Lyhyt kuvaus sakilaisista löytyy slangi.net -sivulta http://www.2000.hel.fi/slangi.net/72hissa.html
Samasta osoitteesta löytyvät linkit prof. Heikki Paunosen slangin käyttöä koskeviin artikkeleihin. Paunosen slangisanakirjasta (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii) on runsaasti lisätietoja ja kirjaviitteitä löydettävissä. Paunosen kirja löytyy useimmista yleisistä kirjastoista Helsingissä. Stadin slangi ry:stä voi vielä ehkä kysyä lisää.
Sopivia runoja löytyy mm. seuraavista teoksista:
Kanteletar
Lennä, lennä leppäkerttu / koonn. Karahka
Lönnrot, Elias: Kansanlauluja
Suomen lasten runotar
Teosten saatavuuden voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Älykkyyden testaamisesta on olemassa jonkin verran kirjoja. Niissä on osia, joilla voi testata myös loogista päättelykykyä. Esimerkiksi seuraavat kirjat:
De Carlo: Psykologiset pelit ja leikit ; Gale: Mensa-älyjumppa ; Carter: Älytreeni
Älykkyyden testaamisesta löytyy tietoa myös internetistä Suomen Mensan sivuilta. Osoite on http://www.fi.mensa.org/
Ajattelusta on olemassa paljon kirjoja. Esimerkiksi Elämisen taito-sarja osassa 4 on hyvä artikkeli otsikolla Tehoa ajatteluun.
Kerrot myös olevasi opiskelemassa uutta asiaa. Ehkä olisi kiinnostavaa tutustua seuraaviin teoksiin: Otala: Osaajana opin tiellä ; Paane-Tiainen: Oppijaksi aikuisena ; Peltonen: Uusiin opintoihin aikuisena
Kysymyksessäsi ei käynyt ilmi haluatko tietoa nimenomaan Suomen maatalouden historiasta, vastaukseni on tämän oletuksen pohjalta.
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyi mm. seuraavat maatalouden historiaa käsittelevät teokset:
Simonen Seppo: Maatalouden historia
Vihola Teppo: Leipäviljasta lypsykarjaan
Peltonen Matti: Talolliset ja torpparit
Soininen Arvo M.: Vanha maataloutemme
Käy katsomassa myös Viikin tiedekirjaston sivuja http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi.
Viikin koetilalta löytyvä Helsingin yliopiston maatalousmuseo voisi olla myös tutustumisen arvoinen vierailukohde http://www.helsinki.fi/museo/maatmus.
Näistä voisi olla apua:
Bitit ja pedagogiikka: tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa. Sinko, M. & Lehtinen, E. (toim.) Jyväskylä, Atena 1998.
Viherä, M-L. Digitaalisen arjen viestintä - miksi, millä ja miten? Edita 2000.
Tutkiva oppiminen :Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Hakkarainen, K et al. Porvoo, WSOY 1999.
Koivulahti-Ojala, Mervi; Atk-opettajan opas, Helsinki 2001.
Stachon, Kari; Valmisohjelmakoulutuksen orientaatioperustan peruselementtien tarkastelua. Aikuiskasvatuksen pro gradu.Tampere 1991. (Saatavana vain Hämeenlinnan OKL:sta)
Vihmalo Anneli; Toimintastrategiat ja ammattitaito tietokoneohjelmaan perehdyttäessä. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, Jyväskylä 1987.
Kirjojen saatavuustietoja voit…
Turun yliopiston kirjaston aineistotietokannan http://volter.csc.fi/ mukaan Turun yliopiston kirjastosta löytyvät kyseiset opinto-oppaat vuodesta 1970 lähtien. Haun voi tehdä nimekkeellä "Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan opinto-opas" ja "Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas". Turun kaupunginkirjastossa on vain uusimmat Turun yliopiston opinto-oppaat.
Suomenkielistä tietoa Måns Gahrtonista ei valitettavasti juuri ole saatavilla. Kevätpuolella joku kysyi meiltä saman kysymyksen, ja siteeraan Sinulle hänen saaman vastauksen: Suomessa Tammi kustantaa Gahrtonin kirjoja. Sieltä saimme tietää, että Gahrton on ruotsalaisen lastenkirjakustantamon toimitusjohtajia, perheellinen ja hauska mies.
Ruotsinkielellä löydät tietoa täältä:
http://www.evaochadam.redelvis.com/mans_johan.htm
Osoitteesta http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/corto_maltese.html selviää seuraavat tiedot:
Le Ettopiche / Les Ethiopiques - 1972-1973 [Julkaistu ensimmäisen kerran jatkotarinana ranskalaisessa Pif-lehdessä elokuusta 1972 huhtikuuhun 1973. Ensimmäinen julkaisukerta albumina 1978.]
Corto Maltese Etiopiassa - 1986 / Jalava -- (93 s. mv)
- toinen painos nimellä Etiopialainen romanssi - 1999 / Jalava -- (96 s. mv)
Sisältää tarinat:
Jumalan, armeliaan Armahtajan nimeen -- (20 s.)
Armonlaukaus -- (20 s.)
Ja Romeoista ja Julioista -- (20 s.)
Rufijin leopardimiehet -- (20 s.)
Tässä pari kirjaa, joissa on ohjeita mollamaijan tekemiseen:
Myntti, Raili: Pehmeitä leluja (sis. kaavat)
Dean, Audrey: Veikeät nuket
Koponen, Eila: Miten nukke pukeutuu -kirja sisältää nukenvaateohjeita
Lisää kirjoja aiheesta voit hakea pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi kirjoittamalla asiasanakohtaan "nuket käsityöohjeet"
Brasilian ruokakultturista löytyy hyvin vähän kirjoja; voit etsiä aineistotietokannastamme http://www.libplussa.fi lähinnä reseptikirjoja kirjoittamalla asiasanakohtaan "Brasilia ruokaohjeet" -reseptien ohella muutamissa on myös yleistä tietoa ruuista ja ruokalulttuurista.
Oletan, että matkaoppaiden suppeat kuvaukset maan ruokakulttuurista eivät Sinua auta (nämä saat esiin hakemalla asiasanoilla "Brasilia ja matkaoppaat"
Selaile myös internetsivuja:
http://www.globalgourmet.com/destinations/brazil/
http://www.brazil.org.uk/page.php?cat=14&type=pg&pn=1&bid=296
http://dir.yahoo.com/Society_and_Culture/Food_and_Drink/Countries_and_C…
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on koonnut mainiot linkkisivut, joiden kautta pääset myös alkuun…
Pekka Kostiaisesta löytyy tietoa netistä suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen sivuilta (www. fimic.fi). Kirjoita searc-kohtaan Kostiainen.
Sulhasen tulolaulusta ei löydy netistä juuri mitään (fimicin sivuilla maininta muiden inkeriläisiin kansanrunoihin perustuvien kuoroteosten yhteydessä). Sävellystä koskevat tiedot on saatu suoraan säveltäjältä :
Sävellys on tilausteos turkulaiselle Kulkuset sekakuorolle ja 1-osa valmistui vuonna 1988 (2-osa v.1991). Teksti on SKS:n julkaisusta : Maria Luukan laulut ja loitsut /Matti Kuusi. Tuossa teoksessa on yli tuhat Luukalta kerättyä säettä. Sulhasen tulolaulun teksti on alku pitkästä inkeriläisestä Häärunoelmasta. Säveltäessään teosta Kostiainen ei käyttänyt kansanlauluja, vaan sävelsi kaiken itse…
Ympäristömerkeistä on olemassa erittäin hienoja Internetlähteitä:
http://www.sfs.fi/ymparist/index.html http://www.kuluttajavirasto.fi/ekok/ymparisto/viralliset.html
http://www.kuluttajavirasto.fi/tietoa/ymparisto/ympmerk.html
Et kertonut harjoitustyösi laajuutta, mutta nettilinkkien tiedot ovat todella kattavia ja ajantasaisia.
Selvitä itsellesi mitä mielipideaineistosta on tarkoitus saada selville eli mikä on tutkimusongelmasi. Mielipideluonteesta johtuen, aineistoon tulee myös suhtautua kriittisesti (lähdekritiikki). Mitään nopeaa erillistä tapaa tuskin on, sillä tutkimuksen teko on prosessiluontoista toimintaa. Tärkeintä on se että työtäsi ohjaa jokin kysymys tai kysymyksiä, jotka haluat selvittää.
Hyvä yleisopas on Sirkka Hirsjärven Tutki ja kirjoita (Vantaa 2000), joka kylläkin on tällä hetkellä lainassa kaikkialta pääkaupunkiseudun kirjastoista. Erityisesti luku II, joka käsittelee tutkimusprosessia.
Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmatietokannasta http://www.helmet.fi/ löytyy hakusanalla "tieteellinen kirjoittaminen" lisää oppaita
Voit myös katsoa…
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi löytyy asiasanayhdistelmällä "julkaisun laadinnan oppaat" muun muassa seuraavat teokset: Niinikangas Vesa Ajatukset käyttöön - julkaisijan käsikirja sekä Pesonen Soili Julkaisun tekeminen - julkaisuntekijän peruskirja. Saatavuustiedot selviävät myös Plussasta.
Www-sivulta http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/kirjanteki… löytyy Opas historiikin tekijöille, josta lienee hyötyä kirjan julkaisijalle yleisestikin.
Kirjakustantajien yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.booknet.cultnet.fi kohdasta Osoitteita.
Kaikenkattavaa ajantasaista listaa ei liene vähään aikaan tehty, mutta reilut sata teosta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa -aineistohausta kirjoittamalla asiasanaksi selkokirjat. Vanhempien asiasanoittamattomien teoksien kohdalta hakua saattavat täydentaa Kari Vaijärven teokset: Selkokirjat (1982) ja Selkokirjat - selko- ja helppolukuiset kirjat (1988). Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Yleisesityksiä Indonesian kulttuurista löydät teoksista "Muinaisten kuningaskuntien aarteita Indonesiasta" / toim. Tapio Suominen, 1996, Heikkilä-Horn, Marja-Leena: "Kaakkois-Aasia--historia ja kulttuurit", 2000, ja Miettinen, Jukka O.: "Indonesia saarien kulttuurit", 1993. Indonesian teatterista ja tanssista kerrotaan Jukka O. Miettisen kirjassa "Jumalia sankareita demoneja--johdanto aasialaiseen teatteriin", 1987. Balin kulttuuria esitellään kirjassa "Paratiisielämää--balilaista taidetta ja kulttuuria", 1999. Musiikkitiede-lehden numerossa 2/1993 käsitellään Indonesian kansanmusiikkia. Kansanmusiikkia on myös cd:llä "Music for the Gods--The Fahnestock South Sea Expedition: Indonesia". Indonesialaisesta ruokakulttuurista löydät tietoa…
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloista löytyy pitkä linkkilista maatalouden nettisivuja osoitteesta http://www.makupalat.fi/maatal1.htm .
Lisäksi maanviljelystä löytyy tietoa alan kirjallisuudesta. Aiheesta löytyy myös aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joita voi etsiä Aleksi- tietokannasta. Tätä tietokantaa voi käyttää itse kirjaston asiakasmikroilla. Kirjastonhoitajat auttavat mielellään sopivan aineiston haussa.
Hei,
Australiasta löytyy internetin hakukoneilla hyödyllisiä osoitteita. Esim. Google-haulla (http://www.google.com/) hakusanoilla Australia and deserts mm. seuraavat:
http://www.auslig.gov.au/facts/geogarea.htm
http://members.ozemail.com.au/~michaelt/sdsa.html
http://members.ozemail.com.au/~michaelt/gibson.html
http://www.utexas.edu/depts/tnhc/.www/fish/dfc/australi/desrtgen.html
http://www.oneworldmagazine.org/focus/deserts/wamain.htm
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löydät hakusanalla aavikot kirjan MacQuinty: Aavikko ja hakusanoilla Australia : luonto kirjan Fox: The national parks and other wild places of Australia. Toki muissakin Australiaa koskevissa teoksissa kerrotaan aavikoista jossain määrin.
Hei!
Paras tapa saada tietoa kirjastojen tarjonnasta on mennä jonkun suuren kirjaston kotisivulle, ja katsoa sieltä mitä kirjastolla on tarjolla. Kirjastojen kotisivut löytyvät yleensä kaupunkien kotisivuejn alta, esim. www.tampere.fi, www.ouka.fi, www.turku.fi, www.vaasa.fi.
Myös suomalaisten yleisten kirjastojen yhteinen portaali sisältää tietoa kirjastoista; sieltä löytyy kohdasta "kirjastoala" valtava määrä alan tietoa. Kotisivujen osoite on www.kirjastot.fi.
Kirjastoa käsittelevät kirjat on yleensä luokiteltu luokkaan 02.; voit mennä kotipaikkakuntasi kirjastoon katsomaan, jos tästä luokasta löytyisi sinulle kirjallisuuta.
Uusia kirjastoalaa käsitteleviä kirjoja ilmestyy vuosittain, uusin kattava teos on KIRJASTOJEN VUOSISATA: Yleiset…
