Antti Tuurilla ei näytä olevan varsinaisia kotisivuja, mutta tietoa hänestä löydät esimerkiksi kustantajan sivuilta http://www.otava.fi/ sekä Sanojen aika -kirjailijatietokannasta, jonka löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ Kirjailijatietokanta aukeaa sattumanvaraisesti jonkun kirjailijan kohdalta, mutta valitse yläpalkista haluamasi kirjailija.
Muita nettisivuja ovat esim.
http://www.yle.fi/a2/punainen/arkisto/2000/puna160200.html
http://www.sjk.fi/kirjasto/kirjailijat/tuuri.htm
Tuurin lapsuudestakaan ei juuri tietoja löydy, mutta Sinun kannattaa tutustua teoksiin Miten kirjani ovat syntyneet 3 (WSOY, 1991), Kotimaisia nykykertojia 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000), Muodotonta menoa - kirjoituksia nykykirjallisuudesta (WSOY, 1997), Pekka…
Varsinaista elämäkerta-kirjaa Marjatta Kurenniemestä ei löytynyt, mutta seuraavissa teoksissa on hänestä tietoa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa, 1995
Lapsuuden rajamaat. Toim. Ismo Loivamaa et al., 1990
Seuraava lehtiartikkeli käsittelee Kurenniemeä:
Tekijä Ikäheimo, Sari
Otsikko Satumatka Marjatta Kurenniemen maailmaan
Lehti Kaks' plus 6-7/97 s.88-91
Lisäksi internetistä Kurenniemestä löytyy tietoa osoitteista:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kureniemimarjatta.shtml
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kurennie.html
Tein tiedonhaun lehtitietokanta Aleksiin hakusanalla omaishoit*. Tulokseksi sain runsaan määrän lehtiartikkeliviiteitä, yht. 96 kpl. Tämän haun voit varmaan pyytää tekemään omassa kirjastossasi.
Viitteiden joukossa on mm. seuraavia lehtiä: Dementiauutiset, Kotilääkäri, Hoitotiede, Vanhustyö, Gerontologia, Sairaanhoitaja jne. Kirjaston omasta tietokannasta voi tarkistaa tuleeko kirjastoon näitä lehtiä. Artikkeleja voi myös pyytää kopioina kaukolainapalvelun kautta muista kirjastoista.
Etsin Linda-tietokannasta Jan Ivarssonin teokset ja löysin niitä 2 kpl:
- Subtitling (1998) Saatavana Helsingistä, Joensuusta ja Turusta.
- Subtitling for the media: a handbook of an art (1992) Saatavana Helsingistä, Turusta, Joensuusta ja Tampereelta.
Näistä pitänee tehdä kaukolainapyynnöt omassa kirjastossa.
Muita tv-kääntämistä käsitteleviä kirjoja löytyi niinikään Lindasta, hakusanoina käytin asiasanoja 'kääntäminen' ja 'televisio-ohjelmat'. Tulokseksi tuli yht. 58 viitettä. Tämän haun voit varmaan pyytää tekemään omassa kirjastossasi. Tässä siitä muutama esimerkki:
- Mäkinen, Kaisa: Tekstitys televisiolle esimerkkinä Sissi-elokuvat (2000)
- Hatim: The translator as communicator (1997)
- Lehtinen: Televisiokääntämisen taustatekijät…
Kyseessä lienee varmaan laulu "Me kaikki kiitämme tee-vee-ällää" vuodelta 1985. Kyseinen kappale löytyy ainakin cd:ltä GOODMAN, Irwin : Dirly dirly dee. 2001 (alunperin 1985) ja kasetilta GOODMAN, Irwin : Irwinin parhaat 2. 1989. Saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Nykysuomen sanakirja, osa 4 (WSOY, 1996), kertoo palkka-sanan eri merkityksistä mm. seuraavaa sivulla 189: "Paha saa aina palkkansa 'rangaistuksensa'". Eli pahan palkka on rangaistus pahantekijälle.
Suuressa sitaattisanakirjassa, osassa 3 (Otava 1982) s. 267, mainitaan seuraavanlainen sitaatti: "Tää opetus nyt mielees paina:/ On paha pahan palkka aina" Wilhelm Busch (1832-1908). Busch on kirjoittanut mm. tunnetun lastenkirjan "Maks ja Morits - kertomus kahden pojan seitsemästä kepposesta"
Rakkaudentunnustus isänmaalle / Raili Malmberg
Kun olin ihan pieni tyttö,
minun isänmaani oli pähkinän kokoinen.
Se oliniin pieni,
että sen sisään juuri ja juuri mahtui
minun maailmani ydin:
Koti ja äidin syli,
isän käsi ja yhdessä luettu iltarukous.
Kun olin pieni,
minun isänmaani maistui mansikkamaidolta
ja tuoksui niin kuin vastaleivottu leipä,
eikä kulkusten kilinä koskaan kokonaan lakannut siellä kuulumasta.
Kun minusta tuli aikuinen,
minun isänmaani kasvoi Suomen kokoiseksi
ja sai ihan uudet ulottuvuudet.
Minä opin rakastamaan sitä aikuisen naisen rakkaudella.
Opin löytämään yhä uusia vastauksia kysymykseeni:
mikä on minun isänmaani
ja miksi se on minulle niin rakas.
Minun isänmaani on tietysti tämä maa,
alue,jota kartalla kutsutaan…
Yleisesti tieteellisiä kirjastoja koskevia asioita voit kysyä Helsingin yliopiston kirjastosta - Suomen kansalliskirjastosta (HYK-palvelu@helsinki.fi).
Tällä hetkellä Geobase on käytössä Helsingissä Kumpulan tiedekirjastossa, joka on kaikille avoin kirjasto ( http://www.kumpula.helsinki.fi/kirjasto ).
Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib
( http://www.lib.helsinki.fi/finelib ) hankkii elektronisia aineistoja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen käyttöön, ja vuodeksi 2003 Geobasea on ehdotettu laajempaan käyttöön.
Kannattaa tutustua informaatiotutkimuksen (ent. kirjastotieteen ja informatiikan) perusteoksiin. Näitä löydät vaikkapa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) esimerkiksi asiasanoilla kirjastotiede, informaatiotutkimus, luettelointi, luokitusjärjestelmät jne. Sopivia asiasanoja voit varmasti keksiä itse lisää - sehän on hyvää harjoitusta tähän alaan. Kannattaa myös käyttää apuna Vesa-verkkosanastoa
( http://vesa.lib.helsinki.fi/yhteishaku/index.html ). Hyvää opiskeluintoa!
Vapaalla indeksoinnilla tarkoitetaan asiasanastoon sisältymättömien termien käyttöä indeksoinnissa, ja vapaan indeksoinnin sanaryhmiksi nimitetään termejä, joiden muodostamisesta on annettu erillinen ohje sanastoon sisältyvän laajemman termin yhteydessä.
Asiasanaketjuissa on yhdistetty erillisiä asiasanoja ketjuiksi, jolloin ne muodostavat yhdessä hakutermin. Esim. Suomi--hallitusmuodot--historia tai rock--muusikot--naiset.
Nämä tiedot ovat YSA :n - Yleisen suomalaisen asiasanaston verkkosivuilta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html joilta saat lisää tietoa kysymistäsi asioista, mm. luettelon vapaan indeksoinnin sanaryhmistä. Valitse Opastus -> YSA:n käyttöohjeet -> Asiasanaketjut -> Vapaa indeksointi.
Kyseessä on Alpo Noposen runo Vuosileikki. Se löytyy ainakin teoksesta Runo on vapaa. O 1996. Runo on ilmestynyt myös Valistuksen lukukirjassa vuodelta 1906.
Kannattaa tutustua informaatiotutkimuksen (ent. kirjastotieteen ja informatiikan) perusteoksiin. Näitä löydät vaikkapa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) esimerkiksi asiasanoilla kirjastotiede, informaatiotutkimus, luettelointi, luokitusjärjestelmät jne. Sopivia asiasanoja voit varmasti keksiä itse lisää - sehän on hyvää harjoitusta tähän alaan. Hyvää opiskeluintoa!
Bachin jouluoratorion suomenkielinen teksti löytyy Internetistä osoitteesta esim. Cantores Minores -käsiohjelmasta. Jouluoratorion tekstiä painetussa muodossa on esim. Turun kaupunginkirjastosta pitäisi löytyä parikin versiota jotka on mahdollista tilata kaukolainana: BACH, Johann Sebastian : Jouluoratorio=Juloratorium. (Suom. Sirkka Anttila-Markkanen). 1982. BACH, Johann Sebastian : Johann Sebastian Bachin jouluoratorio. ( suom. Veikko Mäki-Luopa). 2000.
Hei!
Kirjoitin Suomen journalistiliittoon ja kysyin heiltä neuvoja etsimiesi tietojen löytämiseksi.
Tässä ote saamastani vastauksesta:
Suomessa ilmestyy ainakin 110 erilaista ilmaisjakelulehteä.
Ilmaisjakelulehdistä 50 kuuluu Kaupunkilehtien Liittoon. Nimi on sikäli hieman
hämäävä, että kaikki kaupungeissa ilmestyvät ilmaisjakelulehdet eivät
kuulu tähän liittoon.
Kaupunkilehtien yhteystiedot saat varmasti kaikkein helpoimmin suoraan
Kaupunkilehtien Liitosta:
Kaupunkilehtien Liitto
Yliopistonkatu 31
20100 Turku
puh. 02-2512570
internet-osoite (lehtilista on netissäkin ja myös linkit jokaiseen lehteen!):
http://www.kaupunkilehdet.net
e-mail: kaupunkilehdet@pp.kolumbus.fi
Inforviestintä Oy -niminen firma julkaisee joka vuosi erinomaisen (…
Oletko varma lehden nimestä? Löysin nimittäin artikkelin, jolla on sama nimi ja tekijät, mutta lehden nimi olisi Financial Markets, Institutions and Instruments ja nro 1995: Vol. 4, nro 5.
Lehteä näyttäisi olevan Svenska handelshögskolanin kirjastossa, mutta vain vuosi 1992 olisi varastoitu. Voit kysyä asiaa vielä handelshögskolanin kirjastosta. On mahdollista, että kaikkia varastotietoja ei ole merkitty tietokantaan.
Ilmeisesti lehteä ei ole muualla Suomessa (ei löytynyt myöskään kauppakorkeakoulun kirjastosta). Ota yhteyttä espoolaisena Espoon kaupunginkirjaston kaukopalveluun http://www.espoo.fi/
Alfred Kolehmaisen Suomalainen aitta -teoksessa on kuvailtu erityyppisiä aittoja ja sivulta 37 löytyy piirros aitan sisustuksesta. Albert Hämäläisen Keski-Suomen kansanrakennukset -kirjasssa puhutaan aittojen käyttötavoista (esim. s. 176). Toivo Vuorelan Suomalainen kansankulttuuri sisältää jaksot asuinrakennuksista ja kodin sisustuksesta. Kansanomaista sisustuskulttuuria käsittelevät myös esim. Merja Isotalon Ryijy ja renessanssituoli (jossa on hyvä kirjallisuusluettelo), Timo Niirasen Miten ennen asuttiin ja Sirkka-Liisan Rannan Tupa.
Eläintietokirjasarjojen nisäkkäitä käsittelevistä osista
(Esim. Maailman luonto tai Uusi ZOO,tarkista saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta http://www.Libplussa.fi ) löytyy jonkin verran suomenkielistä tietoa pussihukasta,mutta Jaguarundista löydät parhaiten tietoa internetistä.
Jaguarundista löytyvä tieto on valitettavasti pelkästään englanninkielistä.
Laittamalla esim.Googlen tai Altavistan hakuun hakusanaksi Jaguarundi saat monipuolista tietoa sekä kirjallisesti että kuvina.
Muistokirjoitus
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19990810/ajas/990810aj04.ht…
Oulun kaupunginkirjasto Ostrobotnia-tietokannasta löytyy paljon Paavo Rintalasta kirjoitettuja artikkeleita
http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=form1&sesid=985697837
lapsuudesta kertovat esim.
Kaleva 10.11.2001 (kokotekstiartikkeli)
Suomenmaa 7.1.1995
Suomen Kuvalehti 1990:4 s.20-
Paavo Rintala kerto kirjojensa taustoista teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet 1.
Rintala, Paavo: Velkani Karjalalle
Kotimaisia nykykertojia 3
Kotimaisia sotakirjailijoita
Hae kirjaston asiakaspäätteellä ja kirjoita asiasanaksi Rintala Paavo
