Näin isoja määriä kirjoja ei ole yhdessä kirjastossa. Kannattaa ottaa yhteyttä lähikirjastoon, niin he voivat hankkia isomman erän tiettyä kirjaa useammasta eri kirjastosta.
Second stepistä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavasta teoksesta: The code of ethics of social work: the /ed. by David Watson, London R&KP, 1985. Kirjaa voi tiedustella Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastosta, yhteystiedot linkissä http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/. Internetistä löytyivät seuraavat linkit:
http://www.cfchildren.org/program_ss.shtml
http://www.agendaforchildren.org/pages/ssfact.shtml
http://www.thesecondstep.org/programs/support.shtml
http://www.ccmckids.org/vpp/secondstep/
Lisäksi kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin Yliopiston Käyttäytymistieteiden kirjaston tietopalveluun, yhteystiedot ja ohjeet linkissä http://www.helsinki.fi/behav/kirjasto/palvelut.html#ti
Mahdatteko tarkoittaa lehteä nimeltä Till rors med segel och motor, lehden sarjanumero on 0040-7682. Lehden vuosikerta löytyy Museoviraston Merimuseon kirjastosta, yhteystiedot linkissä: http://www.nba.fi/fi/kirjasto
Kirjoituskoneen historiasta kertoo esimerkiksi teos Harlio, Raimo: Kiehtovat wanhat kirjoituskoneet, Helsinki] : Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö, 2000.
Tästä aiheesta/sanasta on varmaan yhtä monta määritelmää kuin on hakuteoksiakin.
Yleensä klassikolla tarkoitetaan esimerkiksi kirjallista teosta,jonka arvo säilyy.
Omasta lähikirjastostasikin varmasti löytyy useita teoksia, joissa on lisätietoja ja määritelmiä aiheista. Aloita vaikka näistä :
1. Hosiaisluoma, Yrjö : Kirjallisuuden sanakirja (2003)-hyvä perusteos!
2. Otavan kirjallisuustieto (Otava 1990)-lyhyet määritelmät
Älä myöskään unohda selata peruskoulujen/lukioiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoja. Esimerkiksi kirjassa Kieli ja kulttuuri 4-6 : lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjassa on mukava artikkeli "Mikä tekee klassikosta klassikon?" sivulta 114 alkaen.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on myös aiemmin jo…
Maailma tänään -sarjan osassa 12 ja Maailma nyt -sarjan osassa 1 on käsitelty Itävaltaa. Molemmat ovat suomenkielisiä ja löytyvät Kuopion pääkirjastosta. Uusinta tilastotietoa löytyy internetistä Tilastokeskuksen Maailma numeroina -palvelusta osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_tau…
Lisäksi kannattaa katsella Itävallan matkaoppaita. Niitä voit hakea itsekin Kuopion kirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1 Asiasanaksi voit laittaa Itävalta tai vaihtaa alasvetovalikosta hakuehdoksi "luokka" ja kirjoittaa hakuriville 44.4 joka on Itävallan kirjastoluokka.
Tietääkseni ei erillistä teosta asuntojen tai osakkeiden omistajista ole olemassa. Lisäneuvoa voi kysyä Suomen Kiinteistöliitosta, URL http://www.kiinteistoliitto.fi/. Toinen osoite voisi olla Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys, joka on Suomen kiinteistöliiton jäsenyhdistys. Sen URL on http://www.varsinais-suomenkiinteistoyhdistys.fi/ .
Australialainen Paul Hamilton Hume White syntyi vuonna 1910 ja kuoli vuonna 1992. Hän oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. Koulutukseltaan White oli reumasairauksiin erikoistunut lääkäri. Hän työskenteli mm. Tansaniassa ”Church Missionary Society Hospitals” –sairaalassa. Viidakkotohtorikirjojen lisäksi hän kirjoitti lukuisia muitakin teoksia, suomennetut löydät Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, osoite on http://fennica.linneanet.fi . Hänen teoksiaan on käännetty yli sadalle kielelle. Itse hän puhui myös swahilia ja cigogoa (tansanialainen kieli). Whitellä oli myös oma radio- ja tv-ohjelma Australiassa. Tiedot löytyivät kirjastossa käytössä olevasta Contemporary Authors –tietokannasta.
Tässä englanninkielisessä linkissä…
Tietoa löytyi valitettavasti hyvin vähän!
Hakuteos SUOMEN KIRJAILIJAT 1945-1970 kertoo Paavo Räisäsestä minitiedot: syntymäajan, ammatin, julkaisut, asuinpaikat ym. Muuta tietoa ei löytynyt.
Paavo Räisänen asui useita vuosia Kangasalla. Tarkistimme Kangasalan ja Tampereen kirjastojen kokoelmat - sielläkään ei ole mitään, ei edes vanhoja lehtileikkeitä. Myöskään Tampereella sijaitsevassa Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutissa ei oletietoa kirjailijasta.
Mainitsemani hakuteos on mm. Turun Lasten- ja nuortenkirjaston käsikirjastossa.
Kysymyksestänne ei käynyt ilmi kieli, jolla tietoa haluatte. Valitkaa HelMet-aineistohausta (osoite http://www.helmet.fi/) kohta Sanahaku ja kirjoittakaa hakukenttään Ruanda and historia. Näin saatte neljä viitettä, joiden sijaintitiedot saatte kaksoisklikkaamalla kirjan nimeä.
Kaarina Helakisasta löytyy artikkeli teoksista:
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toimittaneet Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi. [Hki] : Suomen kirjastoseura, 1987
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa. Helsinki : Kirjastopalvelu, 1995
Kaarina Helakisan kuolema vuonna 1998 uutisoitiin näin: http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9804/980421/9804210132.html
Aleksi-tietokannasta löytyneitä lehtiartikkeleita: Ahola, Suvi: Ymmärsi lasta, uudisti sadun nykyaikaiseksi, Helsingin Sanomat, 23.04.1998
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Kaarina Helakisa 1946-1998: modernin suomalaisen sadun rohkea uudistaja. Onnimanni 2/1998
Virtanen, Heini: Satukirjailijan uskontunnustus. Kauneus ja terveys 12/1987
Haastatteluja:…
Helsingin Yliopiston Almanakkatoimiston sivuilta löytyvät kalenterit, joissa on Suomen auringonnousu- ja laskuajat, sivut linkissä https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto.html
Makupalat-hakemiston Ajanlaskulinkeistä löytyy lisää kalentereita, osoite https://www.makupalat.fi/fi/k/1043%2B6560/hae?category=114398&sort=titl…
Käy katsomassa ensin näitä sivuja
http://www.kunnat.net/k_etusivu.asp?path=1
Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut.
Myös Suomen Kuntaliiton kirjasto palvelee kunnallisalan tiedontarvitsijoita:
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;145;30546;1042
Pääkaupunkiseudun kirjastojen helmet-aineistohaun (www.helmet.fi) perusteella Vihdistä ja sen historiasta ja kartanoista löytyy useampia teoksia. Hakutavaksi voi valita sanahaun ja käyttää hakusanayhdistelmiä Vihti and kartanot, Vihti and paikallishistoriat ja Vihti and historia. Useita teoksia on Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmassa, esim. teos Lajunen, Helmi-Briitta: Olkkala: kartanoajasta nykypäivään. Myös Pasilan kirjastossa on useita Vihdin historiasta kertovia teoksia. Luettelointitiedoista ei käy suoraan ilmi onko teoksissa, joissa on tietoa kartanoista, myös kummitustarinoita. Asiaa voisi tiedustella soittamalla kirjastoon, jossa kyseinen teos on paikalla. Henkilökunta voi tutkia sisällysluetteloa. Vihdin kunnan sivulla www.…
Kyseessä on Lasse Heikkilän säveltämä ja sanoittama kappale nimeltä "Kuljen laulaen" ja se löytyy myös CD-levyltä. Ilmeisesti kaipaamasi version esittää lauluyhtye Sons de la Vie (Sons de la vie: Valkoinen uni, 1992). Laulu löytyy myös Harjun Nuorten Kuoro esittämänä (Harjun Nuorten Kuoro: Kuljen laulaen, 2000). Molempia CD-levyjä löytyy kirjastoista.
Etsimme Edustajamatrikkelista ilmoittamillasi tuntomerkillä sopivaa kansanedustajaa ja löysimme seuraavan. Emme mitenkään voi olla varmoja, että hän on etsimäsi henkilö. Tämä on tulos meidän työstämme.
Onni Peltonen on ollut kansanedustajana vv. 1933 – 1961. Hän on ollut veturinkuljettaja ja ministerinä olettamanasi aikana.
Edustajamatrikkeli 1907 – 2000 löytyy Eduskunnan internet-sivuilta, jossa käy ilmi mm. ministeriydet ja eduskunnan toimielimet, joissa ko. henkilö on toiminut.
Nehru on ollut vierailulla Suomessa 18-20.6.1957 ja käynyt tuolloin Eduskunnassa. Ei ole tietoa, keitä henkilöitä hän tapasi tuolloin.
Olavi Hurri on kirjoittanut teoksen Onni Peltonen Keski-Suomen veturina, Jyväskylä 1994. Tätä teosta ei valitettavasti ole…
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa on Hämeenlinnan puhelinluettelot 1977 alkaen. Osa puhelinluettelot on merkitty verkkokirjastoon https://www.vanamokirjastot.fi/search?fGenre=puhelinluettelot Myös vuoden 1995 puhelinluettelo löytyy siis meiltä, ja voit pyytää sen käyttöösi pääkirjaston neuvonnasta.
