Lundstenin Tieliikennekirja 2001 määrittelee ajokorttia varten täytettävät terveysvaatimukset näön osalta pääpiirteittäin näin:
A1-, A-, B-, M- ja T-luokan sekä BE-luokan ajoneuvoyhdistelmät:
a) näkösi tarkkuus silmälasein tai ilman niitä on molempien silmien yhteisnäkönävähintään 0.5, taikka jos olet menettänyt näön toisesta silmästä on näön tarkkuus oltava 0.6.
b)vaakasuora näkökenttäsi on vähintään 120 astetta
C-, C1, D- ja D1-luokan ajoneuvot sekä CE-, C1E-, DE- ja D1E-luokan ajoneuvoyhdistelmät ja taksit:
a) näön tarkkuus silmälasein tai ilman on toisella silmällä vähintään 0.8 ja toisella vähintään 0.5. Jos vaadittava näön tarkkuus saavutetaan vain silmälasein, edellytetään kuitenkin, että kummankin silmän korjaamaton näöntarkkuus…
Humuksesta löytyy tietoa hyvin monentyyppisistä kirjoista: luonto- ja ympäristön suojeluun liittyvistä kirjoista, maantiedon kirjoista, metsä- ja maataloutta käsittelevistä kirjoista sekä puutarhakirjoista. Koska en tiedä mihin käyttötarkoitukseen tarvitset tietoa humuksesta, olen yrittänyt koota mahdollisimman monipuolisen aloituskirjalistan. Mitään varsinaista "kaikki humuksesta"-tyyppistä kirjaa ei löydy, ainakaan meidän hakukeinoillamme, mutta tietoa löytyy kuitenkin aika monipuolisestikin.
Oheen olen siis koonut kirjalistan suhteellisen helposti löytyvistä kirjoista:
Kirjayhtymän Suomen luonto- kirjasarja, erityisesti osat 2 ja 5;
Gaudeamuksen Ympäristön tila Suomessa;
Weilin & Göösin GEO - maantiedon suuri tietosanakirja 5…
Ainakin Pasilan pääkirjasto on hankkinut kaikki kuusi Suomirokkia CD:tä, saatavuustietoja voit tarkistaa aineistotietokannastamme osoitteesta http://www.libplussa.fi
Kysymääsi rakennustekniikan sanakirjaa suomi-hollanti ei löydy. Turun kaupunginkirjastosta löytyy kirjamuotoisena vain sähkötekniikan alan sanastoja eli Suomen Standardisoimisliiton julkaisema moniosainen Sähköteknillinen sanasto, jossa on myös hollanninkielisiä termejä. Nämä sanastot eivät ole lainattavissa.
Internetin kautta voi käyttää EU:n virallista termitietopankkia ja -sanakirjaa Iate:a http://iate.europa.eu . Se on monikielinen termipankki, josta valitsemalla lähtökieleksi (source language) Finnish ja kohdekieleksi (target language) Dutch, saat haluamasi termin hollanniksi.
(Päiv. 22.10.2007)
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDASTA löytyy muutamia viitteitä asiasanalla International Accounting Standards: 1) Wiley IAS 2001 : interpretation and application /Epstein, Barry J., 2)IASC:n (International Accounting Standards Committee) toiminnan arviointia ja standardien vertailua suomalaiseen käytäntöön / Asta Manner Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja vuodelta 1987, 3)IASC:n suositusten mukainen tilinpäätös : erot suomalaiseen tilinpäätökseen ja erojen vaikutus tilinpäätösinformaatioon / Rokala,Antti vuodelta 1994, 4)Suomalaisen virallisen, YTN-oikaistun ja IAS-tilinpäätöksen erot ja niiden vaikutus tunnuslukuihin / Marko Karppinen vuodelta 1994. Kaksi viimeistä ovat pro gradu -töitä Vaasan yliopistosta. Em. teoksia on…
Valittavasti Pietarsaaren kirjaston saatavuustietoja (onko teos varattu, lainassa, mikä on eräpäivä jne) ei vielä voi nähdä internetin kautta. Myöskään omia lainojaan ei sitä kautta voi uusia.
Monilla kirjastoilla tällainen mahdollisuus on jo käytössä ja luultavasti se on tulossa Pietarsaareenkin, olihan tämä 13 kirjaston yhteistietokanta, Fredrika (johon Pietarsaarikin kuuluu) ensimmäinen Suomen kirjastojen webbi-aineistotietokanta.
Osoitteesta : http://www.fredrika.net/sok.htm voit kyllä nähdä, mitä teoksia kirjastossa on olemassa ja omasta kirjastostasi saat varmasti tarkempia tietoja uusien ominaisuuksien aikataulusta.
Käypä vilkaisemassa Patentti- ja rekisterihallituksen sivuja osoitteessa http://www.prh.fi/kr/krnet.html - löydät esittelyn ja linkkejä sekä maksullisiin että maksuttomiin tietokantoihin.
Kansallisbibliografian mukaan Kota Matti on kuvittanut ainakin seuraavat teokset:
1. Haukkaprinssi.............................. Lempinen, Marja-Leena
2. Hiiren häät ja muita runoja................ Ikäheimo, Titvi
3. Joonas ja joka päivän rukous............... Perkiö, Pia
4. Kaukometsä..................................Karjalainen, Elina
5. Kerttulin onnennukke........................Voipio, Laura
6. Lumottu ruusu...............................Helakisa, Kaarina
7. Malinka Kuuntytär...........................Mikkola, Marja-Leena
8. Metkuttajat.................................Helakisa, Kaarina
9. ... mutta tähtein tuolla puolen ............Finne, Anneli
10. Ninni, surkea noita........................Annala, Orvokki
11. Puutarhan kätköissä…
Itse lähtisin pelaamaan gota, ja näin tuntuvat lukuisat muutkin tekevän go-aiheisilla sivuilla:
http://www.cs.helsinki.fi/u/kaniemel/go/shpg/shpgukk.html
http://www.helsinki.fi/~ktniemin/go.html
http://www.ee.oulu.fi/~paavo/go/linkit.html
Kielikone Oy:n taivutusohjelma http://www.kielikone.fi/kielikone/demot/formo.shtml taasen antaa muodoksi goa, mutta on tarkoitettu vain suomenkielisten sanojen taivutukseen
Hei!
Espoon pääkirjastossa on soitonopas (kirja ja CD) Beamer, Keola: Hawaiian slack key guitar:fingerstyle arrangements and techniques, 1998, joka ilmeisesti on sama kuin Kotkassakin.
Lisätietoja saa osoitteesta:Dancing Cat Records, Dept. SKPO, Box 639, Santa Cruz, CA 95061. Netistä voi tilata oppaita esim. osoitteest
ice.ucdavis.edu
www.dancingcat.com
www.slackkey.net
Kertomus Na pervom duhanii - löytyy Makaninin teoksesta nimeltä Utrata - povesti i rasskazy, jota on saatavilla Korson kirjastosta.
Saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi - ainakin tällä hetkellä se on siellä paikalla. Korson kirjaston puhelinnumero on 83932251, ja hyllyssä olevan kirjan voit tilata maksutta pääkaupunkiseudulla toiseen kirjastoon.
Myös yliopiston kirjastolta löytyy kyseistä teosta, mutta ainakin kurssikirjalainaamo on suljettuna vielä heinäkuun loppuun saakka. Yliopiston kirjaston niteiden sijainti- ja saatavuustietoja voit tarkistaa osoitteesta http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on lukuisia kielikursseja ja oppikirjoja haluamistasi kielistä.
Aineistotietokannastamme osoitteessa http://libplussa.fi voit hakea näitä seuraavasti: valitse kohta asiasana tai luokka, ja kirjoita"portugalin kieli ja kielikurssit". Oppikirjatkin saat selattavaksi erikseen kirjoittamalla samaan kohtaan vain portugalin kielen luokan "868".
Ranskan kielisiä haetaan samalla tavalla, mutta ranskan kielen oppikirjojen luokka on 866. Pääset myös katsomaan saatavuustietoja, eli missä aineistoa on paikalla.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi/ selviää, että kirjan Kasvuvuosien psyykkinen kehitys on julkaissut Suomen kaupunkiliitto vuonna 1980. Kirjasta on otettu uusi tarkistettu painos vuonna 1981. Suomen kaupunkiliittoa ei enää ole. Sen tehtäviä jatkaa Suomen kuntaliitto, josta kerrottiin ettei heiltä ole enää saatavissa vanhoja, Suomen kaupunkiliiton julkaisuja. Kirjaa on siis saatavissa kirjastoista, saatavuustiedot selviävät myös Plussa-tietokannasta. Jos kirja on kurssikirja, tuskin sitä on kirjastojen poistomyynnissä ainakaan hyväkuntoisena. Keskitetysti ei ole saatavissa tietoa myynnissä olevista poistokirjoista; asiaa pitäisi tiedustella jokaisesta kirjastosta erikseen. Helsingin…
Cerocissa ei nähtävästi ole määrättyjä askelkuvioita ollenkaan, vaan tiettyjä liikkeitä. Internetistä löytyy cerocista paljon tietoa, katso vaikka osoitteesta http://gordon.mullan.com, jossa mm. kerrotaan: "It is a partner dance, a cross between rock and roll and jive. The man leads, i.e. signals the moves to the lady. No footwork is specifically taught, its just from the waist up. Ceroc music is your average disco/rock & pop track, anything reasonably fast with a distinct beat".
”Virallinen” ceroc-sivu on osoitteessa http://www.ceroccentral.com.
Suomalaisia ”klassisia” sotilassatiireja ovat Veikko Huovisen Rauhanpiippu, Erno Paasilinnan Kadonnut armeija ja Henrik Tikkasen Viimeinen sankari. Muita sota/armeijakuvauksia, joissa on myös humoristisia pirteitä ovat mm. Jaroslav Hasekin Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa, Outsiderin Kuolema kolkuttaa, Alpo Ruuthin Kotimaa ja Veijo Meren Manillaköysi. Hannu Raittilan Miesvahvuus on myös hauska teos kuvitteellisesta sodasta. Muuta kotimaista sotakirjallisuutta ovat kirjoittaneet mm. Antti Tuuri, Pentti Haanpää ja Väinö Linna. Yksittäisiä sotakirjoja (ehkä hieman vakavampia) ovat Jaan Krossin Halleluja, Marko Tapion Aapo Heiskasen viikatetanssi, Seppo Porvalin Syöksykierre, Onni Kinnusen Totinen topparipoika, Kaarlo Herttuan…
Tietoa postilaitoksesta ja sen toiminnasta Englannissa löytyy teoksista: Beale, Philip: A history of the post in England from the Romans to the Stuarts. 1998. Toinen löytämäni Englannin postiliikennettä käsittelevä kirja on: Siegert, Bernhard: Relays: literature as an epoch of the postal system. (1999) Kirjoja on saatavana Helsingin yliopiston kirjastosta (Unioninkatu 36. Puh. 09-19123196). Haun tein Helka tietokantaan hakusanoilla posti, postiliikenne ja Englanti. Internetistä aiheesta löytyy tietoa (kylläkin suppeasti) osoitteesta http://www.comptons.com/encyclopedia/ hakusanoilla postal service. Myös Englannin yleistä historiaa ja kulttuurihistoriaa käsittelevät teokset mitä todennäköisimmin sivuavat postilaitosta ja sen käyttöä…
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy seuraavat Brancusia käsittelevät kirjat:
Brancusi, Constantin: Brancusi
Geist, Sidney: Brancusi
Hulten, Pontus: Brancusi
Shanes, Eric: Constantin Brancusi
Varia, Radu: Brancusi
Näiden kirjojen sijainti- ja saatavuustietoja pääsee katsomaan aineistotietokannastamme osoitteessa http://www.libplussa.fi
Olisikohan kyseessä omahangu tai mahangu eli hirssi. Etenkin Namibian pohjoisosissa hirssiä käytetään runsaasti, lähinnä puuroon ja oluen tapaiseen juomaan ontakuun (mieto) tai omalovuun (väkevämpi, sisältää alkoholia). Nyt olisi hyvä tietää mistä tai keneltä kyseinen tieto on saatu. Jos tiedonlähde on pohjoisosasta, eli alueelta missä puhutaan ndongaa, luulen että kyseessä on juuri hirssi, mutta Etelä-Namibiassa niin kieli kuin tavat ovat toiset.
