Kirjastoilla voi olla erilaisia painopistealueita aineistohankinnassaan riippuen asiakasryhmistä. Yleiseen kirjastoon hankitaan kuitenkin aineistoa laaja-alaisesti ja pyritään huomioimaan erilaiset näkökannat ja mielipiteet. Aineiston hankintaan vaikuttavat myös asiakkaiden toiveet ja aineiston kysyntä.
Kirjastoaineistoa poistetaan vahingoittuneena, loppuunkuluneena, vanhentuneena tai tarpeettomaksi käyneenä. Myös palauttamatta jäänyttä tai kadonnutta aineistoa poistetaan kokoelmasta.
Kirjallisuutta aiheesta voit etsiä kirjastojen aineistotietokannoista hakusanoilla kokoelmat tai kirjastoaineistot ja valinta tai hankinta.
Seinäjoen kirjaston aineistohaku löytyy osoitteesta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&…
Juha Perttulan artikkeli "Reproduced Wootz Damascus Steel" on ilmestynyt vuoden 2000 syksyllä julkaisussa Scandinavian Journal of Metallurgy. Lehteä tulee ainakin Helsingin Teknillisen korkeakoulun kirjastoon. Yhteystiedot löydät kirjaston nettisivulta http://lib.hut.fi/
Voit tilata artikkelin kirjaston kaukopalvelulomakkeella http://lib.hut.fi/Palvelut/kaavake.html
Jyväskylän kaupunginkirjaston kotisivu löytyy osoitteesta www.jkl.fi/kirjasto. Aineistohaku -kohdasta klikkaamalla pääsee hakulomakkeeseen, jolla voi hakea aineistoa vaikkapa aiheen mukaan. Asiasanalla kirjastorakennukset löytyy aiheeseen liittyvää aineistoa. Hakea voi myös kahden asiasanan yhdistelmällä, esim. kirjastot ja tilasuunnittelu tai kirjastot ja rakennussuunnittelu.
Teoksia esim. Kirjastotilojen suunnittelu, 1986; Hagman: Kirjaston mitoitus, 1988; Tulevaisuuden kirjastorakennus, 1996; Intelligent library buildings, 1999.
Kirjastossa on käytettävissä myös kotimaiset aikakauslehtien artikkeliviitetietokannat Aleksi ja Arto sekä englanninkielinen aikakauslehtien kokotekstitietokanta Ebsco, joista voi hakea aiheen mukaan.
hei,
Ainakin Faravidin maa - Pohjois-Suomen historia -niminen teos käsittelee jonkin verran aikaa ennen kristinuskoa. Sen ovat toimittaneet Kyösti Julku ja Jorma Ahvenainen. Oulu 1985.
myös näistä voisi olla apua:
Ylimaunu, Timo; Kvenland 1000; Perämeren rannikon ihminen rautakaudella. Kemi 1995.
Old Norse and Finnish religions and cultic place-names. Åbo 1990.
Häkkinen, Kaisa; Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa. Helsinki SKS 1996.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta voit hakea itse lisää teoksia asiasanoilla "rautakausi" "esihistoria" "suomi" "varhaishistoria" "nimistöntutkimus" "asutushistoria". Lindan käytöstä voit kysyä lähikirjastostasi. Mielenkiintoisilta vaikuttavat teokset on mahdollista kaukolainata…
Hei,
oletettavasti tarkoitat Jouluoratorio-nimistä musiikkiteosta. Sen on säveltänyt Johann Sebastian Bach (1685-1750). Jouluoratorio esitettiin ensimmäisen kerran v. 1734. Se koostuu kuudesta kantaatista, joita liittävät toisiinsa laulettavat katkelmat Matteuksen ja Luukkaan evankeliumista. Kantaatit on tarkoitettu esitettäväksi eri päivinä joulun ja loppiaisen välillä. Bach on käyttänyt Jouluoratoriossa musiikkia muista kantaateistaan ja mm. kadonneesta Matteus-passiostaan. Lisätietoja löydät esim. seuraavista kirjoista: Alain, Olivier: Bach ; Sävelten maailma, osa 1 ; Suuri musiikkikirja ja Bach: Weichnachts-Oratorium-nuottijulkaisun esipuheesta. Osoitteista http://webmail.nic.fi/~hcd/fi.html ja http://www.bach.org/bach101/oratorio…
Valitettavasti lainojen uusiminen pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista ei vielä toistaiseksi onnistu Internetin kautta.
Syynä on kymmenisen vuotta vanha kirjastojärjestelmä, johon ei mm. kustannussyistä johtuen ryhdytä liittämään kyseistä mahdollisuutta. Uuden kirjastojärjestelmän valintaprosessi ja hankinta on par'aikaa käynnissä, mutta sen käyttöön otto vienee vielä noin vuoden verran.
Kun uusi kirjastojärjestelmäotetaan käyttöön (v. 2003?) tulee siinä olemaan mahdollisuus uusia lainat Internetin kautta.
Tietosuojan vuoksi Helsingin kaupunginkirjaston tietokantaan ei tallennu asiakaiden edelliset, jo palautetut lainat. Pystymme seuraamaan vain asiakkaalla edelleen lainassa olevaa aineistoa tai myöhässä palautettua aineistoa, josta ei ole vielä maksettu eräpäivämaksuja. Kun maksut kuitataan maksetuiksi häviää samalla tieto lainatusta aineistosta.
Olisiko teillä vielä vanhoja eräpäiväkuitteja jäljellä, sillä niihinhän kirjautuu myöskin lainatun aineiston nimeke?
Internetin kautta Väinö Linnasta löytyy tietoja ainakin seuraavilta sivuilta:
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat (perustiedot Linnasta)
http://www.urjala.fi/kulttuuri/vlurjalassa.shtml (Linnan lapsuus- ja nuoruus-
vuodet 1920-1938)
http://www.kansallisbiografia.fi/ (hakulomake, jonka takaa löytyy aivan suppeat
perustiedot kirjailijasta)
Kirjallisuudessa Väinö Linnaa on käsitelty hyvinkin laajasti:
Stormbom, N.-B.: Väinö Linna: kirjailijan tie ja teokset. WS 1963
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. uud.laitos T 1980
Väinö Linna: toisen tasavallan kirjailija. toim. Yrjö Varpio. WS 1980
VÄPI: Linnan Väinöstä kerrottua. toim Pirjo Talvio. WS 1995
Ja paljon muitakin teoksia kirjastosta löytyy.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy hakusanalla pitkäikäisyys mainitsemasi Antti Hervosen Vuosisadan vartijat teoksen ohella myös seuraavat aihetta käsittelevät kirjat: Satavuotiaiden salaisuus--lääkäri pitkän iän jäljillä/Jukka Louhija, Satavuotta omin silmin/julkaisija: Omaishoitajat ja läheiset ry. Kaikki käsittelevät nimenomaan satavuotiaita suomalaisia.
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevista tietokannoista (esim. yliopistojen Linnea-tietokannat) ei löytynyt viitteitä kirjoista eikä artikkeleista, jotka kertoisivat asiakastoimikunnasta. Suomen lainsäädänto ks. http://www.finlex.fi ei myöskän tunne käsitettä.
Www-sivuilta sanahaku "asiakastoimikunta" Googlella http://www.google.com antaa muutaman viitteen, jotka näyttävät liittyvän henkilöstöravintola- tai oppilastoimintaan. Sivuilla ei tosin asiakastoimikunnan perustamista tai sääntöjä selvitetä.
Ehkä asiassa voisi soveltaa yhdistyslainsäädäntöä. Yhdistyslaki on löydettävissä Finlexistä ja aiheesta löytyy kirjallisuutta pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi asiasanayhdistelmällä järjestöt,…
Teille on varmasti koulussa sanottukin, esitelmän teon tarkoitus on tiedonhaun oppiminen.
Olet etsinyt tietoa Internetistä ja, kuten huomautitkin, mitään oikein kunnollista ei tunnu löytyvän. Aiheesta on monenlaisia sivuja etenkin englanniksi, mutta suomeksi ja nuorisokulttuurin puitteisiin asetettuna materiaalia onkin vähemmän.
Suosittelenkin kääntymistä kirja-aineiston puoleen. Voit tehdä haun pääkaupunkiseudun aineistotietokannassa http://www.libplussa.fi/ ns. asiasanoja hyväksi käyttäen. Asiasanat ovat sanoja joilla kirjojen ja muun aineiston sisältöä on kuvailtu. Kokeile ensin hakua jossa haet asiasanalla rockabilly ja näytä -pudotusvalikosta valitset kohdan vain kirjoja. Näin saat kirjoja joissa käsitellään rockabillyä, et levyjä…
Kirurgi Christiaan Barnardista ja maailman ensimmäisestä sydämensiirrosta on kirjoitettu artikkeli Tieteen kuvalehteen: Svennum, Jesper: Särkyneiden sydänten vaihtaja (Tieteen historian suuria hetkiä) Tieteen kuvalehti 2001 ; 5 ; 67-70
Hän itse on kirjoittanut romaanit Yksityispotilas (1977) ja Sydänkirurgi (1975). Elämäkertaa One life / by Christian Barnaard and Curtis Bill Pepper (1970) ei ole suomennettu.
Aiheesta voisit etsiä aineistoa yliopistojen Linnea-tietokannoista http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea ,jotka ovat käytettävissä yliopistojen ja myös Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta. Muut kaupunginkirjaston käytössä olevat tietokannat (käyttö kirjaston työasemilta) löytyvät sivulta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h38/h35/doc784.html
Mahdollisia muita asiasanoja kuin Wagner ja festivaalit on löydettävissä Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa .
Internetsivuilla löytyy paljon viitteitä aiheesta, esimerkiksi Google http://www.google.com antaa hakusanayhdistelmällä - wagner festspiel idee - lukuisia viitteitä www-sivuista.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta…
Tässä vaihtoehtoja:
1. Ota kirjasi ja korttisi, tule kirjastoon ja uusi lainasi.
2. Ota vain korttisi ja tule kirjastoon uusimaan lainasi. Hyöty edelliseen nähden: ei tarvitse kantaa kirjoja. Haitta: jos kirjoista on varauksia ei niitä voi lainata uudestaan ja ne pitää palauttaa erikseen.
3. Soita Helsingin kaupunginkirjaston lainojen puhelinuusintaan 0600-060504. Hyöty: helppoa. Haitta: maksaa (5,80 mk minuutti + ppm)
Mitä et voi vielä pääkaupunkiseudun kirjastoissa tehdä:
Aineistoa ei toistaiseksi voi vielä uusia netin kautta.
Jari Tervosta löytyy hyvin tietoa sekä Internetistä että kirjoista.
Hyvä nettiosoite on: http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/tervo.htm
Tietoja löytyy myös sivulta: http://espoonkirjasto.mork.net/kirjailijat/suomi/tervo.htm
Tervoa on käsitelty lisäksi teoksissa:
Kotimaisia nykykertojia. BTJ 1997
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. 6.uud. laitos. T 2000
Miten kirjani ovat syntyneet 4. WS 2000
Kirjastojen kokoelmista ratsastusterapiasta voit etsiä esim. yhdistämällä asiasanat: ratsastus ja vammaiset tai ratsastus ja terapia tai ratsastus ja kuntoutus. Näin löytyivät Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html Suomen ratsastajain liiton julkaisut: Hevonen vammaisen palveluksessa,1987 sekä Vammainen ratsastaja, 1987. Jos yhdistää asiasanaan ratsastus luokan 79.15 saa huomattavasti enemmän viitteitä, mutta ne eivät kaikki taida liittyä aiheeseesi.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyivät seuraavat viitteet:
- Wütig-Vihma, Christel: "Kokonaisvaltainen juttu": opettajien ja vanhempien käsityksiä ja kokemuksia ratsastusterapiasta kasvatuksen tukena. Pro gradu,…
Artosta saat lisätietoja Helsingin yliopiston kirjaston sivulta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ARTO.htm - täältä löydät luettelon Artoon indeksoitavista lehdistä ja tiedontuottajista.
ARTO on uusien kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta. Aineistoa on kattavimmin 1990-luvun alusta, mutta myös vanhempaa artikkeliaineistoa koskevia viitteitä on runsaasti. ARTOon rekisteröidään artikkelit kattavasti n. 1000 jatkuvasti ilmestyvästä aikakauslehdestä (ns. vastuulehdet). Tiedot tallennetaan kuukauden sisällä lehden ao. numeron ilmestymisestä. Lisäksi ARTOon tallennetaan kuhunkin aihealueeseen liittyviä artikkeliviitteitä lukemattomista muista lehdistä ja kokoomateoksista. Artikkelitietueet ovat kaikilta tiedon alueilta ja…
Suomen Kultaseppien Liitto ry:n kotisivut ovat verkossa osoitteessa http://www.suomenkultaseppienliitto.fi .
Sivuilta löytyvät mm. liiton jäsenyritykset lääneittäin.
Suomen Kultaseppien Liitto julkaisee Kello & Kulta -nimistä lehteä, joka on tilattu Porin kaupunginkirjaston lehtilukusaliin.
Eino Leinolla on kolme runoa joiden nimessä on sana kuutamo: Meri kuutamolla, Kevätkuutamolla ja Kuutamolla. Kuutamo metsässä nimistä runoa ei ole ainakaan Leinon rustaamana. Tunnetuin näistä kolmesta lienee Meri kuutamolla, jonka alkusäkeet ovat seuraavat:
Minun mieleni on niin kummallinen
kuin meri kuutamolla.
En tahtois ma touhua ihmisten
ja en tahtoisi yksin olla.
Voi tietenkin olla, että kyseisen kuutamo metsässä aiheisen runon nimessä ei näitä sanoja ole, sillä onhan Leinolla mainitsemani kolmen runon lisäksi muitakin runoja joissa sana kuutamo eri muodoissaan esiintyy.
Tämä runohaku on tehty Editan CompOpuksessa (sähköinen tiedostokirja). Siellä voi tehdä kokotekstihakuja mm. Eino Leinon kootuista.
Tarkoitatko mahdollisesti että kuinka monta varausta voi tehdä vai kuinka monta kirjaa voi pyytää toisesta kirjastosta? Aineistoahan voi "tilailla" eri tavoilla runsaastikin, mutta et voi yhdellä kerralla lainata tai samanaikaisesti pitää lainassa miten paljon vain.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösäännöissä sanotaan näin: "Asiakkaalla voi olla pääkaupunkiseudun kirjastoista samanaikaisesti korkeintaan 50 lainaa. Niistä voi olla enintään 20 CD-levyä, 7 videota ja 2 CD-ROMia. Helsingin kaupunginkirjastolla on oikeus rajoittaa kerralla lainattavan aineiston määrää."
