Saippua on rasvahappojen, tavallisesti palmitiini-, steariini- tai öljyhapon natriumsuolojen seos. Se valmistetaan mm. rasvasta ja lipeästä keittämällä. Lisäaineina käytetään mm. hajusteita ja värejä. (Studia tietokeskus, Ry-Ö. 1995)Saippuat liukenevat veteen ja alkoholiin. Vedessä ne muodostavat ns. misellikolloideja. Liuoksen pintajännitys on huomattavasti pienempi kuin veden, mihin suurelta osalta perustuu saippuoiden käyttö kostutus- ja pesuaineena. Ne muuttavat rasvan emulsioksi ja irrottavat lian, joka sitten helposti huuhtoutuu veden mukana. Saippualiuos on neutraali tai lievästi emäksinen. PH on yleensä enintään 10, joskin pesuvaikutus on parhaimmillaan pH:n ollessa 10-12. (Facta 2001, osa 14. 1985)
Saippuan ja shampoon vaikuttavat…
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat- linkkiluettelosta löytyy paljon linkkejä näistä aiheista:
http://www.makupalat.fi/luonto.htm luonnonsuojelu, mm. uhanalaiset lajit
http://www.makupalat.fi/elukat.htm eläimet, mm. linnut ja perhoset
http://www.makupalat.fi/kasvit.htm kasvit
Samoin Linkkikirjastosta löytyy linkkejä:
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=649 luonnonsuojelu, mm. uhanalaiset lajit
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=718 eläimet, mm. linnut ja perhoset
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=711 kasvit
Tuglas-seuran Internetsivuilta löytyy Kalev Keskülan artikkeli: Tallinnan kaupunki ja sen jälkiä kirjallisuudessa. Artikkelissa mainitaan mm. kirjailijat
Jaan Kross, Mati Unt(Syystanssi)ja Gert Helbemäe(Uhrilaiva), joiden kirjoja on suomennettu. Löydät artikkelin osoitteesta http://www.tuglas.fi/artikkelit/artikkelit.html
Voit myös kysyä lisätietoja Baltia-kirjastosta, yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tuglas.fi/Tuglas-seura/baltiakeskus.html
Roma-tietokannasta löytyy useita kirjaviitteitä. Roman osoite on http://www.pori.fi/kirjasto/roma/tietoja.html
Plussa-tietokannasta löydät kirjojen sijaintitiedot. Osoite on http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?lib=H&sivu=pikahaku
Lapin maakuntakirjaston vastaus:
Meillä on aiheeseesi liityen esim. seuraavaa aineistoa:
Itkonen: Suomen lappalaiset osa 1 s. 360-363 (saamelaisten vöistä)
Tornionlaakson vsk. 1994 s. 271-286
aiheena: Saamelaisten vyöllispyörien taustaa (käsittelee heloja ja vöitä)
Kongressijulkaisu: Suomen varhaishistoria, Tornion kongressi 14-16.6 1991
esitelmät:referaatit
sisältää aiheen: Suomen vyötärön kerralliset saamalaiset (Julku, Kyösti)
Lisäksi löytyy vöiden nauhojen ja paulojen (myös poronnahkavöiden ja -nauhojen)
käsityöperinteestä ja malleista.
Esim. Näkkäläjärvi, Inga: Cuodinduodji ja Saamelaisten perinnekäsitöitä (sisältyy Saamelaispaketti julkaisuun)
Tätä aineistoa voit saada meilta kaukolainaksi.
Ota lisäksi yhteys…
Valitettavasti Bergerin kirjaa The developing person through the life span ei ole suomennettu.
Ihmisen elämänkaarta käsitellään mm. seuraavissa kirjoissa:
Dunderfelt, Tony: Elämänkaaripsykologia
Lievegoed, Bernard: Yksilön elämänkaari
Turunen, Kari E.: Elämänkaari ja kriisit
Vuorinen, Risto: Minän synty ja kehitys
Ihmisen elämänkaari
Tolkki-Nikkonen, Mirja: Kun ei odota ei kärsi, kun ei vaadi ei paljon pety : yksilön
elämänkaaren kriittiset vaiheet.
Löytyvät esim. Aale Tynnin suomennoksena teoksesta Shakespeare: Sonetit. Teosta on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Internetosoitteesta http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=tehohaku&lib=H voit hakea saatavuustietoja: nopeimmin saat ko. teoksen esiin kirjoittamalla Tekijä, esittäjä tms kenttään Shakespeare ja pudotusvalikosta tarkennus Julkaisun nimi
Steelin suomennokset saat näppärästi esiin pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi -josta valitset kunnan jälkeen pikahakuun tekijäksi Steel Danielle, näytä (pudotusvalikosta) vain kirjoja, ja aineistoa jonka kieli on (pudotusvalikosta) suomi.
Harmajan tuotannosta löytyi kaksi pro gradu -tutkielmaa:
Niemelä, Margit: Rakkaus ja kuolema Saima Harmajan lyriikassa (Turun yliopisto, kotimainen kirjallisuus 1974) sekä
Viukari, Laura: Saima Harmaja nuorena naislyyrikkona (Jyväskylän yliopisto 1988).
Yksittäisistä runoista tuskin on tehty tutkimuksia.
Graduja saa kaukolainaksi Porin kaupunginkirjaston kautta, hinta on 4 euroa/tilaus.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useampi teos, joka käsittelee Titanicia. Käyttämällä asiasanoja "haaksirikot" ja "Titanic" saat 18 viitettä, mm. Lord: Titanicin kohtalonyö (lk. 69.6309) ja McCluskie:
The wall chart of the Titanic (lk. 69.6309), jossa selkeitä pohjapiirustuksia.
Aiheesta löytyy myös paljon lehtiartikkeleita, joita voit selailla artikkeliviitetietokannoista pääkirjaston käsikirjastossa, 2. kerros.
Internetissä on usempia hyviä linkkejä kuten http://www.titanic.com/ tai http://www.mstitanic.net/titanic/index
Mauro Taloccin teoksessa: Valtioiden liput ja vaakunat (Kolibri, Helsinki, 1993), todetaan seuraavasti: Saksan trikolori otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1949, ja se on oikeastaan Weimarin tasavallan kansallislippu. Mustaa, punaista, kultaa - värejä, jotka olivat jo kauan liittyneet yhteissaksalaisiin pyrkimyksiin...
Jos haluat laajemmin tietoa, teoksen saatavuutta voit katsoa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Netistä osoitteesta http://home01.wxs.nl/~marksens/descr/de.htm pääset katsomaan kuvaa Saksan lipusta ja saat tietoa siitä miten se on ollut eri aikoina voimassa.
Viive johtuu kunnan tavoista hoitaa internetsivuja. Uutuusluettteloaineisto on toimitettu marras- joulukuulta internetsivujen ylläpitäjille. Valitettavasti kirjaston henkilökunnalla ei ole oikeuttaa päivittää itse internetsivuja.
terveisin
Carola Sundström
Seuraavista teoksista voit löytää kysymääsi aiheeseen liittyvää tietoa:
- Fasoúlas, Elina; Sijoittajan verokirja, Verotieto, 2000
- Puttonen, Vesa ; Sijoituskirja, WSOY, 2001
- Puronen, Pertti, Varainsiirtoverotus, Lakimiesliiton kustannus, 2000
- Helminen, Marjaana, Kansainvälinen verotus, 2001
- Arvopaperimarkkinalaki ja muuta lainsäädäntöä, Edita, 2000
Julkaisujen saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 .
Voit etsiä lisäaineistoa asiasanoilla arvopaperit ja verotus, sijoitukset, kansainvälinen vero-oikeus.
Lehtiartikkeleita löytyy Aleksi-tietokannasta. Muutamia esimerkkejä, valitettavasti eivät kovin uusia:
- Vapaavuori, Ahti:…
Runo löytyy Kari J. Kettulan kokoelmasta Yksipistekaksi (1981).
JOHN DEWEY
Hän seisoi liukkaalla ikkunanlaudalla.
Sade liimasi paidan ihoon kiinni.
Selkä painautui lujasti seinään.
Rappaus lohkeili kynsien alla.
Hän veti syvään henkeään:
"Ei, tieto ei ollutkaan kymmenellä jaollista."
Muutamia esimerkkejä 90-luvun kirjallisuudesta:
- Hoppu, Kari: Lapsiin ja nuoriin kohdistuva markkinointi. Hki: Lakimiesliiton kustannus, 1997.
- Peura-Kapanen, Liisa: Lapset ja kaupallinen vaikuttaminen Internetissä. Hki: Kuluttajatutkimuskeskus, 1998. Tämä löytyy myös netistä http://www.kuluttajat-konsumenterna.fi/docs/kuluttajapuntari/1999_1/lap…
- Tainio, Riitta:Lapset ja elintarvikemainonta. Hki:Suomen kuluttajaliitto, 1996.
- Takala, Virpi: 7-11 vuotiaat lapset televisiomainonnan vastaanottajina. Hki:Helsingin kauppakorkeakoulu, 1991.
- Advertising to children concepts and controversies/ M. Carole Macklin, 1999.
- Bjurström, Erling: Children and television advertising, Vällingby: Konsumen tv-verket,1994
- Barn och reklam - reklamen…
Kyllä näin on. "Kirjallisuudentutkijana aloitanut Kirsti Manninen ryhtyi Enni Mustosen kotoisan salanimen turvin tuottamaan maahenkisiä, vahvasti suomalaisia viihdekirjoja." Tuo sitaatti on teoksesta: Kotimaisia nykykertojia (osa 1)
/toim. Aarnio, Loivamaa (1997). Kirjailijasta löytyy tietoa myös teoksissa Kotimaisia naisviihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta/toim. Aarnio, Loivamaa
(1999)ja Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2/toim. Loivamaa (1999).
Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista löytyy kaksi teosta jotka käsittelevät lastenhoidon historiaa Suomessa. Kysy seuraavia kirjoja lähikirjastostasi:
Välimäki, Anna-Leena; Lasten hoitopuu - lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. Suomen kuntaliitto, Helsinki, 1999 sekä
Hämäläinen-Forslund, Pirjo; Maammon marjat - entisaikain lasten elämää. Pirjo Hämäläinen-Forslund. WSOY, Porvoo, 1987. (Ainakin tässä teoksessa on kehdon, syöttötuolin ja vaunujen käytöstä Suomessa kappaleessa "Kehdossa, kainalossa ja sylissä")
Sinun kannattaisi tutustua ehkä myös teokseen: White, Colin; The world of the nursery. Herbert, London, 1984. Se käsittelee lastenhuoneiden sisustuksen historiaa yleensä. Kirja on melko harvinainen,…
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Aykroyd, Peter: Nuorten taitovoimistelu
Hämäläinen, Raili: Taitavaksi voimistelijaksi
Tikkanen, Jouko: Temppuja telineillä
Soitto urheilukirjastoon http://www.stadion.fi/Urheilumuseo/kirjasto/kirjasto.html
osoitti, että heiltä löytyy aiheeseen liittyviä kirjoja, mutta
uutta aineistoa vähemmän. Urheilukirjaston käyttö on kaikille avointa.
Sirkka Karskelan teoksessa Sukututkijan tietokirja (1987) on sivulla 96 kirkon asiakirjoissa käytettyjen erilaisten merkkien selityksiä.
Lukutaidon mittaamisessa Y-kirjain tarkoitti 'tyydyttävästi'; oikeinmerkki saattaisi olla %-merkki, joka tarkoitti 'välttävästi'.
Kirjan saatavuustiedot löytyvät Porin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta https://satakirjastot.finna.fi/, saatavuus muualla monihausta https://monihaku.kirjastot.fi/fi/.
Lobosta, Currumpaw'n kuninkaasta kertoo Ernest Thompson Seton. Tarina sisältyy ainakin Setonin teokseen Villejä eläimiä. 5.p. WSOY 1980.
Kirja on hyllyssä useassa Lappeenrannan kirjastossa, katso tarkemmin http://riimiw.lappeenranta.fi/riimi/zgate.dll?
Eve Hietamiehestä on aiemminkin kysytty. Voit etsiä vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta.
Kirja-arvosteluja löytyy Aleksi artikkelitietokannasta sekä juttu Kodin kuvalehti 1999:2 "Armotonta menoa: Eve ja Heikki Hietamies".
