Turkisten ompelemisesta löytyy kirjastojen tietokannoista asiasanalla "turkistyöt". Esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ löytyy kaksi teosta :
Tikkanen, Kaisa : Turkistietouden perusteet , 1989
Granberg, Ingrid : Skinn och läder : tradition, beredning, sömnad, 1984
Yhteistietokannasta Linda löytyy lisäksi:
Serter, Sam : A handbook of fur craftsmanship, 1985
Kirjaa on joissakin yliopistojen kirjastoissa ja myös Varastokirjastossa, josta sitä voi kaukolainata lähimmän kirjaston kautta.
Mainittujen teosten lisäksi löytyy turkistöistä kirjasarjasta Isotaito : Otavan suuri taitosanakirja, Osa 7 (1980), ss. 165-175. Myös Seepra-sarjan kirjasessa Silventoinen, Ritva : Turkikset (1975) on…
Sana kanta-asiakas on yllättävän vanha. Jo Nykysuomen sanakirja vuodelta 1976 tuntee sen ja määrittelee VAKINAINEN ASIAKAS. Sama määritelmä löytyy uudemmistakin painoksista.
Eva Maria Lesznerin vuonna 1982 suomeksi ilmestyneen kirjan Kirjokintaita ja -myssyjä alussa kerrotaan kirjoneuleista kahdella tai useammalla värillä. Töihin ei sen mukaan ole kirjallisia neuleohjeita vaan mallipiirrokset. Piirroksen tumma ruutu tarkoittaa, että silmukka neulotaan kirjovärillä, vaalea ruutu sitä, että se neulotaan pohjavärillä. Muut värit on merkitty pisteillä, risteillä ja vinoviivoilla. Kirja on täynnä mitä upeimpia värikuvia, mallipiirroksia ja ohjeita eri puolilta Pohjois-Eurooppaa peräisin olevista kintaista, käsineistä ja myssyistä: myös silloisen Neuvostoliiton alueelta löytyy useita malleja. - Suosittelen. Saatavuuden näkee HelMet - aineistohaustamme http://www.helmet.fi.
Biomassakertymä tarkoittaa yksinkertaisesti biomassan kertymistä eli lisääntymistä. Biomassalla tarkoitetaan jonkin populaation tai alueen elävän aineksen kokonaismäärää tietyllä hetkellä; biomassa ilmaistaan joko tuore- tai kuivapainona tai jouleina. Tietenkin voidaan puhua myös joidenkin tiettyjen eliöiden biomassasta tai biomassakertymästä jossakin tietyssä ekosysteemissä.
EnDic 2000: ympäristösanakirja s.63
Biologian sanakirja (2001) s. 81
Alla olevista tekstinäytteistä näet esim. missä tekstiyhteyksissä käsitettä käytetään:
http://www.agronet.fi/maataloustieteellinenseura/julkaisut/poste/ka01ha…
http://www.vyh.fi/poltavo/yva/metsa/loppur.htm
Kari Loimun teoksessa Yhdistytoiminnan käsikirja (2.uud.p. 2002) käsitellään yhdistyksen kokouksen valmistelua, toimihenkilöitä (kuten puheenjohtaja), kokouksen yleistä kulkua ja paljon muutakin yhdistystoimintaan liittyvää.
Poliisin poika sekä Rikos & rakkaus(Pyhiesi yhteyteen)
löytyvät. Osoitteesta http://www.helmet.fi pääset aineistotietoihin. Lisäämällä tekijäksi Tervo, Jari, löydät aineistot.
Kyllä saa. Osoite voi olla muualla kuin Helsingissä.
Nykyään saa myös varausilmoituksen sähköpostiin, jos haluaa, joten sähköpostiosoitekin kannattaa ilmoittaa.
Esimerkiksi seuraavista kirjoista voisi olla apua:
Children´s literature : an illustrated history /edited by Peter Hunt, ISBN 0-19-212320-3 (sid.)
Townsend, John Rowe: Written for children : an outline of english-language children literature, ISBN 0-14-021920-X (nid.)
Darton, F.J.: Children´s Books in England: five centuries in social life, cls0126714.
Green, Roger Lancelyn: Tellers of tales : children's books and their authors from 1800 to 1964. London 1965.
Nämä ovat kirjoja, jotka ovat saatavissa esim. Helsingin kaupunginkirjastosta ja kaukolainattavissa myös muualle maahan. Lisää kirjallisuutta löydät mm. netistä, ks. esim. http://www.scils.rutgers.edu/~kvander/HistoryofChildLit/readhis.html. Yleiskuvaa aiheesta saat esim.…
Tekstiilikuituja käsitteleviä kirjoja löytää tietokannastamme (www.helmet.fi) aihehaulla käyttämällä hakusanaa ”kuidut”. Hyviä lähteitä ovat seuraavat kirjat:
Ammattina vaate / Hannelore Eberle .. [et al.]
Boncamper, Irma: Tekstiilioppi : kuituraaka-aineet
Boncamper, Irma: Vaatetusalan materiaalit
Haapanen, Mari: Tekstiilienhoito
Markula-Teivaanmäki, Raija: Tekstiilitieto
Vaatetusalan tekstiilioppi / Liisa Pakkala..[et al.]
Web-sivuja aiheesta voi hakea Google-hakukoneella käyttäen hakusanoja ”tekstiilikuidut” tai ”kuidut”. Tulos on kuitenkin kirjava. Seuraavat sivut vaikuttavat hyviltä:
www.finatex.fi/html/kuituopas.htm
www.kuluttajavirasto.fi/user/loadFile.asp?id=4325
www.tkukoulu.fi/handmade/materiaali-ja-kuluttajatieto/index.html
Voisi olettaa, että sadeilman "happirikkauteen" vaikuttavat veden happimolekyylit. Ilmatieteen laitoksen kotisivulta löytyy kuitenkin palvelu, jonne voi lähettää kaikenlaisia ilmastoon liittyviä kysymyksiä. Kysymyslomakkeen löydät tästä linkistä: http://www.fmi.fi/palaute/kysy.html .
Tässä kaksi hyväksi havaittua suomenkielistä kalligrafiaa käsittelevää kirjaa
Heiskanen, Topi; Kalligrafia : historiallisia kirjainmalleja ja työmenetelmiä / Topi Heiskanen, Liisa Uusitalo. Helsinki : WSOY, 2001. ISBN: 951-0-25799-0
Airas, Annukka; Kalligrafia : tekstausopas / Annukka Airas, Topi Heiskanen, Liisa Uusitalo. Porvoo : WSOY, 1996. ISBN:951-0-21236-9
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi. Ne kirjastot, joissa kirjaa on saatavana, saat esille klikkaamalla kirjan nimeä.
Lisää teoksia löydät, kun valitset etusivulta vaihtoehdon sanahaku ja kirjoitat laatikkoon kalligrafia ja rajaat alasvetovalikosta kieleksi suomi.
Katso myös
Suomen Kalligrafiayhdistys
http://www.kalligrafia.org/
http://www.…
Elina Oinas teki väitöskirjatutkimuksen nimeltä Making sense of the teenage body - Sociological perspectives on girls, changing bodies and knowledge. Tästä enemmän osoitteessa http://www.abo.fi/aa/massmedia/pressmeddelanden/svenska/disputationer/2… Tutkimuksesta on artikkeli Uusi Nainen –lehden numerossa 1999:8-9 s. 38-39 (Isoäidit häpesivät, tyttärentyttäret vaikenevat). Väitöskirjaa on ainakin Åbo Akademin, Oulun ja Lapin yliopistojen kirjastoissa.
Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitoksella on tehty työ Arkea kotirintamalla, jossa käsitellään henkilökohtaisen hygienian hoitoa sota- ja pula-ajalla Suomessa (http://www.sonetbotnia.net/pdf/korina.pdf ) Luku nimeltä Kuukautiset tuntuisi antavan haluamaasi tietoa.…
Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniasten kaupunginkirjastojen HelMet-aineitohausta voit selata teoksia aiheen mukaan. Valitse sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/ niin voit yhdistää hakusanoja. Aiheeseesi sopivia hakusanoja ovat intia and kulttuuri, intia and uskonnot ja intia and matkaoppaat.
Tässä muutamia poimintoja HelMet-järjestelmästä, josta voit myös tarkistaa teosten saatavuuden.
Maailmankulttuurien aikakirja / Marketta Ahtiainen. Helsinki: Edita, 1999. Miettinen, Jukka O. Intia : kaupunkeja, kulttuureja, historiaa. Helsinki: Otava, 1999. A cultural history of India / edited by A. L. Basham. Delhi: Oxford University Press, 1998. Grönblom, Rolf. Intian uskonnot: elämänkatsomus ja yhteiskunta. Schildt, 2001. India / Sarina…
Onneksi olkoon morsiamelle! Kaj Wessmanin ystävänsä häihin säveltämä kappale Häävalssi löytyy valitettavasti vain äänitteenä (esim. musiikkiaineistoja voi etsiä esim. yhteistietokanta Violasta http://viola.linneanet.fi/ ). Nuotteja valssiin ei ole julkaistu.
Leonardo da Vincin (1452-1519) Santa Maria delle Grazien dominikaaniveljeskunnan luostarin ruokasaliin Milanoon vuosina 1495-1498 maalaama fresko Pyhä ehtoollinen on Mona Lisan ohella tekijänsä ja maailmantaiteen merkkiteoksia. Jeesuksen ja Juudaksen malleista löytyy esimerkiksi Internetistä ihmeellisiä tarinoita. Väitetään jopa, että heitä esittäisi sama henkilö. Leonardon elämäkerran kirjoittaja Antonina Vallentin kuvaa teoksessaan Leonardo da Vinci, jonka on suomentanut Helka Varho, että kyseisten henkilöiden malleja oli renessanssineron vaikea löytää. Leonardon muistikirjasta on kuitenkin katkelma: "Kristus, nuori kreivi - kardinaali del Mortaro." Sitä ennen hän oli kirjoittanut riemullisesti löytäneensä Jeesuksen kädet: Parman sukuun…
Hei,
tietämättä, mikä on oma kirjastosi ja mitä kirjastojärjestelmää se käyttää, yritän vastata.
Todennäköisimmin käyttäjätunnus on oman kirjastokorttisi viivakoodinumero. Se on yleensä kirjastokortin edessä tai takana.
Yritäpä sitä!
Muodista on kirjoitettu hyvinkin paljon. Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU voi hakea Tampereen ja lähikuntien kirjastojen materiaalia. Yhdistämällä asiasanat muoti, historia ja 1940-luku saa 10 teosta. Toisaalta joissakin muodin historiaa käsittelevissä kirjoissa on mukana myös 1940-luku, vaikka ne kattavat laajemman ajanjakson.
Asiasanoilla muoti ja historia tulee 296 viitettä, niissä on vara valita...(osa teoksista käsittelee tietenkin keskiaikaa tai muuta vastaavaa). Laitan tähän malliksi lyhyen luettelon kirjoista: Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia (2000), Contini, Mila: Muoti kautta aikojen (1967), Fashions of a decade. The 1940s (1991), Franck, Marketta: Päiväkirjani:…
Tarkistin Makupaloista http://www.makupalat.fi , Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto sekä yritin etsiä hakukone Googlella http://www.google.fi , mutta näyttäisi, että netissä ei olisi Kaarinan kaupungin historiasta mitään kokonaisesitystä.
Katsoin myös Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://fennica.csc.fi/webvoy.htm , onko Kaarinan historiaa edes kirjamuotoisena. Sellainen sieltä löytyi: Mäkelä, Pentti / Kaarinan historia (1997), julk. Kaarinan kaupunki. Kaarinan pitäjästä on myös kirjoitettu 4-osainen historia 1950-luvulla (Innamaa, Kerttu: Kaarinan pitäjän historia, julk. Kaarinan historiatoimikunta).
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa omasta kirjastostasi.
Pertti Mustosen teoksessa Ravintolaelämää: kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia (1990) kuvataan Kämpin ja muidenkin helsinkiläisten ravintoloiden historiaa. Glorian antiikki -lehden numerossa 2/1999 kerrotaan myös Kämpistä.
Yleisempiä hotelli- ja majoitusalan historiaa kuvaavia teoksia ovat esim.: Soini, Yrjö: Vieraanvaraisuus ammattina: kulttuurihistoriallinen katsaus Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon kehitykseen (1963) ja Sillanpää, Merja: Säännöstelty huvi: suomalainen ravintola 1900-luvulla (2002). Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU saa asiasanoilla hotellit ja historia tulokseksi 12 kirjaa, jos korvaa hotellit asiasanalla ravintolat, tulos on laajempi (34 kirjaa).
