Punakorvakilpikonnat ovat suokilpikonnia. Ne tarvitsevat sekä vesi- että maaosan sisältävän akvaterraarion. Punakorvakilpikonnan hoito-ohjeita löydät esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Perälä, Jarmo: Punakorvakilpikonna
Wilke, Hartmut: Kilpikonnat: oikea hoito, terveellinen ruoka, käyttäytyminen.
Seuraavissa matkaoppaissa kerrotaan myös mainitsemistasi alueista:
Gray -Durant, Delia, Southwest France, London, 2003.
(Blue guide - sarja)
Southwest France, Singapore, 2002.
(Insight guide / kuvitettu)
Morland, Miles, A Walk Across France, New York, 1994.
Kuten olit huomannut ei HelMet-hausta löydy ko.hakusanoilla kirjoja. Tämä "valikoima" onkin koottu Helsingin pääkirjastossa paikkalla olleiden kirjojen perusteella eli muitakin teoksia varmaankin löytyy.
Myös internetistä löytyy tietoa; esimerkiksi haku Googlesta http://www.google.fi ko.nimillä antoi tulokseksi useita sivuja.
http://www.toulouse.fr/
http://www.cr-mip.fr/
http://www.visit-midi-pyrenees.com/
Punalippu -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan Azlag Jarga eli Emil Pyttynen siirtyi I MS:n alettua Kiirunaan, jossa työskenteli kaivoksilla kirvesmiehenä. Pyttysen elämänvaiheista löytyy lyhyesti seuraavista painetuista lähteistä:
Korhonen, Jaakko: Jätkät Taka-Kainuun taistelussa. Muistelmia. Julkaistu lehdessä Punalippu 1980:8, s.3-34
Etto, Jorma: Kesken viikon. Lapin kansa 5.4.1978,
Väyrynen, Vilho: Suutarinpoika porrastiellä. Pohjoinen 1979, s. 91-92, 343-344, 351-352.
Kysymykseenne ei voi antaa haluamaanne vastausta, sillä noin suppean listan laatiminen tuottaa sattumanvaraisen, mahdollisesti yksilöllisiin makumieltymyksiin ja/tai puhtaasti myyntitilastoihin perustuvan tuloksen, joka ei ehkä tuo esiin edes musiikin lajin tyypillisimpiä piirteitä.
Musiikin hakuteokset sisältävät hakemistanne aiheista artikkeleita, joissa myös mainitaan tyylisuuntien keskeisiä edustajia:
Suomalaisista hakuteoksista voi suositella esim. yleisiä musiikin tietosanakirjoja (Suuri musiikkitietosanakirja, 1989-1992 ja Otavan iso musiikkitietosanakirja, 1978-1980), joista teosten iästä huolimatta saa perustietoja aiheista) sekä erityisesti v. 1992 ilmestynyttä teosta 'Populaarimusiikin tyylisuunnat' / Risto Rauhala, joka…
Voit hakea tietoa Suomen matkailun historiasta Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta kirjastossa tai internetin kautta http://www.lahti.fi/kirjasto/
Voit käyttää asiasanoina esim. matkailu, historia, Suomi, matkailijat, nähtävyydet, matkailukohteet. Asiasanoja voi yhdistellä. Aiheesta löytyy esim. Hirn, Sven: Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia (1987), Matkakuumetta: matkailun ja turismin historiaa (1994), Krohn, Aarni: Elämän lomassa: suomalaisen loman historiaa (1991), Kolin perintö: kaskisavusta kansallismaisemaan (2000), Salokorpi, Sinikka: Matkailijan Suomi: tuhat parasta nähtävyyttä (1997), STN-matkaopas 2002: matkailu-Suomi yksissä kansissa (2002), Vuoristo, Kai-Veikko: Lumen ja suven maa: Suomen…
Kyseessä on katkelma Claes Anderssonin runosta Vuoden viimeinen kesä, kokoelmasta Vuoden viimeinen kesä: runoja vuosilta 1962-84, suom. Pentti Saaritsa. WSOY, 1985.
Vastauksen löydät nimikirjoista, joita kirjastossa on useita. Niistä ilmenee mm., että tämän raamatullisen nimen merkitys hepreaksi on: "Jahve on armollinen".
(Jahve on Jumalan hepreankielisen nimen suomenkielinen lausumismuoto). Johanna on Johanneksen (naispuolinen) sisarnimi. Sekä Raamattu että kaunokirjallisuus ovat tehneet meillä Johannan tunnetuksi. Nimestä Johanna on useita eri puhuttelumuotoja ja muunoksia.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
http://www.behindthename.com/nm/j2.html
http://www.behindthename.com/nm/j2.html#john
Jalmari Finnen suomentaman kolmiosaisen ”Monte Criston kreivin” etusivulla tosiaankin sanotaan, että suomennos käsittää koko alkuteoksen. Tämä pitää ilmeisesti paikkansa. Vertasin alkuteoksen ja suomennoksen alkuosia keskenään (alkuteoksen loppuosaa minulla ei ollut käytettävissäni). Suomennoksesta näytti puuttuvan yksi luku, mutta kysymys oli vain siitä, että jostain syystä kaksi lukua oli yhdistetty yhdeksi. Tekstit sinänsä olivat selvästi yhtä laajat.
Vertasin myös Lauri Hirvensalon tekemää ”Kolmen muskettisoturin” suomennosta alkuteokseen. Molemmissa kirjoissa oli kaikki samat luvut ja tekstit olivat selvästi yhtä laajat. Muskettisotureista on myös Anna Louhivuoren tekemä suomennos, jonka etusivulla sanotaan, että käännös on…
Tilastotietoja Helsingin eri alueista löydät esimerkiksi Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/ (Valitse sivun vasemmasta laidasta 'tilastoja' ja sitten 'Helsinki alueittain 2001'. Voit etsiä Töölöä koskevia tilastotietoja 'Julkaisu peruspiireittäin' -kohdasta.)
Etu- ja Taka-Töölö eivät ole yhdessä kyseisessä tilastossa, vaan Taka-Töölö on Taka-Töölön peruspiirissä ja Etu-Töölö Kampinmalmin peruspiirissä.
Helsinki alueittain on saatavana myös paperijulkaisuna.
Ozzysta on useampikin teos, joista Sue Crawfordin kirjoittama on suomennettu:
Crawford, Sue: Ozzy. Suom. Reija Tanninen (alkuteos Ozzy - unauthorized). Johnny Kniga 2003
Shawn, Harry: Ozzy ”talking”: Ozzy Osbourne in his own words. London 2002
Conte, Robert V.: Black Sabbath : the Ozzy Osbourne years. New York 2000
Osbournes: Officially Osbourne: opening the doors tho the land of Oz. London 2002
Kirjojen saatavuuden näet HelMet aineistohaulla: http://www.helmet.fi
Kirjastosta lainattua aineistoa ei voi lunastaa myöhästymismaksuja maksamalla. Myöhästymismaksu kertyy kaikilta eräpäivän jälkeisiltä kalenteripäiviltä lainakohtaiseen enimmäismäärään saakka.
Suurin osa kirjastoista siirtää saatavansa perintätoimiston perittäväksi n. 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Jos lainat menevät perintätoimiston perittäviksi, joutuu asiakas maksamaan myöhästymismaksujen / korvausmaksujen lisäksi myös perintäkulut. Korvausmaksu peritään, mikäli asiakas ei palauta lainaamansa aineistoa.
Aiheestasi löytyi Turun kaupunginkirjastosta seuraava kirja vuodelta 2000:
Rautiainen Mirja & Siiskonen, Mika: Hotellivaraukset 2. p.
Julkaisija: Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu
Luokka: 68.8
Kirja löytyi asiasanoilla hotellit - laskutus
Lisäksi Turun kaupunginkirjastoon tulee hotelli- ja majoitusalan lehti
Vitriini.
Turun ammattikorkeakoulun kirjastossa on myös hotelli- ja majoitusalan kirjallisuutta. Kirjaston kokoelmatietoja (ns. Aura-tietokantaa) voi selata osoitteessa www. turkuamk.fi/kirjasto.
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston Helecon -tietokannasta löytyy myös ko. alan kirjallisuutta. Tietokantaan pääsee mm. Turun kaupunginkirjastosta.
Varsinaista suomenkielistä käyttöohjetta ei taida Ad-Awareen löytyä, kuten ei juuri muihinkaan hyödyllisiin apuohjelmiin. Monia ohjelmia pystyy kuitenkin sujuvasti käyttämään ilman käyttöohjeiden lukemistakin.
Englannin kielen taito tietysti auttaa perehtymään tarkemmin ohjelmien ominaisuuksiin.
Ad-Awaren osalta tilanne on kuitenkin kielen suhteen useimpia muita ohjelmia parempi, sillä siihen pystyy lataamaan suomenkielisen käyttöliittymän. Useita vaihtoehtoisia kieliä sisältävän kielipaketin voi ladata mm. osoitteesta http://www.lavasoft.de/support/download/
Kysymäsi teos "Matematiikka -näkökulmia opettamiseen ja oppimiseen" löytyy useastakin kirjastosta. Kyseessä ei ole kuitenkaan Anu Pietilän kirjoittama, vaan toimitettu (Räsänen, P. et.al.) teos. Saatavuustiedot löydät Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi vaikkapa teoksen nimellä hakemalla.
Anu Pietilän väitöskirja on nimeltään "Luokanopettajaopiskelijoiden matematiikkakuva: matematiikkakokemukset matematiikkakuvan muodostajina". Sen ja hänen muiden kirjojensa saatavuustiedot löydät Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokannasta http://helka.linneanet.fi
Valitettavasti kirjastokortin katoamisilmoitusta ei voi tehdä internetin kautta. Ilmoita välittömästi kortin katoamisesta lähikirjastosi toimipisteeseen joko puhelimitse tai käymällä paikalla. Samalla tarkistetaan, onko kirjastokorttia jo käytetty väärin. Kortilla, joka on ilmoitettu kadonneeksi, ei saa lainata.
Jos kadonneeksi ilmoitettu kortti löytyy tulee asiakkaalla olla henkilötodistus mukanaan kun hän haluaa "aktivoida" kortin uudelleen.
Tiedustelemasi lintu kuuluu ehkäpä ulappaliitäjien (Procellariidae) tai ulappakeijujen (Hydrobatidae) heimoon. Olisi tärkeä tietää "tuulikiitäjän" tieteellinen nimi, jotta voi varmistaa, mikä lintu se tarkalleen on. Tuulikiitäjä-nimistä lintua en löytänyt, mutta merikiitäjän (=meriliitäjä) (Oceanites oceanicus) ja tyrskykiitäjän (=tyrskyliitäjä) (Bulweria bulwerii).
Birdlifen sivulta, http://www.birdlife.fi , löydät "maailman lintulajien suomenkieliset nimet" .
Suomenkielistä tekstiä ja kuvia löydät ulappakiitäjistä ja ulappakeijuista esim. seuraavista lähteistä: Uusi Zoo osa 4: Linnut ja Euroopan lintuopas (tekijä: Bruun, Bertel).
Jospa kyseessä ei olekaan Cicero vaan Kahlil Gibran.
Kahlil Gibranin Profeetta -nimisessä kirjasessa, profeetta puhuu avioliitosta mm. seuraavin sanoin:
...
"Rakastakaa toinen toistanne,
mutta älkää tehkö rakkautta kahleeksi.
Antakaa sen mieluummin olla liikkuvana merenä
sielujenne rantojen välillä."
...
"Ja seisokaa yhdessä
älkääkä kuitenkaan liian lähekkäin.
Sillä temppelin pilarit ovat erillään.
Eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa."
Sitaatti löytyy Profeetan 10. painoksesta 1981 s. 18 ja 17. painoksesta 1991 s. 24.
Risto Ahti on kääntänyt Gibrania kauniisti:
"Ja seiskää yhdessä, mutta älkää liian lähekkäin:
Sillä temppelin pylväät seisovat etäällä toisistaan,
Eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa."
Gibran,…
Vastaus perustuu teokseen:
Eino Jutikkala, Kauko Pirinen: Suomen historia
6. painos, WSOY 2002
s. 20-21
Suomen varhaisin maininta historiallisissa lähteissä on roomalaisen historioitsijan Tacituksen (n. 100 jKr.) teoksessa Germania. Siiinä Tacitus kuvaa alkuperäistä ja villiä kansaa nimeltä Fenni. Tacitus kuvaa kuitenkin ilmeisesti lappalaisia, joita norjalaiset kutsuvat vieläkin nimellä finner. Tämä nimitys samoin kuin maan nimi Finland on ilmeisesti annettu läntisten naapureiden taholta jo hyvin varhain.
Jutikkalan ja Pirisen mukaan suomalaisten itsensä käyttämiä nimiä Suomi ja suomalaiset ei ole voitu vakuuttavasti selittää. Heidän mukaansa nimi on todennäköisimmin suomea ja voidaan selittää henkilönimiestä Suoma (vrt. onnen suoma).…
