Esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjastossa on koottu teemaluettelo eri aiheisista lastenkirjoista, niin tieto- kuin kuvakirjoistakin. Luettelon löydät osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/yleiset/teemal.html Siellä on kuolema yhtenä aihepiirinä.
Tampereen kaupunginkirjasto tarjoaa mahdollisuuden tehdä hakuja aiheen mukaan satu- ja kuvakirjoihin sekä aapisiin. Tämä palvelu löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/luettelo.htm
Ferlinin runo "Spörjer du, broder" löytyy Leo Saukkoriipin (kirjassa Kirjavin lyhdyin, runon nimi on Kysytkö veljeni)kääntämänä.
Ferlinin sanoin:
Utanför fångens förpestade rum
klarögda stjärnor glöda.
- Ser jag dem färdas i glitterskum
alla de stillsamma döda...
Saukkoriipi:
Suolaisen sellinkin ikkunasta
kirkassilmäinen tähti.
- Jossakin tuollako matkalla,
ne jotka täältä jo lähti?
Määritelmiä voi etsiä suomen kielen sanakirjoista. Esim. Editan julkaisema Suomen kielen perussanakirja määrittelee tilkesanat näin: puheessa esiintyvä ajatuksen kannalta merkityksetön lisäkesana (esim. niin ku(in), t(u)ota). Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja määrittelee tilkesanat puhekielen sanoiksi, joita ilmankin asia välittyy, liikasana, toiste. Tilkesanoista käytetään myös ainakin nimitystä täytelisäkkeet.
Hei! Kysy lähikirjastostasi ko. kuukausien numeroita. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa säilytetään Hesaria 3 kk lehtinä, jonka jälkeen ne ovat saatavilla mikrofilmeillä. Toimii itsepalveluna, henkilökuntaresurssit eivät riitä hakemiseen. Meillä on palvelukopiojärjestelmä, mutta se edellyttää täsmällistä tietoa, kuten päivämäärä.
Mikrofilmikopiopoita Etelä-Suomen Sanomista ko. päivältä saat vain Helsingin yliopiston kirjaston kirjastosta Unioninkatu 36 (tuomiokirkon vieressä).
Lehtisalissa on kopiolaitteet mikromuotoisen aineiston kopiointia varten.
Rune Andreassonin Bamse-kirjoista on suomennettu viisi: Nalle ja leijona, Nalle ja merirosvot, Nalle lentää kuuhun, Nalle Villissä lännessä ja Nallen koulu. Suomennokset ovat 1960-70-luvuilta. Lisäksi 1986 on suomennettu viiden sadun kokoelma Nalle, maailman vahvin karhu. Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa näitä suomennoksia ei löydy, joistakin maakuntakirjastoista muualta Suomesta kylläkin. Nalle lentää kuuhun ja Nalle ja leijona -nimiset kirjat ovat Plussa-aineistorekisterin mukaan Espoon Tapiolan kirjaston kokoelmissa, mutta tekijäksi on merkitty Hilkka Palola. Kyse on kaiketi silti samoista kirjoista, koska Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan nämä Andreassonin kirjat on suomeksi kertonut Hilkka Palola.
Seuraavista yhteisöistä saat tietoa ravitsemus- ja matkailualasta.
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto http://www.shr.fi/
Matkailualan edistämiskeskus MEK http://www.mek.fi
Tietoa suomeksi Henrik Ibsenistä löydät erilaisista hakuteoksista, esim. Kansojen kirjallisuuden osasta 9. Netistäkin löydät Ibsenistä tietoa, esim. englanniksi tai norjaksi. Osoitteita ovat esim.
http://www.ibsen.net/
http://www.unc.edu/~lkelly/mybibliography.html
http://www.kirjasto.sci.fi/ibsen.htm
http://www.imagi-nation.com/moonstruck/clsc5.htm
Voi kysyä lähikirjastostasi mm seuraavia:
Imago mundi : ihmisen ja tieteen uudet maailmat. - 1992
Lainema Matti: Ultima Thule : pohjoiset löytöretket. - 2001
Lang John: Löytöretkeilijä James Cook. -1919
Löytönen Markku: Eteläisten merten salaisuus. - 1996
Löytönen Markku: Tuntematonta mannerta etsimässä James Cookin matkassa. - C-kasetti. - 1995
MacLean Alistair: Kapteeni Cook. - 1972
Moorehead Alan: Mennyt paratiisi. - 1967
Netistä löytyy monia lähinnä englannikielisiä sivuja, esim.
http://www.CaptainCookSociety.com/
http://www.south-pole.com/p0000071.htm
Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta löytyivät seuraavat artikkeliviitteet:
1
Onko tulosyksikköjen aika jo ohi?
Linkola,
Antti
Suomen lääkärilehti 2002,
nro 34, sivu 3295-3296
2
Mäntän seudulla hoitoketjut paremmiksi :
kahden kunnan terveydenhuollosta
rakennetaan…
Suomalainen fraasisanakirja viittaa sanonnan "lastu lainehilla" kohdalla juuri
Kalevalaan, toisen runon 211:een jakeeseen. Ja kyllä Kalevala antaa ymmärtää, että tieto joen yläjuoksun uudesta asukkaasta tuo Pohjan piialle kostoaikeita
mieleen: Kantoi tuuli Pohjolahan. Pohjan piika pikkarainen huntujahan huuhtelevi, virutteli vaattehia rannalla vesikivellä pitkän niemyen nenässä. Näki lastun lainehilla; tuon kokosi konttihinsa, kantoi kontilla kotihin, pitkäkielellä piha'an, tehä noian nuoliansa, ampujan asehiansa.
Selailin läpi myös Ahon Lastukokoelmat ja Lohilastut ja kalakaskut, niistä en tarinaa löytänyt. Uskonkin sen myöhemmän version olevan uudempi kuin Juhani Ahon tuotanto. Lähtökohta lienee kuitenkin Kalevalassa.
Marita Hauhian itsensä kirjoittaman suppean henkilöhistorian, sekä taydellisen bibliografian löydät Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista osoitteesta: http://www.nuorisokirjailijat.fi
Eila Pennasen teos: Ruusuköynnös lienee saanut nimensä Tampereen tuomiokirkon ruusuköynnöstä esittävän maalauksen mukaan.
Aino Malisen romaanissa Ruususeppele on samannniminen luku.
Helakisa, Kaarina: Lumottu ruusu.
Teoksessa Ruusutarha on ruusuihin liittyviä runoja ja proosakatkelmia.
Lagerlöf, Selma: Jouluruusun legenda.
Paustovski, Konstantin: Kultainen ruusu sisältää samannimisen novellin. Novelli kertoo taotusta ruususta.
Saint-Exupery: Pikku prinssi teoksessa esiintyy myös ruusu.
Internetistä löytyy tietoa aiheesta:
http://www.infoplease.com/ipa/A0904550.html
Sivun mukaan käynnissä on yhteensä 21 suurehkoa aseellista konfliktia eri puolilla maailmaa. Edelliseen liittyen katso myös http://www.infoplease.com/ipa/A0904663.html
Katso myös YK:n käynnissä olevat rauhanturvaoperaatiot http://www.un.dk/finnish/peace%20and%20security/Fact_sheet/UN%20peaceke…
On olemassa paljon veneilijöille tarkoitettuja solmukirjoja, joissa myös esitellään köysien käsittelyn eri tekniikoita, kuten pujosten, rihmosten ja sidosten tekemistä, esim. teoksissa Snyder: Veneilijän solmukirja (1995), Pawson: Solmut (1999) ja Budworth: Kaiken maailman solmut (1998).
Köydenpunomisen historiasta Turussa on pitkä artikkeli Turun kaupungin historiallisen museon vuosijulkaisussa VIII (1944) sekä yleisemmin aiheesta esim. Olle Wahlbeckin teoksessa "Rep och repslageri under olika tidsåldrar" (1991).
Itse köydenpunonnan teollisesta tekniikasta on vaikea löytää tarkempaa kuvausta, mutta "Suuri taitokirja" (1965) selvittää asian lyhyesti kuvin ja sanoin.
Hei,
Kirkkonummen kunnankirjastosta löytyy ruotsinkielinen elämäkertateos: STOLPE, SVEN: JEANNE D'ARC. Lyhyet henkilötiedot löytyvät esimerkiksi seuraavasta teoksesta: NENONEN: Historian suursanakirja, 1998. Laajempia artikkeleita löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
1. OTAVAN SUURI MAAILMANHISTORIA : OSA 9, ss. 99-109
2. GRIMBERG : KANSOJEN HISTORIA : 9, ss. 391-416
3. OTAVAN SUURI ENSYKLOPEDIA : 3, s. 2367
4. COLE : MATKAOPAS HISTORIAAN : RANSKA, ss. 68-70
5. THE NEW ENCYCLOPAEDIA BRITANNICA... : MACROPAEDIA 10, ss. 225-228
Muistakin yleistietosanakirjoista löytyy tietoja Jeannesta, mutta näillä pääset jo varmaan hyvin alkuun. Kaikki yllä olevat kirjat kuuluvat Kirkkonummen kirjaston kokoelmiin.
Helsingin seudun kirjastoista…
Kuten arvelittekin, Elintarviketurvallisuusviraston (http://www.evira.fi ) sivuilta löytyy tietoa näistä asioista, kohdasta Elintarvikkeet, Valvonta ja yrittäjät, Pakkausmerkinnät, http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valvonta_ja_yritt__j__t/pa… .
Sekä Nykysuomen sanakirja että Suomen sanojen alkuperä -teokset määrittelevät "puusniekan" taikka "puuskan" jotakuinkin näin: leskivaimon kotiinsa naima mies, (harvemmin leskimiehen kotiinsa naima vaimo), kotivävy, isäpuoli; mies, joka saa osan talosta naimalla lesken.
Kysymyksesi on varsin laaja eli etsitkö tietoja sekä yleisistä että tieteellisistä kirjastoista tai erikoiskirjastoista?
Muutamia esimerkkejä kuitenkin, lähinnä yleisten kirjastojen kannalta; Kirjastopalvelu julkaisee vuosittain teoksen Kirjastot ; yleisten ja tieteellisten kirjastojen toiminta, uusin on vuodelta 2001. Siinä on tilastotietoja kirjastojen käytöstä, hankinnoista, taloudesta jne. - Kirjastopoliittisen työryhmän laatimassa Kirjastopoliittisessa ohjelmassa 2001-2004 on lyhyesti yleisten kirjastojen rahoituksesta. Yleisistä kirjastoista on tilastotietoja myös julkaisussa Kuntien talous ja toiminta.
Opetusministeriön sivustossa on perusteellista tietoa yleisistä kirjastoista, niiden rahoituksesta sekä krijastolaista:
http://www…
