tuottavuuden ja tuloksen mittaus teollisuusyrityksessä
Julkaisussa Tuottavuus. 30 (1988); 11, s. 58-60
- Siltala, Juha: Tuottaisiko laiskempi pääoma enemmän hyvää…
Suomen kansalliskirjasto tiedotti kesällä 2002 kirjastojen digitointiohjelmasta, jolla pyritään saamaan laajat tietovarannot Internetiin. Tällaiset kulttuuriperinnön ydinkokoelmat ylittävät instituutio- ja aineistorajat. Esimerkki ydinkokoelmasta on Suomen historiallinen sanomalehtiarkisto http://digi.lib.helsinki.fi/. Digitointiohjelman tavoitteena on Suomen historiallinen digitaalinen tietopankki, joka käsittäisi Suomen keskiajan, Ruotsin vallan ajan sekä 1800-luvun suomalaisen yhteiskunnan. Helsingin yliopiston kirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos vastaa digitointitoiminnasta ja on tiiviisti mukana kansaivälisessä toiminnassa kuten Euroopan Unionin eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille ohjelmassa.
Uusinta tietoa aiheesta on…
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä sähköinen kirja CompOpus, joka sisältää kotimaista klassikkorunoutta. Sivulla http://www.compopus.fi/comprr.htm lueteltujen runoilijoiden tekstien lisäksi se sisältää Kalevalan ja Kantelettaren.
Kotikoneelta hakuteoksen käyttö ei maksutta onnistu, mutta kirjaston asiakastyöasemilla sitä voi käyttää ilmaiseksi.
Asiakastyöasemilta voi käyttää muitakin digitaalisia aineistoja: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720
Video on samanniminen myös eräiden muiden Suomen kirjastojen kokoelmissa.
Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja sisältää sanan "keijua", jonka merkitys on sama kuin sanan "leijua".
Anni Swanista ja hänen tuotannostaan kertovia verkkosivuja:
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13020
http://www.helsinki.fi/kasv/nokol/annis.html
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/teokset/tekija504.htm
Varsinaisia kitarasovituksia tutuista suomalaisista lastenlauluista on vaikea löytää siksi, että niitä tuntuu julkaistun perin vähän tai olemattomasti itsenäisinä kitaranuotteina. Niitä täytyykin etsiä vasta-alkajille tarkoitetuista kotimaisista kitaran soitinkouluista. Soitinkoulujen harjoituskappaleita ei ole välttämättä kuitenkaan luetteloitu tietokantaan ja vastaus löytyy vain soitinkoulua selaamalla. Toinen mahdollinen lähde on peruskoulun ala-asteen musiikin oppikirjat, joihin saattaa sisältyä jokunen helppo kitarasovitus. Oppikirjojenkaan kappaleisiin ei välttämättä pääse käsiksi luettelointitietojen avulla. Kirjaa selailemalla saattaa jotain sopivaa löytyä. HelMet-aineistohaun perusteella kannattanee vilkaista ainakin Ole Halénin "…
Nykysuomen sanakirjan mukaan 'nureksia' tarkoittaa:
1. enemmän tai vähemmän avoimesti ilmaista tyytymättömyyttään, harmiaan jostakin, nurkua, napista, nurista, nyreksiä
2. olla tyytymätön, harmissaan, nyreissään, nureissaan, happamena, apeana, pahoillaan jostakin.
(Nykysuomen sanakirja, osa 2, s. 719)
