Suomalaiset Yhdysvaltain intiaaneja käsittelevät "klassikot" ovat Pentti Virrankosken "Pohjois-Amerikan intiaanit" (1980) ja "Yhdysvaltaina ja Kanadan intiaanit" (1994) sekä Markku Henrikssonin "Alkuperäiset amerikkalaiset" (1986) ja "Toinen aalto" (1997).
Löydät tietokannastamme asiasanoilla "intiaanit" ja siihen yhdistettynä "Yhdysvallat" lähes 30 viitettä, joista osa tosin on kaunokirjallisuutta (luokka 84.2). Turun kaupunginkirjastossa on viimeksi vuonna 1996 päivitetty 11-sivuinen kirjallisuusluettelo "Alkuperäiset amerikkalaiset". Sitä ei ole verkkoversiona, mutta saatavissa ainakin pääkirjastosta.
Aiheesta on ilmestynyt erittäin hyvä 2-osainen teos: Suomen kirkot ja kirkkotaide. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleisesti Suomen kirkkojen arkkitehtuurin, taiteen, esineistön ja tekstiilien historiaa. Mukana ovat sekä evankelisluterilaiset että ortodoksiset kirkot. Toisessa osassa taas ovat kaikki maamme seurakunnat aakkosjärjestyksessä, kunkin kirkon kohdalla kuvaillaan rakennusta yleensä, on myös valokuva, ja mainitaan arkkitehti ja alttaritaulun nimi sekä taiteilija. Haminassa ja Kotkassa on myös ortodoksisia kirkkoja, ne ovat evankelisluterilaisten kirkkojen jälkeen toisessa osassa myös aakkosjärjestyksessä. Kirkkotaiteen historiasta on tietoja myös teossarjan Ars: Suomen taide 1. ja 2. osissa.
Polkupyörän historiasta löytyy tietoa mm. teossarjasta TEK Tekniikan tietokeskus osa 6, sivulta 35 alkaen. Suomen historiasta löytyy tietoa teoksesta Kuva, Heikki: Kaksipyöräisten vuosisata-- polkupyörä- ja mopediteollisuuden ja -kaupan vaiheet Suomessa, ilm.1988, 416 s. Näiden teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet nettiosoitteessa
http://www.helmet.fi/ .
Elämäkertatietoja ja arvioita Poesta löytyy suuremmista kirjallisuushistorioista, esim. Kansojen kirjallisuus 8 ja Roos: Dantesta Dickensiin. Internetistä löytyy runsaasti tietoa ja myös kuvia esim. valitsemalla Google-haun, http://www.google.com ja valitsemalla asiasanoiksi Poe Edgar Allan romanticism. Yleensä ensimmäiset viitteet ovat parhaita.
Helsingin Yliopiston kirjasto http://www.lib.helsinki.fi/ ja Helsingin kaupunginkirjasto http://www.lib.hel.fi/ luetteloivat paljon vieraskielistä kirjallisuutta.
Helsingin yliopiston kirjasto ja BTJ Kirjastopalvelu Oy http://www.btj.fi allekirjoittivat syksyllä uuden luettelointiyhteistyösopimuksen.
Pohjatietoa tekijänoikeuksista löytyy opetusministeriön
tekijän oikeussivuilta http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
Sieltä kannattaa jatkaa linkityksen kautta sivulle, josta löytyy tietoa kansainvälisestä tekijänoikeudesta. Kuvien osalta kannattaa tarkastaa Kuvaston sivusto http://www.kuvastory.fi/
josta löytyy mm. tietoa tekijänoikeudesta ja oikeudesta valokuvaan.
Tekijänoikeusjärjestön Kopiosto-sivustosta http://www.kopiosto.fi/ löytyy lisää aiheesta.
Lainat voi uusia puhelimitse, internetin kautta (http://www.jamsankoski.fi/kirjasto/ ) tai käymällä kirjastossa. Internetin kautta tapahtuvaan uusintaan tarvitaan salasana. Sen saa kirjastosta.
Marmoripalatsin nimi on Taj Mahal. Moguli Shah Jahan rakensi sen vaimonsa Mumtaz-i-Mahalin muistoksi 1600-luvulla. Taj Mahal sijaitsee Intiassa, Agrassa (noin 200 kilometriä Delhistä).
Verkkosivuja Taj Mahalista on paljon, tässä muutama:
http://www.taj-mahal.net/
http://www.angelfire.com/in/myindia/tajmahal.html
http://www.greatbuildings.com/buildings/Taj_Mahal.html
Edilexistä löytyi 2 oikeustapausta aiheesta oikeus hoitoon, toinen Uudenmaan lääninoikeudesta ja toinen Helsingin hallinto-oikeudesta.Uudenmaan LO
Antopäivä: 18.02.1997
Diaarinumero: D:125/4710/97
Taltio: T:157/6
Luokitus: S:1.07.05.03.04
Alaikäinen, avioliitossa oleva A oli määrätty psykiatriseen
sairaalahoitoon tahdostaan riippumatta. Hänen vanhempiaan
ei ollut ennen hoitoonmääräämispäätöksen tekemistä
kuultu. Kun se seikka, että alaikäinen A oli solminut
avioliiton, ei poistanut mielenterveyslaissa säädettyä
vanhempien kuulemisvelvoitetta, lääninoikeus jätti hoitoonmääräämispäätöksen
vahvistamatta.
MielenterveysL_8_§_2_mom
MielenterveysL_11_§_1_mom
ja
Helsingin HAO
Antopäivä: 14.12.2001
Diaarinumero: D:05705/01/4710…
Maailmankaikkeus: tähtitieteen vuosikirja ilmestyy vuosittain. Sen saapumista kirjastoihin lainattavaksi voi seurata kirjastojen aineistotietokannasta, pääkaupunkiseutu http://www.helmet.fi ja muut esim. monihausta http://monihaku.kirjastot.fi .
Juna on kätevin tapa päästä lentokentältä Amsterdamin keskustaan. Saat tietoa kulkuyhteyksistä Schipholin sivulta http://www.schiphol.nl/
Valitse yläkulmasta english > Schipol airport information > Accessibilty & transport > public transport, by train. Täältä näet junan lisäksi myös muut vaihtoehdot. Suomenkielistä tietoa Amsterdamin julkisesta liikenteestä löytyy Suomen Matkatoimiston sivulta
http://www.smt.fi/taskuoppaat/taskuopas_amsterdam.shtml
Tarkemmat aikataulutiedot ovat Amsterdamin kaupungin sivulla http://www.amsterdam.nl/ , kohta Verkeer en vervoer: openbaar vervoer, englanninkielisessä sivustossa kohdassa Visiting&exploring, Getting around.
Julkisen liikenteen aikataulut löytyvät täältä,
http://www.gvb.nl/Pages…
Yksittäisten ohjelmien asennusohjeet ovat oikeastaan kirjastotoimen asiantuntemuksen ulkopuolella. Windows Media Playerin päivitys ja asennus on kuitenkin hyvin yksinkertaista. Ohjelman voi asentaa aivan oletusasetuksin eli painamalla vain OK tai Seuraava (Next) -painikkeita.
Real Player sen sijaan kyselee paljon enemmän. Oletusasetusten hyväksyminen ainakin versiossa 7 mm. tekee Internet Exploreriin oman työkalupalkin, lähettää erikoistarjouksia sähköpostitse ja ottaa automaattisesti nettiyhteyden hakeakseen päivitetyn version. Lähes kaikki Real Playerin oletusvalinnat voi poistaa, mutta ohjelma toimii silti. Valinnat melkein kannattaakin poistaa ettei ohjelma tungettele liikaa.
Se kumpi ohjelma toimii jatkossa Windowsin…
Totta onkin, että Fennicasta löytyy aiheesta yllättävän vähän tietoa, eikä suomenkielistä painettua aineistoa löydy kovin paljon muistakaan lähteistä, esim. lehtiartikkelitietokannoista. Ruotsiksi sen sijaan alkaa löytyä enemmän.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy asiasanalla 'Ostindiska kompaniet' mm. seuraavat teokset:
-Ostindiska Compagniet : affärer och föremål / [redaktör: Kristina Söderpalm]. Göteborg : Göteborgs stadsmuseum, 2000
-Ostindiska kompaniet : människorna, äventyret och den ekonomisk drömmen / Tore Frängsmyr. Stockhom : Wahlström & Widstrand, 1976
-Svensén, Magnus: Ostindienfarare : en berättelse om ostindiska kompaniet / av Magnus Svensén. Stockholm : Svensk läraretidning, 1945
-Olán, Eskil:…
Kansanperinteen kautta on sukupolvelta toiselle siirtynyt esimerkiksi monenlaisia luontoon ja työntekoon liittyviä uskomuksia. Seuraavista kirjoista löytyy perinnetietoa ja uskomusten taustaa.
Laiho, Antto, Wanhan kansan merkkipäivät, Karisto, 1997.
Relve, Hendrik, Puiden juurilla, puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä,
Atena, 2002. (Tämän kirjan mukaan esimerkiksi saunavihdat on paras tehdä Juhannuksen aikoihin).
Metsä ja metsän viljaa, SKS, 1994.
Vanhassa vara parempi, vanhoja ja hyviksi havaittuja ohjeita nykyajan ihmisille, Valitut palat, 2000.
Vilkuna, Kustaa, Vuotuinen ajantieto, Otava, 1994.
Puumalan vaakunan löydät esimerkiksi teoksesta
Suomen kunnallisvaakunat, Suomen kunnallisliitto, [Hki], 1982, 2. täyd. ja tark. painos.
Vaakunaan voi tutustua myös seuraavilla nettisivuilla
http://www.puumala.fi/
http://www.ngw.nl/indexgb.htm
