Kirjastojen välisiin yhteyksiin perehtyminen kannattaa aloittaa osoitteesta http://www.kirjastot.fi ! Kirjastot.fi:n kirjastot-osuudesta löytyy eri kirjastosektorien (julkiset kirjastot, tieteelliset kirjastot, erikoiskirjastot) toimintatietoja ja erikoissivustojen osoitteita. Kirjastot.fi:n kirjastoala-kanava kertoo kirjastoalan toimintatavoista, yhteistyöstä sekä toimii myös kirjastojen välisen tiedottamisen ja keskustelun välineenä.
Eri kirjastoilla on erilaisia yhteydenpitojärjestelmiä. Pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot toimivat yhteisessä aineistotietojärjestelmässä nimeltä Millennium, jota käyttävät siis Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Helsingin kaupungilla ja kaupunginkirjastolla on omat sisäiset tiedotusverkkonsa.…
ISBN-tunnus sisältää kirjaimet ISBN ja 10 merkkiä, jotka jakautuvat neljään osaan – ensin on maantunnus tai kieliryhmän tunnus, sitten kustantajantunnus ja julkaisuntunnus sekä viimeisenä tarkistusmerkki.
Esimerkiksi ISBN 951-1-12345-8
951 = maantunnus tai kieliryhmän tunnus
1 = kustantajantunnus
12345 = julkaisuntunnus
8 = tarkistusmerkki
Maantunnus 951 tai 952 kertoo, että kirja tai muu erillisteos on julkaistu Suomessa. Kieliryhmän tunnukset 0 ja 1 ovat englanninkielisen kielialueen tunnuksia, ja niitä käyttävät esim. Iso-Britannia, USA, Australia ja englanninkielinen Kanada.
Kustantajantunnus vaihtelee yhdestä viiteen merkkiin kustannustoiminnan laajuuden mukaan. Julkaisuntunnus identifioi tietyn kustantajan…
Teoksessa "Kansanmusiikki" / toim. Anneli Asplund ja Matti Hako, 1981, ISBN 951-717-234-6, on sivuilla 136 - 139 artikkeli jouhikosta. Sen mukaan jouhikko on tunnettu jo keskiajalla Skandinaviassa. Vanhimmat tiedot viittaavat ainakin 1100-luvulle. Suomeen soitin on levinnyt Ruotsista, josta se edelleen kulkeutui myös Viroon.
Otto Anderssonin mukaan jouhikon skandinaavinen muoto pohjautuu walesilaiseen crwthiin. Samantyyppinen soitin tunnettiin mannermaalla keskiajalla chrotta-nimisenä. Crwthin kantamuotona on muinaisirlantilainen timpan tai fidil, joka on ollut jousisoitin kuten crwthinkin.
Emilia Lajunen on koonnut erinomaisen listan jouhikkoa koskevista kirjallisuus- ja artikkeliviitteistä. Sen löydät seuraavasta osoitteesta: http://www2…
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa voi lukea mikrofilmejä ja niistä voi ottaa kopioita. Hinta on 40 snt /A4 kopio. Lukulaitteisiin voi varata ajan puh. 2620 629, kirjasto on auki ark. klo 10-20, la 10-15. Mikrofilmit saa varastosta odottaessa.
Mikäli ette pääse tänne lukemaan, voitte pyytää oman kuntanne kirjastoa tilaamaan kopiot meiltä.
Luulen, että löydät perustiedot projektiisi täältä http://www.lontoo.info/ Voi myös vilkaista matkatoimistojen kaupunkilomaesittelyjä; matkatoimistot löydät koottuna osoitteesta http://www.makupalat.fi/ Maat ja kansat -osasta, Lontoo https://www.makupalat.fi/fi/k/824/hae?category=113814&sort=title&order=…
Suomenkielistä lisätietoa saat pistäytymällä kirjastossa, Lontoo-aiheiset teokset löydät luokasta on 45.11.
Yhtä täysin sopivaa kirjaa on mahdotonta suositella. Eri kirjat puhuttelevat eri ihmisiä. Silti ehdotan Martti Lindqvistin kirjaa Surun tie. Myös hänen muut muistelmakirjansa ovat ainakin minulle olleet lukuelämyksiä.
Runo, joka alkaa "- Katsoppas kummaa, virkkoi Miiri..." on nimeltää "Hiiriä pyydystämässä" . Kirjoittaja on Immi Hellen. Runo löytyy muun
muassa antologiasta PIKKU PEGASOS. 4000 kauneinta lastenrunoa.
Marsun perusravintoa on kuiva heinä. Luonnollista ja terveellistä ravintoa ovat myös vihannekset ja tuorerehu. Lisäksi on huolehdittava, että marsu saa ravinnostaan C-vitamiinia, jota se ei pysty itse tuottamaan. Marsulle voi antaa tuoretta mansikkaa ja tomaattia. Kannattaa perehtyä marssun ruokintaan hiukan laveammin jonkin kirjan avulla, esim. Kanit ja marsut / David Alderton; Marsut / Katrin Behrend; Pikkulemmikit / David Taylor.
Voitte kysyä aineistoa kaukolainapalveluna kotikirjastonne välityksellä siellä Ruotsissa.
Teoksia voitte etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista ja kartoista. Lisäksi Fennica-tietokannassa on tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea.
Fennica on vapaasti käytettävissä osoitteesta: http://fennica.linneanet.fi
Tietokannassa voidaan käyttää yhdistelmähakua eli yhdistää paikkakunnnan nimi ja sana historia eri riveillä.
Tammisaaren kirjaston aineistoluettelo löytyy myös internetistä, osoitteesta http://search.lukas.ekenas.fi/Ekenas/fi
Niitä löytyy paljon. Voit kokeilla sanahakua osoitteessa www.helmet.fi. Kirjoita hakukenttään kitara and soitonoppaat. Paljon käytetty on esim. Schmid,Will: Kitarakoulu 1 ja 2.
Yhden osoitteen alle koottua luetteloa ilmaisjakelulehdistä tai paikallislehdistä ei löydy, mutta suppeampia luetteloita kyllä.
Suomen Gallup on sivustollaan listannut erityyppisiä aikakausjulkaisuja, myös ilmaisjakelulehtiä: http://mainostieto.mdc.fi/mediat.asp#ILMAISJAKELULEHDET Huom! Linkki "ilmaisjakelulehdet" ei toimi, mutta sanomalehtiluettelon jälkeen tulevat ilmaisjakelulehdet otsikolla Kaupunki- ja noutolehdet.
Sanomalehtien liiton sivulta löytyvät maakunnittain sellaiset paikallislehdet, jotka ovat liiton jäseniä (http://www.sanomalehdet.fi/ ).
Www-sivusto etusivu.fi'n sivulla Sanomalehdet - paikallislehdet - ilmaisjakelulehdet - verkkolehdet (http://www.etusivu.info/Media/Sanomalehdet ) on paikallislehtiä sekä jokunen…
Muistiinpanotekniikka ja kokoustekniikka kulkevat käsikkäin. Asiat käsitellään kokouksissa yleensä melko kaavamaisesti, mikä mahdollistaa hyvien muistiinpanojen tekemisen. Esimerkiksi puheenvuorot on mahdollista tyypitellä jo etukäteen. Hyvä idea on tehdä kaavio kokousagendan pohjalta, ja siihen merkitä tapahtumat. Monet asiat voi jo valmiiksi ennen kokousta kirjata muistiin. Kokous- ja neuvottelutaitoa käsittelevistä kirjoista saa tähän hyviä neuvoja. (Valavaara: "Yhdistystoiminnan käsikirja", Lunnas: "Kokouskäytäntö", Kansanen: "Neuvottelu- ja kokoustaito")
Kaikkea kokouksissa tapahtuvaa on mahdotonta tallentaa jos käytössä ei ole videokameraa tai nauhuria. On siis etukäteen päätettävä, mitkä asiat ovat oleellisia. Muodollisissa…
Äänikirjat on äänitetty tavallisille C-kaseteille ja DVD -äänilevyille. Äänikirjojen kuuntelulaitteita ei saa lainaksi yleisistä kirjastoista, mutta C-kasettinauhurin voi saada lääkinnällisenä kuntoutuksena apuvälineeksi kunnan terveyskeskuksesta.
Kirjastojen äänikirjat löytyvät yleensä kirjastojen kokoelmatietokannoista, esimerkiksi Helsingin seudun HelMetistä (http://www.helmet.fi ). Hakusanaksi äänikirjat.
Tietoja uusista äänikirjoista voi katsella esim. Äänikirjakaupan sivuilta, http://www.aanikirja.fi .
Yleisradion Tallennemyynti (http://www.yle.fi/tallennemyynti ) tuottaa äänikirjoihin rinnastettavia kuunnelmaäänitteitä. Niitä myydään vain kirjastoille. Yle Shop myy äänikirjoja myös yksityishenkilöille.
Pertti Koskisen kirjasta Painotuote (Yrityskirjat 1991) löytyi maininta painomenetelmistä: "Offsetpainokoneet ovat joko arkki- tai rulla- eli rotaatiopainokoneita. Arkki- ja rotaatiokoneiden toiminnallisena erona on, että arkkikoneissa painamisessa käytetään nimensä mukaisesti paperiarkkeja ja kaikki painamisen jälkeiset toiminnot, kuten taitto, sidonta ja puhtaaksileikkaus tehdään jokainen erillisillä jälkikäsittelylaitteilla. Rotaatiokoneissa taas käytetään rullapaperia ja koneeseen voidaan yhdistää kiinteästi em. jälkikäsittelylaitteet, jolloin rotaatiokoneesta saadaan periaatteessa painotuote valmiiksi yhtenä ajona. ... Offsetrotaatioita on kahden tyyppisiä. Heat-Set-painokoneissa on väriyksiköiden jälkeen erillinen kuumailmaa…
Lorvikatarri on tauti, jonka uhri vain laiskottelee. Taudin nimen alkuosa tulee verbistä "lorvailla, lorvehtia, lorvia", mikä viittaa laiskana olemiseen, vetelehtimiseen ja maleksimiseen. Lorvikatarria kutsutaan myös lorvitaudiksi.
Lorvikatarri on leikkimielinen ilmaus. Vakavasti puhuen katarri-sana viittaa limakalvon tulehdukseen, kuten esimerkiksi yhdyssanoissa keuhkokatarri ja mahakatarri. (Suomen kielen perussanakirja v.1990)
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää käännöstietokantaa, jossa ovat suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä vuodesta 1979 http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/. Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan käännösten hakutulos: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Seuraavat kielet löytyvät: islanti, englanti, heprea, hollanti, italia, kiina, kreikka, kroatia, latvia, norja, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, tanska, tsekki, unkari, venäjä, viro, mari, espanja.
Tämä tekee yhteensä 24 kieltä.
Mikrokontrollereista löytyy aineistoa sanalla "digitaalitekniikka". Tästä linkistä haku löytyy toteutettuna http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=digitaalitekniikka&m=&l=&Da=&D…
HelMet aineistohaun aiheen mukaisessa haussa käytetään asiasanoja, jotka ovat määrämuotoisia hakutermejä. Asiasanoilla kuvaillaan teoksen sisältöä. Suomenkielisistä asiasanoista on luettelo YSA http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Googlella http://www.google.fi/ voit toteuttaa suoraan haun sanalla Mikrokontrolleri.
Laatukokoelma digitaalitekniikkaan liittyvästä aineistosta löytyy Teknillisen korkeakoulun kirjastosta
http://lib.hut.fi/Neuvonta/yhteystiedot.html
Kysymääsi kirjaa Hamann, Brigitte: Kaiserin wider Willen ei ole suomennettu, jos haluat saada saksankielisen kirjan, voit kaukolainata sen. Suomeksi Sissistä kerrotaan Joan Haslipin Keisarinnan yksinäisyys -kirjassa.
Chilin viljelystä on Juha Forsblomin artikkeli "Chilien
poltetta" KOTIPUUTARHA-lehdessä no 2 vuosi 1999 sivut 60-63 sekä TIETEEN KUVALEHDEN 1993 numeron 1 sivuilla 52-53 artikkeli "Cilipippuri voi alentaa
ruumiinlämpöä".
Chilistä on myös kirjassa
Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen. 1997
