Kansankuvauksen juuria suomalaisessa kirjallisuudessa voi etsiä aina kansanrunoudesta asti, mutta varsinaisena kansankuvauksen kulta-aikana pidetään kautta 1900-luvun alusta 30-luvulle. Myös aivan uusimmasta nykyproosasta löytyy esimerkkejä kansankuvauksesta.
Kai Laitinen kertoo teoksessaan Suomen kirjallisuuden historia (Otava, 1997) Runebergin, Ahon ja Kiven lisäksi mm. Johannes Linnankosken, Maila Talvion, Joel Lehtosen, Ilmari Kiannon ja Maria Jotunin kansankuvausta sisältävistä teoksesta. Uudempia tyylisuunnan edustajia ovat esim. Simo Hämäläinen, Anu Kaipainen ja Juhani Syrjä.
Em. Suomen kirjallisuuden historian lisäksi Kai Laitinen on kirjoittanut kansankuvauksesta teoksessa nimeltä Metsästä kaupunkiin (Otava, 1984). Myös Juha…
Parhaiten tietoa jääkaudesta löydät aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta.
Voit netissä selailla lähikirjastosi, Rovaniemen kaupunginkirjaston, tietokantaa osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/aurora/ . Tee haku seuraavasti: valitse aihehaku ja pudotusvalikosta asiasana. Sanana tässä tapauksessa JÄÄKAUDET. Saat yli 50 viitettä ja niitä selailemalla käsityksen siitä minkälaisia kirjoja aiheesta on kirjoitettu ja mitkä sinua parhaiten hyödyttävät. Rovaniemen kaupunginkirjastossa on käytössä yleisen kymmenluokituksen mukainen luokitusjärjestelmä ja siinä esimerkiksi jääkautta geologisena ilmiönä käsittelevät kirjat löytyvät luokasta 55+ .
Internetistä paras suomenkielinen sivu aiheesta on http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/index.html
Etsit ilmeisesti Kirjastot.fi-sivuston rekisteröityneiden käyttäjien rekisteröitymislomaketta, se löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/users/registering.asp . Kun olet rekisteröitynyt käyttäjä, saat halutessasi sähköpostiisi tiedotteita mm. sivujen päivityksestä, ja avoimista työpaikoista kirjastoalalla. Voit myös asettaa Kirjastot ja kokoelmat -kanavalle oman kirjastosi oletussivuksi.
Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan, he vastaavat sukutukimukseen liittyviin kysmyksiin. Sukutukimusseuran yhteystiedot ovat:
Suomen Sukututkimusseura
Liisankatu 16 A
00170 Helsinki
Puhelin: (09) 278 1188
Faksi: (09) 278 1199
Sähköposti: seura@genealogia.fi
Suomen sukututkimusseuran kotisivut löytyvät internetistä: http://sss.genealogia.fi/sss/
Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Linda:sta löytyivät seuraavat aiheeseen liittyvät kolme viitettä:
Aalto, Leena
Leivonta ja leipomovalmisteiden käyttö suurtalouksissa
Helsinki : Helsingin yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, 1988
(EKT-sarja, ISSN 0355-1180 ; 765)
OPINNÄYTE: Pro gradu -työ
Niemi, Liisa
Konditoriamyymälöiden liikeidean uusiminen
Hki : Helsingin yliopisto. Elintarvikekemian ja -teknologian laitos, 1988
(EKT-sarja, ISSN 0355-1180 ; 755)
asiasanat mm: kannattavuus - leipomotuotteet - myynti
Mäyry, Juho
Koon ja tuotantoteknologian vaikutus leipomon kannattavuuteen
Helsinki : Helsingin yliopisto, 1994
(EKT-sarja, ISSN 0355-1180 ; 964)
OPINNÄYTE: Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto,…
Varsinais-Suomen murteilla kirjoitettuja runoja löytyy yksittäisinä eri kokoelmista. Esim. kokelmassa
Aboensis (vuodelta 1979) on jokunen Turkka Suomisen runo Turun murteella. Suomen Turku-lehdessä (julkaisija Turkuseura) on varmasti myös runoja. Lehtien sisältöä ei kuitenkaan ole luetteloitu kokoelmiimme, vaan runot löytyvät vain lehtiä selaamalla. Pekka Niemen: Kroposnikkarin kootut sisältää myös runoja (Turku). Suorasanaista löytyy enemmän, esim. Markku Heikkilän: Uutisi Turust osat 1-5, kokoelma Klaari o sano föriäijä (vuodelta 1968).
Laitilan murteella löytyi rekistereistämme vain keittokirja Laitla muarin köökist.
Rauman murteella suorasanaista, mm. Hjalmar Nortamon: Raumalaissi jaarituksi.
Kirjastot käyttävät tietokannoissaan…
Yksityiskohtaista tietoa Ranskan liljan (fleur-de-lis, fleur-de-lys, fleur-de-luce) käytöstä polttomerkkinä ei löytynyt, mutta mainittiin kyllä, että rikollisia polttomerkittiin olkapäähän liljamerkillä. Polttomerkeistä ja niiden historiasta löytyy tietoa seuraavilta sivuilta:
http://www.faqs.org/faqs/bodyart/alternative-faq/section-3.html
http://plaza.v-wave.com/paladin/workshops/branding.html
Kirjasta The Oxford history of the prison: the practice of punishment in western society (1998) löytyy yleistä tietoa polttomerkkien rangaistuskäytöstä Euroopassa hakusanalla "branding". Ranskasta mainitaan, että rikollisia polttomerkittiin " kuninkaan merkillä" (king's imprint). Liljahan on Ranskan kansallissymboli.
Liljasta on lukuisia erilaisia…
Mogulivaltakunta on Intiaa hallinnut muslimidynastia (1526-1857)
Tietoa Mogulivaltakunnasta löytyy esim. teoksesta
Tammita-Delgoda, SinhaRaja. Matkaopas historiaan:Intia
ja nettisivuilta
http://www.sscnet.ucla.edu/southasia/History/Mughals/mughals.html
http://www.wsu.edu:8080/~dee/MUGHAL/MUGHAL.HTM
http://www.islamicart.com/library/empires/india/
http://www.smcm.edu/academics/aldiv/art/webcourses/arth100/empire/Mugha…
http://www.historyofindia.com/mughal.html
http://sunsite.ust.hk/edweb/india/mughals.html
http://www.umdnj.edu/~humayun/mughals.html
Leena Landerista on tietoa mm. teoksessa "Kotimaisia nykykertojia" (BTJ Kirjastopalvelu, 1997) ja lehtiartikkeleita esim lehdissä:
Kirjastolehti 10/1997 (löytyy myös netissä osoitteessa: http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/sisalto/lander.html)
Kodin kuvalehti 12/1998
Netissä kannattaa mennä esim. Googleen (http://www.google.com) ja kirjoittaa hakusanoiksi : Lander, Leena.
Näin löytyvät mm. seuraavat sivut:
WSOYn kirjailijagalleria: http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/67…
Kirjatyö-lehden artikkeli osoitteessa : http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/1999/14/muut/lander.html
Kunnallislehdessä julkaistu haastattelu:http://www.kunnallislehti.fi/Kunnallislehti/marraskuu97/LeenaLander.html
Kirjastokorvauksiksi sanotaan apurahoja ja avustuksia, joita vuosittain jaetaan valtion varoista kirjailijoille ja kääntäjille sen johdosta, että heidän kirjoittamiaan ja kääntämiään kirjoja pidetään maksuttomasti käytettävissä
yleisissä kirjastoissa.
Apurahoja haetaan kirjastoapurahalautakunnalta. Hakuohjeet ja hakemuslomake löytyvät osoitteesta http://www.minedu.fi/tkt/apurahat/kk_apu2.html
Kirjastoille omakustanteet saanee markkinoitua vaivattomimmin käyttämällä välityskanavina Kirjavälitystä ( www.kirjavalitys.fi )ja BTJ Kirjastopalvelua
( www.btj.fi ). BTJ Kirjastopalvelussa voi ottaa yhteyttä tuotepäällikkö Eila Oksaseen ( eila.oksanen@btj.fi, puh: (09) 5840 4521).
Omakustantamisesta on ilmestynyt opaskirja:
Kai Vakkuri:…
Hei,
Kirjoja voit hakea pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi . Valitse asiasanaksi syömishäiriöt ja rajaa kieleksi suomi. Saatavuustiedoista näet, mitkä teokset ovat saatavilla ja voit ottaa puhelimitse yhteyttä ko. kirjastoihin.
Kirjastojen asiakaspäätteillä pystyt myös selaamaan tietokantoja, esim. korkeakoulujen Linnea-tietokantaa, Fennica-kansallisbibliografiaa Aleksi-artikkelitietokantaa ja Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokantaa. Opastusta näiden tietokantojen käyttöön saat kirjastosta.
Hämeenlinnan kirjaston Makupalat on myös hyvä tiedonhakupaikka. Sivulla http://www.htk.fi/kirjasto/makup/sairas2b.htm on joukko syömishäiriölinkkejä. Joskus taas kannattaa hakea tietoa vain kirjoittamalla hakusana…
10 maailman suurinta kaupunkia v. 2001 ovat
1 Tokyo, Japan 29.9
2 Mexico City, Mexico 27.8
3 São Paulo, Brazil 25.3
4 Seoul, South Korea 21.9
5 New York, USA 14.6
6 Osaka, Japan 14.2
7 Bombay, India 15.3
8 Calcutta, India 14.1
9 Rio de Janeiro, Brazil 14.1
10 Buenos Aires, Argentina 12.9
lähde: http://www.planet101.com/populous_city.htm
Heu!
Elektronisen Sukkula-lääninkirjaston sivuilta löydät melko kattavasti tietoja suomalaisten yleisten kirjastojen historiasta: www.uwasa.fi/~sukkula. Sivuilla on linkki osioon Kirjastohistoria.
Lisäksi kannattaa tutustua www.kirjastot.fi -sivuston Kirjastohistoria-osioon. Sen löydät parhaiten www.kirjastot.fi sivuston oman hakemiston kautta. Kannattaa myös tutustua Kansainväliseen kirjan ja kirjastojen historia-tietokantaan osoitteessa http://www.kb.nl/kb/bho/index2.html.
Jos haluat kirjamuotoista aineistoa, esim. Tampereen yliopiston kirjaston Tamcat-tietokannasta (http://tamcat.csc.fi/webvoy.htm) löytyy hakusanalla "kirjastot:historia" tai "library history" kohtalaisen monta teosta, joita voit tilata kaukolainaksi oman lähimmän…
Tässä muutama englanninkielinen linkkisivu nuoteista(suomenkielisiä ei valitettavasti löytynyt)
http://www.score-on-line.com/search.php3?what=piano
-linkkejä pianonuotteihin
http://www.mocm.net/sm/index.shtml
- linkkejä klassisen musiikin nuotteihin
http://dir.yahoo.com/Entertainment/Music/Sheet_Music/
-Yahoon linkkilista nuoteista internetissä
http://www.free-scores.com/english/HTML/1024/index-uk1024.htm
- Valitsemalla vasemmasta reunasta linkin keyboard ja sen jälkeen ruudun keskeltä piano, pääsee katsomaan linkkilistaa erilaisiin pianonuottikokoelmiin internetissä. Joidenkin nuottien katselu voi vaatia Adobe Acrobat-ohjelmaa
Kyseessä on varmaankin Eeva Kilven runo Vanhanpiian viikonloppu, joka löytyy kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) ja myös Tämän runon haluaisin kuulla 3 -antologiasta. Runo alkaa seuraavasti:
Tulisit nyt kun aurinko paistaa
tulisit nyt kun sataa
tulisit nyt kun minä olen yksin
tulisit nyt kun tuli muitakin.
Voit etsiä aiheesta teoksia pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi esimerkiksi asiasanoilla lastensuojelu, lapsen asema tai vanhemmuus. Haku luokan numerolla on myös mahdollista. Luokassa 371.5 on perhepolitiikka ja mm. lastensuojelua käsittelevät teokset, luokassa 358 on perhesosiologia ja mm. lapsen asemaa käsittelevät teokset sekä luokassa 181.6 on perhe- ja kotikasvatus.
Plussa antaa teokset uutuusjärjestyksessä ja myös saatavuustiedot selvävät sieltä.
Lastensuojelun keskusliiton www-sivuilla http://www.lskl.fi löytyy liiton kirjasto, joka on koonnut uutuusluettelon aineistostaan sivulleen. Sivuilta löytyy myös liiton julkaisuluettelo. Kirjaston palvelut ovat vapaassa käytössä.
Seuraavassa hieman vihjeitä esitelmääsi:
- Hitit : 70-luku. (Sis. 80 laulua, sanat, nuotit ja tiedon siitä, kuka esitti ja minä vuonna)
Taustatietoja artisteista saat esim. teoksista:
- Lehtonen, Esko: Suomalaisen rockin tietosanakirja 1-2 ja
- Nyman, Jake: Rocktieto 1-3.
1990-luku
Suosikki- ja Soundi-lehdistä löytyy listoja 90-luvun suosikkiäänitteistä ja Mitä-missä-milloin vuosikirjassa on vuosikatsaus myös kevyeen musiikkiin ja listoja myydyimmistä levyistä.Taustatietoja esittäjistä mm.
seuraavista:
- Jee jee jee : suomalaisen rockin historia.
Teosten saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/index.html ja etsiä lisää tietoa esim. asiasanoilla popmusiikki, historia, Suomi.
Muumikirjojen lisäksi Tove Jansson on kirjoittanut seuraavat teokset (perässä alkukielinen nimi ja vuosiluku kertoo koska teos on ilmestynyt suomeksi, luettelon ensimmäistä teosta lukuunottamatta)
Vi, 1965
Kuvanveistäjän tytär (Bildhuggarens dotter), 1969
Kuuntelija (Lyssnerskan), 1972
Kesäkirja (Sommarboken), 1973
Aurinkokaupunki (Solstaden), 1975
Nukkekaappi ja muita kertomuksia (Dockskåpet och andra berättelser ), 1980
Kunniallinen petkuttaja (Det ärliga bedragaren), 1983
Stenåkern, 1984 (suomennettu teoksessa Kevyt kantamus ja muita kertomuksia, 1989)
Kevyt kantamus (Resa med lätt bagage), 1989
Reilua peliä (Rent spel), 1990
Seuraleikki, (Brev från Klara och andra berättelser), 1991
Haru, eräs saari (Anteckningar från en ö), 1996 (…
