Näyttää siltä että tätä yksittäistä runoa on ainakin Suomesta hyvin hankala löytää. Ainoa Tarje Vesaasin runokirja minkä löysin oli Dikter i urval (1960, löytyy Oulun ja Joensuun maakuntakirjastoista) ei sisältänyt kyseistä runoa. Missä olet kuullut / tutustunut runoon? Lisätiedot olisivat tärkeitä jotta etsintää voisi jatkaa.
Simone de Beauvoirin teoksesta Murtunut nainen löydät arvosteluja Porin kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmasta sekä Kirjallisuusarvosteluja 1978 B -lehdestä. Lyhyt luonnehdinta kirjasta on myös Arvostelevassa kirjaluettelossa vuodelta 1978. Kaiken tämän materiaalin saat käsiisi tulemalla kirjastoon.
Varpaat ovat kuin joriinin juuret on jossain vaiheessa ollut melko yleinen sanonta. Koska täällä kirjaston puolella ei mieleemme muistunut teosta, jossa kyseistä vertausta käytettäisiin, otin yhteyttä Helsingin Yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitokselle.
Laitoksen amanuenssi Lasse Koskela joka kuulemma on "lehtosensa lukenut" ei muistanut joriinin eli dahlian juurten näköisiä varpaita hänkään, mutta piti Lehtosen Putkinotkoa "luontevana oletuksena" sillä sieltä löytyy paljon viittauksia kasveihin, etenkin lääkekasveihin. Kiantokin olisi ihan mahdollinen, mutta Jotunin kielessä tällainen ilmaisu kuulostaa vieraalta - "saattaisi se tietenkin jossain repliikissä olla Jotunillakin".
Valitettavasti et siis saa tähän hätään kysymykseesi…
Voit hakea mm. seuraavilla asiasanoilla Lapin maakuntakirjaston kokoelmatietokannasta: sotakirjallisuus, jatkosota, talvisota, jääkärit, kaukopartiot jne.. Voit hakea myös kirjastolluokilla: 92.73- (jatkosotaa tai
talvisotaa käsitteleviä). Myös taistelujen paikkakuntia voit käyttää asiasanoina
esim. Syväri jne. Jos haet vain romaaneja, voit yhdistää luokkaan 84.2- eri asiasanoja.
Sonja, Sonia, on venäläinen hellittelymuoto Sofiasta. Se on käytössä yleisesti mm. Saksassa, Pohjoismaissa ja englanninkielisissä maissa. Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964, samana päivänä se on ruotsinkielisessä almanakassamme. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sonjan Sofiaan. Sofia (kreikaksi: viisaus) oli kolmen varhaiskristillisen marttyyrin nimi ehkä 100 - 200-luvuilta. Tunnetuin heistä oli Sofia-niminen leski, jolla oli kolme julmasti surmattua tytärtä Pistis (usko), Elpis (toivo) ja Agape (rakkaus). Mutta viisaus on monissa uskonnoissa myös jumaluuden ruumiillistuma, ja esim. Konstantinopolin Hagia Sofia on omistettu jumalalliselle viisaudelle. Suomen almanakassa Sofia on ollut 1705 - 1928 ja…
Oman oppilaitoksenne kirjastossa on varmasti hyviä omaan opiskelualaanne liittyviä tiedonlähteitä. Kaupunginkirjaston tiedonlähteistä löytyi useita artikkeliviitteitä esim. seuraavilla hakusanoilla:
Ebsco: tourism* and australia and enviro*
Arto: matkailu ja australia
Korkeakoulukirjastojen yhteisluettelo Linda: matkailu ja australia:
- Sustainable tourism : an Australian perspective
- Indigenous Australians in the national tourism strategy :impact, sustainability and policy issues
- The rise of cultural tourism : the possibilities for Melbourne
- "A question of balance" : natural resources conflict issues in - Australia Tourism and culture : an applied perspective
- An introduction to tourism
- Global directions : new strategies for…
Laulun sanat löytyvät Kansanopiston laulukirjasta (nuottipainos, 7. painos). Se on Ilmari Hannikaisen säveltämä ja Hilja Haahden sanoittama. Sitä on lainattavissa Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Äänitteenä Lahdesta löytyy kantele-esitys CD-levyltä: Kantele Duo: Finnish folk favorites. Kyseessä voi olla hieman erilainen versio, vaikka nimi on Oi jos nukkua saisin. Tekstiliite ilmoittaa kappaleen olevan kansansävelmä, S. Järvisen ja M. Kontion sovittama.
Isännöitsijän käsikirjassa (1998, Kiinteistöalan kustannus Oy) luvussa Osallistumisoikeus viitataan lakiin asunto-osakeyhtiöstä ja (AOYL) ja osakeyhtiölakiin (OYL) ja sanotaan näin:
"Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä puhevaltaa. Asunto-osakeyhtiössä kokoukseen osallistumisen edellytykseksi ei voida asettaa velvollisuutta ilmoittautua kokoukseen ennakolta. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttää sen sijaan, että osakkeenomistaja on merkitty osakeluetteloon tai hän on esittänyt saannostaan luotettavan selvityksen. Toisaalta, jos osakkeenomistaja on luovuttanut osakkeensa, eikä siten enää ole osakkeiden omistaja, ei pelkkä osakeluettelomerkintä enää voi tuottaa osallistumisoikeutta…
Tässä muutama teos liittyen arvoihin työelämässä:
Aaltonen: Yrityksen arvot ja etiikka (1999), Hiebert: Hyvää työtä (1998), Kurikka: Elämän eväät - tutkimus nuorten käsityksista koulutuksesta, työstä ja moraalista (1997), Räikkä: Hyvä ammattilainen - johdatus ammattietiikkaan (1995), Lahti-Kotilainen: Työpaikan arvot ja ihmiskäsitykset tuloksen tekijöinä (1995), Kortteinen: Kunnian kenttä - suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona (1992)
Kirjailija Kari Nenosesta löytyy artikkeli teoksessa Kotimaisia nykykertojia 2 (1998). Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastossa on CD-ROM-artikkelitietokanta Aleksi, josta löytyy artikkeleita ja kirja-arvosteluja Nenosesta, esim. Matti Rosvall: "Hämärän mies astuu esiin" (Portti 1989: 1, s. 74-75).
Internetistäkin löytyy kirja-arvosteluja Kari Nenosen teoksista, esim. Aikakoneen artikkelit http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89messias.htm ja http://www.aikakone.org/arkisto/arvostelut/k89noitarovio.htm
Hei!
Nils Kristian Packalénista ei tietoa paljon löytynyt. Sopivia matrikkeleitakaan ei löytynyt, joista olisi voinut etsiä hänestä tietoa. Tampereen kaupunginkirjastossa on pieni kirjanen nimeltään Eräitä tietoja valtion omistamasta Lepaan kartanosta. Kirja on varastossa ja se on painettu vuonna 1909. Kirjassa on pieni maininta Nils Kristian Packalénista, mutta se ei kerro paljon mitään muuta kuin, että kenraalimajuri Packalén kuoli 17.3. 1902 Neapelin (Napoli?) kaupungissa Italian kuningaskunnassa. Hänelle ei jäänyt rintaperillisiä. Kirjasessa on C.F. Packalénin testamentti kokonaisuudessaan ruotsin kielellä.
Hugh Loftingin Dr. Dolittle -tarinat, joita englanniksi ja ruotsiksi löytyy useampia kirjoja, on suomennettu kahdella eri nimellä. Vanhempi painos vuodelta 1929 on nimeltään Tohtori Tuulisen tarina ja uudempi vuodelta 1953 Tohtori Tattisen tarina. Molempien teksti on sama, mutta kuvitus erilainen. Suomentaja on Toivo T. Kaila.
Tohtori Tattisen tarinaa voit kysyä esim. Turun kaupunginkirjastosta..
Kotouttaminen on uusi sana, jota suomen kielen sanakirjat eivät vielä tunne. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen antamien tietojen mukaan sanaa on käsitelty radion kielikorvassa ja Helsingin Sanomissa. Tällöin sanalla kotouttaminen on tarkoitettu maahanmuuttajien integraatiota. Kotouttamisella tarkoitetaan siis sitä, että maahanmuuttaja sopeutetaan yhteiskuntaan tasavertaisena jäsenenä, jossa myös maahanmuuttajien oma kulttuuri otetaan huomioon.
Kyseinen runoilija lienee Bo Setterlind. Häneltä ei ole suomeksi ilmestynyt omaa runoteosta, mutta hänen runojaan löytyy suomennettuna kahdesta kokoomateoksesta:
Teoksesta Suurempi kuin sydämeni löytyvät runot: Ennen huomispäivää, Ikuisuuden aaltopituus, Näkyvä ja näkymätön, Ovikello soi. Teoksessa Lähteenkirkas hiljaisuus ovat runot: Henkäys Efesosta, Kieltäjä kohtaa Herran, Luola. Molempien kirjojen runot on valikoinut ja suomentanut Anna-Maija Raittila. Kumpaakin kirjaa löytyy Lahden pääkirjastosta sekä muutamasta lähikirjastosta, tarkemmat saatavuustiedot voi katsoa Riimi-tietokannasta http://kirjasto.lahti.fi
Täältä Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy kaikkiaan 17 Uutta-Seelantia käsittelevää kirjaa maantieteen luokasta 48.54, tässä niistä esimerkkejä:
Wheeler, Tony: New Zealand: a travel survival kit , 1994 (kustantajana tunnettu matkaoppaiden tekijä Lonely Planet)
Let's go: New Zealand, 1998 ja 1999
New Zealand 2000
Niven, Cristine: Auckland, 2000 (käsittelee lähinnä maan pääkaupunkia)
Uuden-Seelannin luontoa käsittelee teos
Kauneimmat kansallispuistot osa 1
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa aineistorekisteristämme osoitteesta
http://www.jkl.fi/kirjasto , samalla voit myös tehdä haun käyttämällä asiasanaa Uusi-Seelanti.
Helsingin kaupunginkirjasto ylläpitää internetissä Monikulttuurinen kirjasto -sivustoa. Osoitteeseen http://www.lib…
Muutamia teoksia tekoaltaista/patoaltaista koskien Suomea:
- Patoaltaat kiintoaines- ja ravinnekuorman kerääjinä : Säkylän Pyhäjärven valuma-alue. Turku : Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2000. Gradun tiivistelmä http://users.utu.fi/hejonu/tiivistelma.htm .
- Pasilasta Vuotokselle : ympäristökamppailujen uusi aalto. 1994.
- Kokko, Tapani: Uusiutuvaa saasteetonta energiaa, 1994.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voit katsoa asiasanalla tekoaltaat.
Lehtiartikkeleita väestöön ja ympäristöön liittyen löytyi Aleksi tietokannasta useita (käytössä Oulun kaupunginkirjastossa käsikirjastossa). Esimerkiksi:
- Levamo, Tiina-Maria: Olipa kerran valkoinen mies, joka rakensi Afrikkaan padon…
Internetissä olevaa suomenkielistä aineistoa okkultismista voit löytää esimerkiksi seuraavista paikoista:
- Ev.lut.kirkon sivuilta, joilta löytyy tietoa myös ns.uususkonnoista. http://www.evl.fi/
Valitse sivuilta linkki "www-palveluja", sieltä linkki "kirkko uskontojen maailmassa", sitten linkki "tietoa uskonnoista" ja linkki "New Age -liikkeen aatehistoriallista taustaa..."
- Uskontojen uhrien tuki ry:n sivuilla on myös tietoa mm. okkultisista käsitteistä.
http://home.icon.fi/usk-uhri/teosofia.html
Lisää okkultismiin liittyviä Internet -sivuja voi etsiä esimerkiksi Google-haulla http://www.google.com
Hakusanana voi käyttää esimerkiksi "okkultismi" -sanaa.
Hyvä lähdeteos olisi Kai Laitisen laatima kaksiosainen Aino Kallaksen elämäkerta: Aino Kallas 1897-1921 (1973) ja Aino Kallaksen mestarivuodet (1995). Luokassa 86.2 on monta kirjailijan itsensä kirjoittamaa teosta, joissa on elämäkerrallista sisältöä. Ennen niitä olisi hyvä lukea Aino Kallasta koskeva osuus jostakin Suomen kirjallisuuden historiasta. Häntä koskeva minielämäkerta on teoksessa Suomen kirjailijat 1809-1916.
Kysy Kirjastonhoitajalta -etätietopalvelun arkistossa on aikaisemmin laadittuja hyviä vastauksia. Saat ne esiin antamalla hakuehdoiksi Kallas Aino.
Useissa suomalaisissakin kalentereissa on taulukko "Kansallisia juhlapäiviä" eli päiviä, jolloin useimmat yritykset, pankit, koulut jne. ovat suljettuja suuressa osassa ko. maata. Näissä taulukoissa ei välttämätta aina ole mainittu juhlan nimeä eikä maaluettelo myöskään ole kovin kattava. Jos haluat tiedot kaikista maailman maista ja myös juhlapäivien nimet neuvoisin sinua etsimään käsiisi vuosittain ilmestyvän, kaksiosaisen "The Europa World Year Bookin", jossa on aakkosjärjestyksessä esitelty kaikki maailman maat. Siinä on kunkin maan kohdalla myös kappale "Public holidays". Vuoden 2001 juhlapäivät löydät v. 2000 vuosikirjasta. Vuosikirjan viimeisin osa on Pääkaupunkiseudulla isompien kirjastojen käsikirjastoissa. Vanhempia osia saa…
