Ensinnäkin: Karjalan lääniä ei ole olemassa, on Pohjois-Karjalan maakunta ja Itä-Suomen lääni. Joensuun seudulla puhutaan Pohjois-Karjalan murretta.
Varsinaisesti murteella kirjoitettuja uusia romaaneja ei ole, mutta pohjoiskarjalaiselta Hannu Pitkäseltä on äskettäin ilmestynyt kaksi Iliaksen julkaisemaa puoliksi omakustannetta: Elekee ennee. 1999 ; Tulukee tänne. 2000. Näissä puheosuudet on kirjoitettu täkäläisellä murteella. Myös Simo Hämäläinen ja Heikki Turunen käyttävät Pohjois-Karjalaan sijoitettujen romaaniensa repliikeissä Pohjois-Karjalan murretta. Myös tänä vuonna esikoisensa Eurotarinoita julkaissut Leena Leskinen käyttää jonkin verran täkäläistä nykymurretta. Internetistä Pohjois-Karjalan nykykirjailijoiden matrikkelista…
Sinulla on tietenkin mahdollisuus saada uusi kortti, jos kaikki muuten on kunnossa (ei sakkorajan ylitystä, maksuja perinnässä jne.) Teemme uuden kortin, mutta sinun täytyy tulla kirjastoon henkilökohtaisesti. Jos vanha kortti löytyy, se vain leikataan tai mitätöidään - se on koko ajan kuoletettu eli sillä ei voi lainata. Muista ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.
Mm. seuraavat runoilijat ovat aloittaneet joko 1980- tai 1990-luvulla:
Martin Enckell, Kari Hotakainen, Jyrki Kiiskinen, Tomi Kontio, Maaria Leinonen, Kari Levola, Heidi Liehu, Tommi Parkko, Anni Sumari, Jari Tervo, Kjell Westö.
Lisää tietoa runoista ja runoilijoista on verkossa mm. Makupalat-palvelussa http://www.makupalat.fi/ sekä
Nuoren Voiman Liiton sivuilta http://www.kaapeli.fi/nvl .
Hei!
Olen nyt varannut sinulle teoksen Clive Cussler: Atlantis.
Jos et onnistunut kirjautumaan varaukseen netissä, voi syynä olla:
1) joko se, että tunnuslukusi on väärä.
2) tai että palvelimemme on ruuhkautunut.
3) Liian suuri sakkomäärä saattaa myös vaikuttaa netin kautta varaamisen.
Terveisiä
olli.makinen@vaasa.fi
Elmer Diktonius on koonnut ja kääntänyt ruotsiksi Eino Leinon runoja kokoelmaan
Lyriskt urval (Helsingfors 1931). Valitettavasti kokoelmassa ei ollut runoa Hymyilevä Apollo ruotsinkielisenä.
Samppa Ketolalta on todellakin ilmestynyt kaksi Vihreä Varis -sarjaa kuuluvaa nuortenkirjaa.
Valitettavasti emme löytäneet hakuteoksista mitään tietoja hänestä, ainoastaan muutaman kirja-arvostelun (Kirjallisuusarvosteluja C-sarja 1981/12, 1986/12). Nettihaku tuotti yhtä laihan tuloksen.
Leena Varhama
Lahden kirjasto / lasten- ja nuortenosasto
On käännetty. Alkuosan nimi on Krovavyi zakat nad Rimon ja loppuosan Rab velikogo sultana. Molempia osia on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista, esim. Leppävaarasta tai Pasilasta.
Muun muassa tekijänoikeussäännösten vuoksi ei (joulu)laulujen sanoja www-sivuilta juuri löydy. Tekijänoikeuslain 43§:n mukaan tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuodesta. Yhtä www-sivua, jossa olisi useita joululauluja ei löytynyt.
Joululaulujen sanoja löytyy yksittäisiltä www-sivuilta. Sanahaku esimerkiksi Googlella http://www.google.com laulun nimellä saattaa antaa myös laulun sanat kuten ”maa on niin kaunis” sivu: www.helsinki.fi/~jnuotio/mids/sleesia.html ja ”en etsi valtaa loistoa” sivu: http://www.helsinki.fi/kasv/nokol/runoja2.html , josta löytyy myös Sylvian joululaulun sanat.
Kirjastojen nuottikokoelmista löytyy lukuisia julkaisuja, joissa on joululauluja sanoineen. Pääkaupunkiseudun kirjastojen…
Kysy kirjastonhoitaja arkistossa on vastattu samaan kysymykseen jo aiemmin. Käy katsomassa vastaukset arkistosta asiasanoilla: "valinta", "poistot" ja "poistokirjat". Kokkolan kaupunginkirjaston poistoperiaatteet löydät osoitteesta: http://lib.kokkola.fi/toimipisteet/Poisto.htm ja valintaperiaatteet osoitteesta:
http://lib.kokkola.fi/toimipisteet/Valinta.htm
Seuraavat teokset kertovat 2. divisioonan taisteluista:
Törmä, Topi; Siiranmäki-Vuosalmi - 2. D:n taistelukertomus. 9.6.-18.7.1944. Laatinut Topi Törmä, esipuheen kirjoittanut A. E. Martola. WSOY, Porvoo, 1954.
Jermo, Aake; Teräsmyrskyssä loppuun asti - Äyräpään-Vuosalmen suurtaistelu kesällä 1944. Otava, Helsingissä, 1980. (muistelmateos)
Koskimaa, Matti; Murtajan tykistö : 2. divisioonan tykistön taistelut. 1941-1944. Porvoo : WSOY, 1994.
(historiikki)
2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44. Toimituskunta: Tapio Peitsara...[et al.]. JR 49:n historiatoimituskunta, Hki, 1981.
Myös seuraavista voi olla apua:
Jatkosodan historia 5 - Vetäytyminen Itä-Karjalasta, torjuntataistelut, sota Lapissa. WSOY, Porvoo, 1992.
Rautala…
En löytänyt yhtään kirjaa suomen kielellä pelkästään Yellowstonesta. Tästä kansallispuistosta köytyi kuitenkin melko paljon tietoa suomen kielellä.
Esim. maantieteen kirjoissa ja matkaoppaissa alueesta kerrotaan.
Berlitzin maaopas Yhdysvallat vuodelta 1988 käsittelee Yellowstonea noin viiden sivun verran (perustiedot siis). Teoksessa Maailman nähtävyydet, osa 8, kerrotaan Yellowstonesta vähän enemmänkin.
Lehtiartikkeleita löytyi seuraavasti:
Yellowstone - kansallispuistojen nestori (Suomen luonto 1/88)
Palanut Yellowstone (Suomen luonto 8/88)
Valehtelijoiden maasta tehtiin kansallispuisto (Eläinmaailma 11/86)
Vastakohtien ja ristiriitojen Yellowstone (Tieteen kuvalehti 10/99, noin 10 s.)
Oppia Yellowstonen kansallispuiston suurpalosta (…
Turun kaupunginkirjaston varausmaksu v. 2002 on 84 senttiä. Muistakin ensi vuoden maksuista löytyy sekä markka- että euromääräiset maksut kotisivumme hakemistosta "maksut" http://www.turku.fi/kirjasto/
Näyttää siltä, ettei tekniikan alalta ole julkaistu norja-suomi sanakirjaa. Sekä Suomen kansallisbibliografia Fennica http://fennica.linneanet.fi että Helsingin yliopiston kirjaston tietokanta Helka http://helka.csc.fi eivät anna kuin yleisen suomi-norja-suomi sanakirjan. Suomi-norja-suomi -taskusanakirja / Farbregd, Turid löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta. Saatavuustiedot Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi
Suomi-ruotsi -tekniikan ja kaupan sanakirja / Talvitie, Jyrki K. kuuluu myös Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmiin.
Suurimpien sanakirjakustantajien kuten WSOY:n http://www.wsoy.fi tai Gummeruksen http://www.gummerus.fi sivuilta ei löydy norja-suomi sanakirjaa tekniikan alalta. Ei myöskään Akateemisen kirjakaupan…
Valitettavasti emme voi luovuttaa salasanaa/käyttäjätunnusta muuten kuin henkilökohtaisesti. Syynä tähän menettelyyn on tietoturvallisuus ja tietosuoja; tällä haluamme taaja, että lainaajan tiedot eivät pääse sivullisen käsiin.
Salasana on sidoksissa kirjastokortin numeroon, joten se toimii samalla tavalla kuin pankkikortin tunnusluku. Ilman nelinumeroista salasanaa ei siis voi lainata tai päästä katselemaan kenenkään lainaajatietoja.
Mutta olet aina tervetullut asioimaan kirjastoomme - näissä asioissa vaadimme kuitenkin henkilökohtaisen käynnin.
olli.makinen@vaasa.fi
Wilhelm Busch (1832-1908) oli saksalainen pilapiirtäjä, runoilija ja taidemaalari. Max ja Morits on hänen kuuluisin kuvakirjansa (ilm. saksaksi 1865, suomeksi ensimmäisen kerran 1918).
Wilhelm Buschista löytyy tietoa saksaksi useista kirjoista ja internetissä on lukuisia viitteitä.
Suomeksi löysin tietoa seuraavista kirjoista: Spectrum - ja Tiedon värikäs maailma - tietosanakirjoista; Henrikson: Suuri tarukirja (Max ja Moritz -kohdalta), Kaukoranta: Sarjakuvat, Kuivasmäki: Siiwollisuuden tuntoa ja ylewätä kauneuden mieltä ja Lappalainen: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus.
Brandeja käsittelevistä kirjoista voit löytää listan suoraan esim. Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll?
Asiasanat, joilla hakemasi aineisto löytyy ovat:
tuotteet-- mielikuvat (voit yhdistää ja sanalla); tavaramerkit ; merkkitavara;( brandit, joka ei ole virallinen asiasana)
Voit rajata haun englanninkieliseen aineistoon valitsemalla kielivalikosta englannin kielen. Lahden kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy vain yksi englanninkielinen teos tästä aiheesta, joten kannattaa katsoa myös Lahden korkeakoulukirjaston Salpaus-tietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/salpaus/riimi.dll?
Siinä toimivat samat asiasanat (paitsi brandit)
Jos haluat vielä laajemman haun, niin silloin voisit hakea…
Suomen kansallisbibliografian Fennican http://fennica.csc.fi/ mukaan Toivo Rautavaaralla on useampikin kuvailuun sopiva teos luonnonkasveista lääkekasveina. Luonnon hyötykasvit ja luonnonmukainen viljely, WSOY 1996. Toivo Rautavaaran terveyskasvikirja, WSOY 1995. Mihin kasvimme kelpaavat ruokaa, ryytiä ja rohtoa luonnosta, WSOY 1977. Miten luonto parantaa kansanparannuskeinoja ja luontaislääketiedettä, WSOY 1980. Terveyttä kasveista, Provita 1981. Valitettavasti näitä teoksia ei ole käännetty englanniksi.
Aurinkotekniikan käsikirja -nimistä kirjaa en löytänyt, mutta Aurinkoteknillinen yhdistys Ry on julkaissut kuluvana vuonna kirjan nimeltä Aurinko-opas : aurinkoenergiaa rakennuksiin. Tämä kirja on lainattavissa mm. Lahden kaupunginkirjastosta.
Lahden kaupunginkirjastossa on myös Aurinkokerääjän rakentaminen -niminen kirja, jonka tekijä on Folke Peterson. Kirja kuuluu Tietoa rakentajille -nimiseen sarjaan, ja se on ilmnestynyt vuonna 1980.
Lisäksi Haminan kaupunginkirjastossa on Timo Kaleman Aurinkokerääjien laatuvaatimukset, ja lähikirjastossasi voit tehdä kaukopalvelupyynnön tähän kirjaan.
Tietoa aurinkokeräimistä löytyy myös Aurinkoteknillisen yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta http://www.avenet.fi/aty/
Tässä muutama avioeroa käsittelevä nuortenkirja:
HONKASALO, Laura : Metsästä tuli syöjätär. 2000.
HAKKARAINEN, Olli : Enkelinkuvia lumessa. 1995
TÖRMI, Kaarlo : Faijan kanssa yksin. 1994.
Lisää aihetta sivuavia nuortenromaaneja löydät nettiosoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/avioero.shtml. Kirjojen sijainti- ja saatavuustietoja pääkaupunkiseudulla voit katsoa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
