Kirjastoja on ollut olemassa jo yli 2000 vuotta. Vuosisatojen ajan kirjastoja on ylläpidetty yliopistojen ja muiden oppilaitosten yhteydessä. Tavallisia kirjastoja, joihin lapsetkin pääsevät, sanotaan yleisiksi kirjastoiksi. Niilläkin on Suomessa jo melko pitkä historia. Eri kirjastot ovat eri ikäisiä, esim. oma kirjastoni Töölö täytti äskettäin 90 vuotta. 50 vuoden kuluttua jokainen kirjasto on 50 vuotta nykyistä vanhempi.
Jos asia vielä kiinnostaa, löydät lisää tietoa netistä osoitteesta www.kirjastot.fi.
Viipurin ravintolahistoriaa löytyy näistä teoksista:
Soini, Yrjö: Vieraanvaraisuus ammattina. Toinen nide. Otava 1963 (s.32-46)
Soini, Yrjö: Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet. Otava 1964 ( S. 135-137)
Hirn, Sven: Viipuri - kansainvälinen kaupunki. Gummerus 1988. (s.14-23)
Tuon ajan sanomalehdissä on kirjoitettu myös Viipurin kapakoista. Artikkeleita kannattaa hakea Historiallisesta sanomalehtikirjastosta:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4004
kahviloista, konditorioista, leipomoista ja virvoitusjuomakojuista:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4003
raittiusraviontoista:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4002
ravintoloista
http://digi.lib.…
Tilastotiedettä käsittelevää kirjallisuutta löytyy parhaiten American Statistical Association’in ja Institute of Mathematical Statistics’in viitetietokannasta ’Current Index to Statistics’ , joka on nykyisin maksullisena tietokantana verkossa osoitteessa: http://www.statindex.org/CIS/index_html . Tietokanta indeksoi yli 100 tilastoalan ydinlehden kaikki artikkelit ja valikoiden 1200 lehden artikkelit. Lisäksi tietokannassa on noin 11 000 tilastoalan kirjaa. Lisätietoja tietokannasta löytyy em. verkko-osoitteesta. Tietokanta ilmestyi aiemmin CD-ROMina, joka löytyy Tilastokirjastossa vuodelta 1997. Verkkolisenssin hankinta on parhaillaan vireillä. Kun lisenssi saadaan, tietokantaa voi käyttää Tilastokirjastossa.
Alkoholittomista juomista, lähinnä drinkeistä, löytyy valmistusohjeita esim. seuraavista teoksista:
BIGGS, David, Sekoita omat cocktailisi, 1996
MAKUJEN maailma : lasiin ja lautaselle, 2001.
Nämä teokset löytyvät myös Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmista.
Lisää alkoholittomien drinkkien valmistusohjeita löytää Raittiuden ystävät ry:n sivuilta http://www.raitis.fi , kohdasta toiminta, drinkkivinkit, suora osoite http://www.raitis.fi/drinkkivinkit/index.html
Viineistä sekä niiden valmistuksesta ja tuottajista löytyy kokoelmistamme useitakin, myös uusia teoksia, mm.
BERGLUND, Juha, Viinistä viiniin : viininystävän vuosikirja, 2001
JOHNSON, Hugh, Suuri viinikirja, 2002.
Voit etsiä lisää teoksia aineistotietokannastamme asiasanalla viinit…
Outi Pakkasesta löytyy tietoa mm. teoksista Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita ja Kotimaisia nykykertojia / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Internetistä tietoa löytyy ainakin osoitteista Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/dekkarinetti . Lisäksi muutama kritiikki/lehtiartikkeli:
Pelistä pois (Ruumiin kulttuuri 2001,Kirja-arv., nro 4, sivu51), Naisdekkaristien sankarit ovat nyt feministejä & perheenäitejä (Anna 2001, nro 3, sivu 102-105), Murhaamisen hillittyä charmia : Outi Pakkasen tyylikkäät melodraamat (Ruumiin kulttuuri 1997, nro 3, sivu 12-15), Macbeth on kuollut (Ruumiin kulttuuri 2000, Kirja-arv., nro 1, sivu 52), Kuolema käy jatkoilla (Keskisuomalainen (KS) 1998-01-05).
Uudenkaupungin kaupunginkirjaston suosituimmat koirakirjat lainausmäärän mukaan vuonna 2001 olivat:
1.Wintzell, Åke: Maailman koirat. (1985).
2.Alderton, David: Koko maailman koirat. (1993).
3.Eerola, Tapio: Suomen koirarodut. (1997).
Ykkössijalle yltänyttä nimekettä eri kirjastopisteissämme on yhteensä 17 nidettä, joista lainoja kertyi 150 kpl. Kakkossijan niteitä on 4 kpl, joista syntyi 60 lainaa. Kolmannelle sijalle yltänyttä nimekettä on 3 kpl ja lainoja niistä 40 kpl.
Etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä antaa sanalle lamu nämä maastoon liittyvät selitykset:
Suuri yhtenäinen (pelto)alue, lakeus, tasanko (länsi- ja kaakkoismurteissa); notkelma, painanne, suo (pohjois-karjalan murteessa)
Teoksesta löytyy sanalle muitakin merkityksiä, samoin tietoja sen alkuperästä.
Sitaatti on J.L.Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Säe kuuluu kokonaisuudessaan:
"Hämeenlinna, ensi kerran kun sun kuutamossa näin
Hattelmalan harjanteilta, tuo ei mene mielestäin!
Oli myöhä, ilta kylmä, matkast' olin väsynyt,
mut en lepoa, en suojaa minä muistanutkaan nyt."
Runon nimi on "Vänrikin markkinamuisto".
Kirjastojärjestelmistä löytyy tietoa yleisten kirjastojen Kirjastot.fi-portaalista, kohdasta Kirjastoala.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/kirjastojarjestelmat/
Syrjäytyminen on monimuotoinen käsite ja liittyy moneen aihealueeseen.
Lyhyt määritelmä löytyy WSOY:n Web-factasta.
”Syrjäytyminen, yksilöä yhteisöön yhdistävien siteiden heikkeneminen.
Syrjäytyminen on tavallisimmin seurausta työttömyydestä, köyhyydestä ja joutumisesta yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Syrjäytymisen käsitettä on käytetty erityisesti ransk. yhteiskuntatieteellisessä keskustelussa 1960-luvulta lähtien.
EU:n sosiaalipolitiikassa syrjäytymisen vastaisen toiminnan merkitystä alettiin
korostaa 1990-luvun alkupuolella. Suomessakin on käyty keskustelua
pitkäaikaistyöttömyyden seurauksista. ” Lähde:Web-Facta, WSOY .
Lisätietoja:
Kirjaston aineistotietokannasta ja Googlesta voit etsiä hakusanalla…
Starikka on Karjalan murretta ja tarkoittaa "vanha mies" . Tulee luultavati venäjänkielestä, "starik"- sanasta, joka tarkoittaa vanha mies, ukko tai vanhus.
Novellin suomenkielinen nimi on Kalliita kielitunteja. Se löytyy ainakin Tsehovin teoksissa Valitut novellit I. (WSOY 1959)sekä Hevosenkaltainen sukunimi ja muita novelleja (4.p. WSOY 1985).
Näkemäsi vempele on ollut mitä todennäköisimmin uurresaha. Pohjois-Karjalan museon maaakuntatyöstä vataava amanuenssi kertoi, että esinerekisterissä tai alan hakuteoksissa ei ole sanaa murresaha, mutta Kontiolahden museon kokoelmaluettelossa mainitaan uurresaha. Se on puinen esine, jossa on kaksi kädensijaa. Kansanperinteen sanakirjan mukaan (Toivo Vuorela, 1979) sitä käytetään puuastian pohjan uurteen leikkaamiseen. Nimityksinä myös uurrinsaha ja kruuslauta.
Siltojen korkeuksista on olemassa avointa dataa, mutta sen käyttö on ehkä jonkin verran hankalaa, https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/siltojen-korkeudet. Väyläviraston sivulta löytyy kartta, jossa on siltarajoitukset, https://vayla.fi/vaylista/aineistot/kartat/painorajoitetut-sillat. Siellä on myös tietoja siltojen korkeusrajoituksia, joista voi päätellä siltojen korkeuksia.
Guinness World Records sivusto antaa seuraavan tiedon:
"Longest Bridge
The Second Lake Pontchartrain Causeway, which joins Mandeville and Metairie, Louisiana, USA, is 38.422 km (23 miles 1,538 yd) long. It was completed in 1969"
http://www.guinnessworldrecords.com/
Silta ei ole kaapeliriippusilta.
Maailman pisin kaapeliriippusilta on Honshun ja Awajin saaret Japanissa yhdistävä Akashi-Kaikyo-silta, sillan pääjänneväli on 1 991 metriä.
Suomen pisin silta on Raippaluodon kaapeliriippusilta, 1 045 metriä, lähde: Tiehallinto
http://www.tiehallinto.fi/
Maailman ja Suomen pisimpien kaapeliriippusiltojen ero on 946 metriä.
Kirjastomme koirakirjoissa on muutamia kestosuosikkeja. Ylivoimaisesti suosituimpia ovat
Anders Hallgrenin kirjat, kuten "Koiraongelmia ja ongelmakoiria" tai "Ihmisen paras ystävä".
Uudempaa kirjallisuutta edustaa esim. Rugaas, Turid: "Rauhoittavat signaalit" (2000).
Suomenkielisiä rotukohtaisia oppaita ei ilmesty kovin paljon, mutta suosituimmista roduista
(Suomen kennelliiton mukaan) löytyy useimmiten kirjallisuutta. Näistä voisi mainita
Neville, Peter: "Saksanpaimenkoira", "Labradorinnoutaja: omistajan opas", Alvasto, Anja:
"Collie" tai Scott-Ordish, Lesley:" Cockerspanieli: omistajan opas".
Maarit Laaksosen teos "Suomen suosituimmat koirarodut" (2001) on myös jatkuvasti
lainassa Turun kaupunginkirjastosta.
