A) Islannin suurlähetystön katuosoite on Pohjoisesplanadi 27, 00100 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.islanti.fi/
B) Norjan suurlähetystön katuosoite on Rehbindertie 17, 00150 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.norja.fi/
C) Sveitsin suurlähetystön katuosoite on Uudenmaankatu 16 A, 00120 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.eda.admin.ch/helsinki_emb/e/home.html
Erinomaisen sivuston tästä aiheesta löydät osoitteesta http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/m2/2_6.htm
Siellä kerrotaan mm. seuraavaa:
Vasarakirveskulttuuria pidetään ainoana Suomeen muuttaneena kulttuurina. Sen katsotaan tulleen Suomeen nykyisen Liettuan ja Latvian alueelta. Vasarakirvesväestön arvellaan puhuneen kanta-arjalaista tai kantabalttilaista kieltä.
Kuuluisia keskitysleirimuistelmia löytyy esim. seuraavilta kirjailijoilta: LEVI, Primo; FRANKL, Viktor; GRAY, Martin; FENELON, Fania. Samasta aiheesta ovat kirjoittaneet myös Trudi BIRGER, Diet EMAN, Oskar REPONEN, Herman SACHNOWITZ ja Betty SCHIMMEL.
Verkko on kudottu kaksisäikeisestä rihmasta, joka on pajunkuoren niinikuitua. Antrean verkosta saa tietoa osoitteesta: http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus2/antreanverkko.htm
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastoon ei ole tilattu kreikankielisiä lehtiä. Niitä ei tule myöskään Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoihin. Saamani tiedon mukaan kreikankielisiä lehtiä voisi käydä lukemassa Helsingin yliopiston Porthanian-rakennuksessa, osoitteessa Yliopistonkatu 3.
Helsingin Sanomat mainitsemaltasi ajalta löytyvät Pasilasta, Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta. Lehtiä ei voi lainata ulos, mutta niitä voi tosiaan lukea paikan päällä. Tällaisessa tapauksessa kannattaa soittaa varaston henkilökunnalle, puh. 3108 5426, ja sopia asiasta tarkemmin.
Saamelaisrumpujen kuvia selityksineen löytyy esim. Juha Pentikäisen kirjasta "Saamelaiset - pohjoisen kansan mytologia" sekä
T.I. Itkosen kirjasta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945. Toinen osa".
Aspergerinen -sanaa ei löydy painetuista sivistyssanakirjoista. Todennäköisesti tarkoitetaan Aspergerin oireyhtymää, se on synnynnäinen neurologinen kehityshäiriö, johon liittyy mm. aistitoiminnan poikkeavuutta, ei älyllisiä häiriöitä. Tästä autismin sukuisesta syndroomasta on kirjoitettu useita kirjoja (mm. Liisa Laukkarisen Yhden asian mies), tietoa löytyy myös esim. Autismi- ja Aspergerliiton Internet-sivuilta, http://www.autismiliitto.fi .
Jari P. Havian Liputusoppaan (1996) mukaan isännänviirin käyttö on vapaampaa kuin Suomen lipun, isännänviiri kuuluu arkeen ja Suomen lippu juhlaan eli hyvän tavan mukaisesti virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lippu nostetaan salkoon. Isännänviirit kuuluvat valoisaan kesäaikaan, mutta viiriä voi käyttää muulloinkin. Mitkään liputusajat eivät koske isännänviiriä. (Havia, 39).
Yrityslippuja käytetään yleisesti joka päivä ja ne voivat liehua saloissa ympäri vuorokauden. Yrityslipun käyttö ei kuitenkaan ole suotavaa virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä. Yrityksen tai sen työntekijöiden juhla- tai merkkipäivinä liputetaan Suomen lipulla ja yrityksen omalla lipulla. (Havia, 55). Lisää tietoa viireistä ja yrityslipun…
Keskipakovoima, Newtonin kolmannen lain mukainen keskipitovoiman vastavoima, jälkimmäisen suuruinen mutta vastakkaissuuntainen voima. Liikkuvan kappaleen rata on Newtonin lakien mukaisesti aina suora viiva, jos keskipitovoima ei aiheuta radan kaareutumista. Mitä pienempi on radan kaarevuussäde r ja mitä suurempi kappaleen nopeus v, sitä suurempi keskipitovoima tarvitaan. Asiaa kuvataan kaavalla F=mv2/r, jossa m on kappaleen massa. Kun lingossa olevaa kiveä pyöritetään ympyräradalla, on radan kaareutumisen synnyttämiseksi lingon langoista vedettävä keskipitovoiman suuruisella voimalla. Lankoja pitävä henkilö kokee ilmiön niin, että hän luulee kiertävän kappaleen vetävän häntä lankojen välityksellä keskipakovoimalla. Koska useissa…
Kysymyksesi on todella laaja ja myös epämääräinen. Tuosta ajasta löytyy tutkimusta monesta eri näkökulmasta (ihmisten järjestäytymisestä Kansa liikkeessä; naishistoriasta mm. Anne Ollilan tutkimukset) ja eri vuosikymmeniltä (esim. 1920-luku Vampyyrinainen ja Kenkkuinniemen sauna; 1930 -luku Ajan paineessa; Suomen modernisoitumisesta Matkoja moderniin. Perusteoksia ovat Suomen historian pikkujättiläinen; Suomen kulttuurihistoria -sarjat niin 1930-luvulta kuin 1970/1980-luvulta; W+G kustantama Suomen historia 1980-luvulta käsittelee jo arkea.
Kirjastojen aineistorekistereistä kannattaa hakea asiasanoilla arkielämä+historia; mikrohistoria, mentaliteettihistoria. Kaiken kaikkiaan gradua tekevän kyllä kannattaa käydä kirjastoissa paikan…
Kirjassa "Joulukontti: tekijä Liisa Merenkylä" kerrotaan joulun vietosta seuraavaa:
"Joulun viettoon liittyviä tapoja voimme löytää hyvinkin kaukaisilta ajoilta, nimittäin vanhojen roomalaisten Saturnalia-juhlasta sekä muinaisgermaanien Keskitalven-juhlasta. Näillä juhlilla ei ole kristillinen vaan pakanallinen alkuperä.
Saturnalia
-juhlaa vietettiin Saturnus-jumalan, maanviljelyksen suojelijan kunniaksi joulukuun 17. päivästä 24. päivään ja siihen valmistettiin runsaasti monenlaisia ruokia, leivonnaisia ja juomia. Vapaat ja orjat, rikkaan ja köyhät olivat silloin tasa-arvoisia ja juhlivat yhdessä.
-yleisiä saturnalialahjoja olivat kynttilät, savinuket ja makeiset joita annettiin erikoisesti lapsille
Keskitalven juhla
-vietettiin…
Tilastokeskus ei tee terveysalan tilastoja. Oikea osoite on Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES, jonka tietopalvelun osoite on
http://groups.stakes.fi/TIPA/FI/index.htm .
(Päiv.22.10.2007)
Kultainen nousukas on Arto Paasilinnan teos ja siitä on otettu useita painoksia. Listan Paasilinnan kirjoista löydät esim. kustantajan sivulta:
http://www.wsoy.fi/
Koska Kultainen nousukas on Paasilinnan hieman vanhempaa tuotantoa, sitä ei välttämättä enää löydy kirjakauppojen valikoimasta. Sinun kannattaisikin kysellä kirjaa antikvariaateista. Suomen antikvariaattiyhdistyksen jäsenliikkeet ja niiden yhteystiedot löytyvät sivulta:
http://www.worldartantiques.com/Association-BookSAY.htm
Nikolai Rimski-Korsakov(1844-1908)sävelsi rikasta orkesterimusiikkia, jossa on kansanmusiikillisia ja tarumaisia aineksia.
Juuri tällainen "tarunhohteinen" kuuluisa teos on Tuhannen ja yhden yön satuihin pohjaava teos : Seherazada. Pienimuotoisista sävellyksistä kuuluisimpia on esim. vauhdikas "Kimalaisen lento" ja "Espanjalainen kapriisi". Rimski-Korsakov sävelsi myös oopperoita, niistä tunnetuin on "Tsaarin morsian". Kokoelmassa "The Best of Rimski-Korsakov" on edellämainuttuja teoksia ja siitä selviävät myös tunnetuimmat teokset. Tässä muutamia esimerkkejä ja levykaupassa on lisää Rimski-Korsakovin musiikkia, jolla voit ilahduttaa ystävääsi.
Runo sisältyy kokoelmaan Laulu laululta pois (ilm. v. 1966, tunniste 1022128X). Se löytyy myös kokoelmasta Tähänastiset runot (Otava 1984, ISBN 951-1-04674-8), s. 189.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy seuraavanlaisia viitteitä:
-Karilainen, Eija Satakuntalaisten matkatoimistovirkailijoiden työtyytyväisyys tarkasteltuna kuuden työtyytyväisyyskomponentin, elämänkaaren ja työuran vaiheiden pohjalta : erikoistyö / Eija Karilainen [Pori] : Satakunnan ammattikorkeakoulu, 1996
-Cullen, Noel C. Team power : managing human resources in the hospitality industry / Noel C. Cullen Upper Saddle River (NJ) : Prentice Hall, 2001
-Rauhala, Annaleena Työtyytyväisyyteen vaikuttavat tekijät ja esimiehen vaikuttamismahdollisuudet : työtyytyväisyys Porin Cityherkussa : erikoistyö / Annaleena Rauhala [Pori] : Satakunnan ammattikorkeakoulu, 1996
-Laukkanen, Marika Työilmapiiri ravintola-alalla :…
Suomen Metodistikirkon kotisivu:
http://www.metodistikirkko.fi/
Lisätietoja metodismista löytyy esim. teoksista:
Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo.1997. s.75 -
Hietamäki, Antti: Vapaa kristillisyys vuosituhannen vaihteessa.2000. s.47-
Wellman, Sam: John Wesley - pyhityksen apostoli.2000.
McConnell, Francis J.: John Wesley.1940.
Salausmenetelmistä ja niiden käytöstä löytyy tietoa Viestintäviraston sivuilta osoitteesta http://www.ficora.fi/index/palvelut/palvelutaiheittain/tietoturva/salau…
Voit lähettää kysymyksesi Viestintävirastoon.
Viestintäviraston asiakaspalvelu on avoinna viraston aukioloaikoina arkisin klo 8.00 - 16.15. Puhelinnumero on (09) 6966 500, http://www.ficora.fi/ .
Voit palauttaa kirjat ja mieluiten siihen kirjastoon mistä ne on lainattu. Kirjoista menee myöhästymismaksujen enimmäismäärä eli 6 euroa/kirja.
Jos et ole käyttänyt kirjastokorttiasi vuoden 1979 jälkeen tietosi on poistunut asiakasrekisteristämme. Uuden kortin saat ottamalla kuvallisen henkilöllisyystodistuksen mukaan.
Kirjastopalveluista löytyy tietoa kotisivuiltamme osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
