Kyseessä lienee Inger Sandbergin Sadan auton poika. Meiltä Jyväskylän kaupunginkirjastolta kyseistä kirjaa ei valitettavasti enää löydy, mutta kaukolainaaminen onnistuu. Voitte jättää kaukolainapyynnön paikan päällä kirjastossa tai Internetin kautta, mikäli olette IntroActive -asiakas. Lisätietoja kaukopalvelusta osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopal.html
Tietoa maailman korkeimmista torneista ja rakennuksista löydät esimerkiksi http://koti.mbnet.fi/piirtaja/index.shtml tai Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_maailman_korkeimmista_rakennuksis… .
Luokittelu tarkoittaa kirjastossa sitä, että aineiston asiasisältö määritellään ja aineisto merkitään luokkanumerolla. Suomen yleisissä kirjastoissa on käytössä Deweyn luokitusjärjestelmä (http://ykl.kirjastot.fi/), jossa aineisto on sisältönsä mukaan jaettu kymmeneen pääluokkaan (niitä merkitään numeroilla 0-9) ja kukin näistä luokista voidaan edelleen jakaa kymmeneen alaluokkaan ja taas nämä luokat kymmeneen luokkaan jne. Luokkanumero voi olla esim. muotoa:72.9131 (=Renesanssin arkkitehtuuri).
Luokittelua käytetään aineiston sijoittamiseen, löytymiseen ja järjestyksen ylläpitämiseen kirjastossa.
Aineiston löytämisen ja käyttämisen helpottamiseksi se asiasanoitetaan eli merkitään tietokantoihin aineiston perään sen sisältöä kuvaavia…
Kysymykseesi on vaikea antaa suoraa vastausta, mutta tässä hieman tietoa modaalista:
- Modaali on selluloosamuuntokuitu, jota käytetään kankaissa yleensä sekoitemateriaalina.
Modaali imee kosteutta ja on hengittävä. Modaali on luonnosta peräisin oleva puun selluloosasta valmistettu muuntokuitu, jota käytetään mm. täydentämään puuvillan hyviä ominaisuuksia. Se tuo neulokseen lisää kiiltoa, pehmeyttä ja tekee kankaasta helppohoitoisen ja kauniisti laskeutuvan.
- http://www.finatex.fi/html/kuitu/teko/cmd.htm
Lainaus teoksesta Tekstiilitieto/Raija Markula, s.95 (otsikkona: Modaalikuituja sisältävien tuotteiden ominaisuudet): "Pysyvästi kiharilla HWM-kuiduilla on hyvä peittokyky. Näistä kuiduista valmistetut tuotteet tuntuvat yhtä…
Kotimaisesta Aleksi-tietokannasta, joka sisältää viitetiedot useista lehdissä kirjoitetuista artikkeleista ei valitettavasti löytynyt ohjeita barbie-nuken hevostallin askartelusta.
Klassinen barbien hevostalli näyttää olevan sarja muovisia osia, joita on erittäin vaikea rakentaa kotikonstein. Kirjastosta saa erittäin hyviä teoksia pienoismallien rakentamisesta esim. Pienoismallit harrasteesta ammattiin: pienoismallirakentajan käsikirja/toimittanut: Matti Hyötyniemi. Järvenpää: Harraste ja tekniikka, 1996. Ongelmallista on löytää sopiva, helposti muotoiltavissa oleva ja samalla lasten leikkejä kestävä materiaali. Toivottavasti askarteluliikkeet voivat auttaa tässä ongelmassa.
Puinen hevostalli saattaa olla helpompi toteuttaa käytännössä.…
Pinnoitettua kangasta käytetään päällysvaatteissa, koska se suojaa parhaiten kylmältä ja kosteudelta. Se voi kyllä olla hengittämätön ja hiostava, mutta usein tällaisiin (esim. mikrokuitukankaisiin) tehdään tuuletusaukkoja tätä silmällä pitäen.
Heikkoutena pinnoitetuilla kankailla (esim. gore-tex) on repeytymisherkkyys.
Lisätietoa löytää esim. seuraavalta sivulta:
http://www.finscoop.fi/Goretex.htm
Vaatteiden pesusta ja siihen liittyvästä pyykin lajittelusta on ohjeita kirjoissa:
Haapanen, Mari Tekstiilien hoito
Salonen, Hannele Puhdas koti ja puhtaat pyykit
Näissä korostetaan pyykin lajittelua eli värilliset ja valkoiset erikseen. Näin estetään valkopyykin värjäytyminen tai harmaantuminen. Valkopyykille on myös omia pesuaineita, joissa on valkaisuainetta.
Lisää tietoa löytyy Internetistä, esim. http://www.teknokem.fi/pyykinpesuntietopaketti osoitteesta Kuluttajaviraston Pyykinpesun tietopaketti, johon voi lähettää myös kysymyksiä ja selata kysymysarkistoa.
Osoitteessa http://www.omo.com/ on
OMO Service, puh. 0203 - 118 844 (ppm. Se vastaa kuluttajien pyykinpesua koskeviin kysymyksiin päivittäin klo 10 - 19. Palveluun voi lähettää…
Kirjaston kokoelmista voi hakea lehdistön historiasta valitsemalla hakuehdoiksi asiasanat lehdistö ja historia. Suomen lehdistön historiasta on olemassa Päiviö Tommilan kymmenosainen suurteos Suomen lehdistön historia. Suppeampia teoksia on esim.:
Tommila, Päiviö : Sanomia kaikille : Suomen lehdistön historia, 1998.
Joukkoviestintä Suomessa, 1994
Yleistä lehdistön historiaa löytyy kirjasta
Torvinen, Taimi : Ulkomaisen lehdistön historia, 1982
ja viestinnän historiaa yleensä kirjassa
Media muuttuu : viestintä savitauluista kotisivuihin, 2002.
Tiedotusopin peruskurssin etäopiskeluaineistoon http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/tiedotusoppi/j… sisältyy sanomalehdistön historia.
Suomen kansallisbibliografian mukaan Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä, 1. osa (Swannin tie) on suomennettu ensimmäisen kerran vuonna 1968. Samana vuonna kirjasta on otettu jo toinen painos. Suomentajina olivat Pirkko Peltonen ja Helvi Nurminen.
Vuonna 1972 on sama kirja ilmestynyt erikoispainoksena Ex libris -kirjasarjassa ja vuonna 1975 Delfiinikirjat-sarjassa pokkariversiona. 1984 kirjasta on otettu 3.p. Suomentajina näissä kaikissa ovat Peltonen ja Nurminen.
Vuonna 1977 on ilmestynyt Kadonnutta aikaa etsimässä sarjan toinen osa, jonka alaotsikko on Swannin tie kuten 1. osankin. Swannin tie jakautuu näihin kahteen osaan, joista ensimmäisen nimi on Combray ja toisen Swannin rakkaus : Paikannimet: nimi.
Yhteystietojen etsiminen kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä Eures-neuvojaan, joita löytyy myös Turun työvoimatoimistosta. Eures on eurooppalainen työnvälityspalvelu, ja oheiselta työministeriön sivulta löytyvät sekä Eures-neuvojien yhteystiedot että pdf-muotoinen teksti "työskentely Alankomaissa":
http://www.mol.fi/eures/maaoppaat.html
Turun kaupunginkirjastosta löytyy myös teos Living and working in Holland, Belgium and Luxembourg: a survival handbook (2002).
Tietenkin voitte yrittää myös ottaa suoraan yhteyttä yrityksiin, esim. yrityshakemistojen kautta. Europages - the European Business Directory on hakemisto, jossa on noin puoli miljoonaa yritysosoitetta yhteystietoineen, monipuoliset hakuehdot
http://www.europages.com/cgi/epq.cgi?L…
Aleksi on artikkeliviitetietokanta, jota pääset käyttämään kirjastossa. Aleksi sisältää viitetietoja kotimaisten aikakauslehtien ja sanomalehtien artikkeleista ja arvosteluista.
Tämä tarkoittaa sitä, että Aleksin kautta pääset haluamastasi aiheesta kirjoitettujen lehtijuttujen "jäljille" - saat tietää, missä lehdessä aiheestasi on kirjoitettu. Lehtiä voit sitten myös kysellä kirjastostasi.
Lisätietoja Aleksi-tietokannan sisällöstä löytyy Aleksin omilta sivuilta osoitteesta http://www.btj.fi/, esim. kohdasta 'On line' - Lisätietoja: Aleksi. Sivuilla on mm. ajantasainen lehtilista ja tietoa käytetystä luokituksesta
Kirjaston kokoelmista voi hakea kirjaston historiasta valitsemalla hakuehdoiksi asiasanat kirjastot ja historia. Yleisten kirjastojen historiaa koskevia teoksia ovat esim.:
Kirjastojen vuosisata : yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla, 1999
Vatanen, Pirjo : Sääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi : yleisten kirjastojemme murroskausi 1890-luvulta 1920-luvulle, 2002
Karjalainen, Marjaana : Kansankirjastojen kehitys Suomessa vuosina 1802-1906, 1977
Pynnisen perintö : kirjastoliikkeemme varhaishistoriaa, 1946
Teoksessa Joukkoviestintä Suomessa (1994) on lyhyt esitys kirjastolaitoksesta ja siinä Pertti Vakkari tarkoittaa kirjastolaitoksella yleisiä kirjastoja. Tilastotiedot ovat vuodelta 1991. Uusinta tietoa, mm.…
Kaupunginkirjaston kokoelmissa on yksi Tehotyttö kirja. Se on Tehotytöt, Mojo Jojon moka, tarina juonittelevasta apinasta! Kirjan mukana on kasetti tai cd-levy. Lisäksi tehotytöistä on kokoelmissamme elokuvia sekä kirjastossa käytettävä cd-rom-peli.
Tehotyttöaineistoa voit hakea HelMet aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi teoksen nimi -haulla tai sanahaulla kirjoittamalla hakusanaksi tehotytöt tai powerpuff. Sieltä näet, mistä kirjastoista tehotyttöaineistoa löytyy.
Kirjastot-fi sivuston kautta http://www.kirjastot.fi/ (kirjastoala) löydät mm. kirjastolain- ja asetuksen, opetusministeriön sivuston kirjastotoimesta sekä kirjastopoliittisen ohjelman. Lisäksi kirjastonkäytön tilastoja voi katsella Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannasta, http://tilastot.kirjastot.fi/ .
Tässä muutamia esimerkkejä teoksista, joita kannattaisi katsoa:
- Kirjastopoliittinen työryhmä: Kirjastopoliittinen ohjelma 2001-2004 - työryhmän muistio, 2001
- Kirjasto muutti elämäni - kirjasto mukana elämässä / toim. Jaakko Korpisaari ja Maisa Lovio, 2000
-Sivistyksen paikka - kirjoituksia kirjaston tilasta / toim. Vesa Niinikangas ja Inkeri Näätsaari, 2000
- Kirjastojen vuosisata - yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (…
Yksiselitteisesti kysymykseesi ei voi vastata, koska me ihmiset olemme niin
erilaisia. Toiset eivät saa ehkä koskaan orgasmia.
Tässä kuitenkin hyvä linkki, josta saa tietoa nuorten seksuaalisuudesta ja seksuaalineuvonnasta sekä löytää muiden nuorten kertomuksia aiheesta, http://www.mll.fi/nuortennetti/asiaa/ollaanks_yhessa/ .
Sorbonne oli vuoteen 1968 asti yhtenäinen yliopisto. Ko. vuonna se jaettiin
13 erilliseen yliopistoon, joiden nimessä on Universite de Paris sekä numerot 1:stä 13:een, sekä lisänimi tai 'kutsumanimi', esim. Universite de Paris 3 kulkee nimellä 'Universite Sorbonne Nouvelle'.
Pariisissa ei ole yhtä ainoata yliopistokirjastoa, vaan kaikilla yliopistoilla on omat kirjastonsa ja kokoelmansa.
Lisäksi esim. Universite Sorbonne Nouvellen kirjasto jakautuu edelleen useaan erilliseen kirjastoon.
Pariisin yliopistot löytyvät esim. www-osoitteesta http://www.braintrack.com/ ja sieltä kohdasta Europe ja edelleen West Europe ja France, jolta sivulta löydät Pariisin yliopistojen www-osoitteet. Yliopistojen sivuilta on pääsy yliopistokirjastojen sivuille…
