Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta voi hakea selaushaun lisäksi myös tarkalla haulla osoitteesta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1024486608
Videoita löydät valitsemalla aineistolaji-kohdan aakkosellisesta listasta vaihtoehdon "video (VHS)".
Aineistohaku Plussa-tietokannasta asiasanoja käyttämällä onnistuu kyllä, kunhan käytetyt sanat ovat oikeassa muodossa. Asiasanoitukset juju on siinä, että melkein kaikki sanat ovat monikkomuodossa. Siksi haku sanalla "sukunimi" ei tuota haluttua tulosta, kun taas asiasanalla "sukunimet" haku onnistuu huomattavasti paremmin. Samoin "etunimet" haulla saa paremman tuloksen kuin käyttämällä sanaa "etunimi". Jos taas käyttää pelkkää "nimet" asiasanaa, niin haun tulos on laaja käsittäen kaiken aineiston, jonka asiasanoituksessa kyseinen sana esiintyy.
Asiasanoitus ei aina ole niitä kaikkein helpoimpia tehtäviä, ja jos/kun aineiston paikantamisessa käytetään asiasanoja, niin pieni apu saattaa olla tarpeen. Jos asiasanoissa käytettävistä muodoista…
Näyttää siltä, että elokuvalla ei ole Suomessa kirjastokäyttö- ja lainausoikeuksia, sillä en löytänyt elokuvaa minkään kirjaston tietokannasta.
Voit kysellä elokuvan (maksullista) katselumahdollisuutta Suomen elokuva-arkistosta, http://www.sea.fi/arkistopalvelut/video.html , mikäli elokuva vain arkiston kokoelmista löytyy. Kannattaa tiedustella elokuvaa myös videovuokraamoista.
Jos on kyseessä radio-ohjelmassa esiin tullut asia, kannattaa varmaan käydä Ylen linkkilistasivulla ( http://www.yle.fi/linkkilista.html ), josta vierittämällä löytyy otsake Keskustelupalstat. Sen alla on linkit tv-ohjelmasarjoihin liittyviin yleisökeskusteluihin. Sivulla on lisäksi linkit kaikkiin Ylen ohjelmasarjoihin, myös radion.
Erityisesti perhettä koskevia keskustelufoorumeita löytyy osoitteesta http://www.suomi24.fi > Kulttuuri & viihde > Viihde & menot > Ajanviete > Keskustelu verkossa > Keskustelufoorumit > Lapsikeskustelu.
Lehdillä on myös keskustelufoorumeita, esim.:
Helsingin Sanomat: http://www.helsinginsanomat.fi (sivu toimii jähmeästi ja saattaa jopa jumiuttaa koneen) > keskustelut
Suomen…
Elinkaarianalyysistä tai Life cycle assessment (LCA) -aiheesta löytyy paljon teoksia ja lehtiartikkeleita. Ei ole mielekästä luetella niitä tässä, koska niiden käyttökelpoisuuden voi määritellä vain tiedontarvitsija itse. Siksi olisikin parempi tulla kirjastoon ja yhdessä tietopalvelun kanssa käydä löytyneitä viitteitä ja niiden kuvailutietoja lävitse. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on käytössä mm. Manda-, Linda-, Arto-, Finp- ja Aleksi-tietokannat, joista voi myös itse hakea tietoa. Hyviä hakusanoja näyttäisivät olevan Life cycle assessment (LCA), ympäristövaikutukset - arviointi, elinkaari - analyysi, ympäristövaikutukset - arviointi, ympäristöhaitat - arviointi, joihin voi vielä lisätä rajaaviksi hakusanoiksi tuotteet tai yritykset.…
Voit kokeilla erilaisia hakutapoja Plussa-tietokannassa ( http://www.libplussa.fi/ ) vähän riippuen siitä, mitä tarkalleen ottaen etsit. Jos esim. tarvitset renessanssiajan kaunokirjallisuutta, voit kirjoittaa asiasanoiksi "kaunokirjallisuus" ja "renessanssi". Tässä on kuitenkin ongelmana se, että saat tulokseksi paitsi renessanssiajalla kirjoitettua kaunokirjallisuutta, myös kirjallisuutta, joka käsittelee renessanssiaikaa. Toinen tapa on käyttää asiasanoina ajanmääritteitä, vaikkapa "1500-luku" - mutta tässä on sama ongelma: vain osa teoksista on 1500-luvulta, osa taas käsittelee tuota aikaa. Mitään yksiselitteistä ja kattavaa tapaa löytää tietyn aikakauden tai tyylisuunnan teoksia tietokannasta ei liene olemassa. Niinpä kannattaa…
Voitte hakea kirjoja Muonion historiasta Lapin läänin kirjastojen yhteistietokannasta Aurorasta osoitteessa http://intro.rovaniemi.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1024298994
valitsemalla pudotusvalikosta Haetaan "Asiasana" ja seuraavaankin pudotus valikkoon "Asiasana" - sanoilla Muonio ja historia. Myös aineiston saatavuustiedot selviävät täältä.
Tietoa EOA:sta löytyy eduskunnan internet-sivuilta osoitteesta
http://www.eduskunta.fi/fakta/eoa/eoa.htm
EOA:n ratkaisuja sieltä löytyy tosin vain v. 2001- . Ratkaisuja tai niistä laadittuja verkkoselosteita tai muita asiakirjoja "julkaistaan
verkossa siltä osin kuin niihin ei sisälly lain mukaan salassa pidettäviä tietoja".
Koska kysymäsi ratkaisu on vanhempi, niin pyydän sinua kääntymään EOA:n kirjaamon puoleen,
sähköpostiosoite: eoa-kirjaamo@eduskunta.fi tai puh. 09 - 4321 / EOA:n kirjaamo
Hei,
hirveän paljon aiheesta ei todellakaan löydy kirjallisuutta, mutta muutama muukin kun mainitsemasi Mikluhan kirja.
Yliopiston kirjastojen tietokannasta Lindasta löytyy jokunen viite: kirjaston Internet-päätteiltä pääset selaamaan sitä osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm
Linnea-tietokantoihin voi nyt avata yhteyden kätevästi myös matkapuhelimen tekstiviestillä, lisää tietoa tästä palvelusta sivulla
http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ajankohtaista.htm#mobiili
Artikkeleita aiheesta löytyy runsaastikin, ja niitä voit myös etsiä kirjaston päätteiltä sekä artikkelitietokanta Aleksista http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html sekä Artosta (joka siis myös kuuluu…
Voisit käyttää apuna selkokirjoja, jotka on suunnattu aikuisille joilla on lukivaikeuksia ja teksti ja sanasto on siksi tehty helpoksi.
Selkokirjoja voit etsiä pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.libplussa.fi kirjoita asiasanaksi selkokirjat.
Sana "äimän käki" esiintyy leikillisessä ilmauksessa "olla äimän käkena" joka tarkoittaa "olla äimänä" = "olla ällistynyt, hämmästynyt, hämmentynyt". Johdannaisverbi "äimistellä" tarkoittaa "ihmetellä tyhmänä, ällistellä, pällistellä, töllistellä". Lähteet: 1. Suomen sanojen alkuperä Etymologinen sanakirja, 3 R-Ö, 2000, 2. Suomen kielen perussanakirja, Kolmas osa S-Ö, 1994, 3. Paunonen, Heikki, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, Stadin slangin suursanakirja, 2000
Juséliuksesta on kirjoitettu teos F.A. Jusélius : muistokirjoitus (Sigrid Juséliuksen säätiö 1941; 338 s.). Lappeenrannan kirjastossa kirjaa ei näytä olevan, sen voi kaukolainata jostakin muusta kirjastosta.
Muista teollisuusvaikuttajista löytyy tietoa mm. teoksesta Maanpää, J.: Suomalaisia suurliikemiehiä (Otava 1942). Mahdollisia elämäkertoja voi etsiä myös henkilön nimellä.
1. Luoti on vanha painomitta Ruotsissa ja Suomessa. 1 luoti (lod) = 1/32 naulaa elintarvikepainoa = 4 kvintiiniä = 13,3 g. 1 luoti apteekkipainona = 1/2 unssia = 14,84 g ja kultapainona 13,93 g. 2. Hopeaseoksen hopeapitoisuuden mitta, 1/16 osa seoksesta. Täysiluotiseksi sanotaan 12/16 eli 750/1000 puhdasta hopeaa sisältävää eli 14 luodin hopeaa. Lähde: Otavan iso tietosanakirja, Viides osa, 1983. Joidenkin lähteiden mukaan sillä on mitattu mm. mausteita. Turun yliopiston sivuilta löytyy varsin kattava vanhojen mittojen muuntaja, josta löytyy runsaasti vanhoja mittayksiköitä ja jolla voi muuttaa "historiallisia" mittayksiköitä nykymitoiksi. Muuntajalla kääntyvät muun muassa kappalemitat, painomitat, pituusmitat, pinta-alat ja tilavuudet.…
Fennica-tietokannan mukaan Peter Handken teoksia on suomennettu seuraavasti: Kivun kiinalainen (1985), Poissa satu (1991), Puhtaan kokemisen hetki (1979), Toiston pysyvyys (1989 )ja Vasenkätinen nainen (1981). Saksankielinen Kaspar-teos löytyy muun muassa Helsingin kaupunginkirjastosta pääkirjaston ja Töölön kirjaston kokoelmista.
Ainoa toistaiseksi löytämäni tulikettu-aiheinen satu on Tuliketun metsästys teoksessa Suomalaiset kansansadut 4--Hölmöläissadut--Valhesadut , SKS, 1993. Satu on kuitenkin hyvin lyhyt. Kari Kailan kirjassa Revontulet : kansankäsityksistä tutkimukseen (Helsinki : Ursa, 1998) kerrotaan kansanuskomusten tuliketusta revontulien synnyn selittäjänä. Tulikettu esiintyy myös Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijassa.
Ilmatieteen laitoksen www-sivuilla osoitteessa http://www.fmi.fi/tutkimus_avaruus/avaruus_30.html on artikkeli revontulista. Artikkelissa mainitaan myös tulikettu-teoria.
Dear Sir,
In Estonia, The University of Tartu (http://www.ut.ee) has a faculty of law. Also in Estonia there are some private law schools, for example in Tallinn The Institute of Law (http://www.lawinst.ee/).
In Lithuania, The Vilnius University (http://www.vu.lt/), VDU (Vytauto Didzioja Universitetas) in Kaunas (http://www.vdu.lt/) and Klaipeda University (http://www.ku.lt/)have faculties of law.
A good way to start looking for law schools in any country is to go to The World Law Guide (http://www.lexadin.nl/wlg/).
Hopefully these addresses will help you!
Enonsaaresta ei valitettavasti ole omaa teosta. Tietoa saaren luonnosta, rakennuksista ja kaavoituksesta
on Lahden teknisen viraston julkaisuissa Enonsaaren osayleiskaava (Lahden kaupunkisuunnittelujulkaisu.
C 1999 :2 ja Lahden kaupunkisuunnittelujulkaisu. A 2000 :1).
Riitta Niskasen Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista esittelee ss. 94-95 Enonsaaren huvila-asutusta. Teoksessa Lahtelaista perinnettä lahtelaisten kertomana kerrotaan ss. 44-47 yleisesti Vesijärven huvilaelämästä, Enonsaarikin mainitaan mutta sitä ei käsitellä tarkemmin.
Kirja Vesijärvi : luontoa, tutkimusta, maisemia sisältää muutamia pieniä kuvia Enonsaaresta.
Lehtiartikkeleita:
Aaltonen: Päivä Enonsaaressa (Etelä-Suomen sanomat 26.6.1981)…
Suomen yleiset kirjastot ottavat jaettavaksi yleishyödyllisiä, kirjaston arvomaailmaan sopivia sekä yleishyödyllisiin, laajaa julkisuutta saaneisiin kampanjoihin liittyviä painotuotteita. Kirjastojen käytössä olevat tilat ovat tietysti kaikkialla rajalliset, joten kaikkea tarjottua materiaalia ei voida edes ottaa vastaan. Mitään keskitettyä jakelukanavaa koko Suomen kirjastoihin ei ole, joten jakelu täytyy hoitaa kirjastokohtaisesti esimerkiksi postin välityksellä.
Suomen kirjastoseura http://www.fla.fi voi antaa lisätietoja ja kirjastojen yhteystietoja. Kaikkien Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen yhteystiedot löytyvät myös mm. sivulta http://www.kirjastot.fi linkistä "Kirjastot ja kokoelmat" sekä BTJ-Kirjastopalvelun julkaisemasta…
Tässä Redwallin taru -sarja. Ensin alkuperäinen nimi ja sitten suomennos. Kuten huomaat, sarjaa on suomennettu yhdeksän osaa. Yhdeksäs julkaistaan tämän vuoden syyskuussa. Britanniassa ollaan jo pidemmällä joten voi vain arvailla tulevien suomennosten nimet.
REDWALL (1986) Soturi Matiaksen miekka (osa 1)
MOSSFLOWER (1988) Sammalkukkametsän sota (osa 2)
MATTIMEO (1989) Mattimeo (osa 3)
MARIEL OF REDWALL (1991) (Mariel taistelija (osa 4)
SALAMANDSTRON (1992) Salamnadastronin aarre (osa 5)
MARTIN THE WARRIOR (1993) Urhea Martin (0sa6)
THE BELLMAKER (1994)Kellonvalaja (osa 7)
OUTCAST OF REDWALL (1995) Pahan jälkeläinen (osa 8)
THE GREAT REDWALL FEAST (1996)
THE PEARLS OF LUTRA (1996) Jalokivien jäljillä (osa 9)
THE LONG PATROL (1997)
MARLFOX (…
