Suomen kustannustoiminnan historiasta löytyy Internetistä tietoa kyseisen kustantajan kotisivuilta.
BookNet kustantajien kotisivuja http://booknet.cultnet.fi/kustant/
WSOY:n historiikki http://www.wsoy.fi/www/yhtyma.nsf/historia.htm
Otavan historiikki http://www.otava.fi/otava/historia.html
Gummeruksen historiikki http://www.gummerus.fi/kustannus/yresittely.htm
Kustannustoiminnan historiasta on myös lukuisia teoksia. Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta
http://www.libplussa.fi/ valitse monipuolinen haku, sekä hae teoksia ja julkaisuja joiden -kohtaan asiasana tai luokka. Hakusanoina voit käyttää kustannustoiminta, kustantajat ja historia
Turun kaupunginkirjaston aikuistenosastolla (luokassa 99.1) on kolme Elina Karjalaisen itsensä kirjoittamaa elämäkerta- ja muistelmakirjaa: Kaipauksen ja kiitoksen kirja. 1998. Isän tyttö : lapsuuden muistelmia. 1999, ja Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta. 2000.
Sekä käsikirjastossa että lastenkirjastossa on Elina Karjalaista käsittelevä mappi, joka sisältää lehdistä leikeltyjä ja kopioituja artikkeleita. Lehtiartikkeleista löydät kirjailijan kuviakin.
Työterveyslaitoksen tietopalvelusta löytyy seuraava video:
Salmisen painajainen, käsikirjoittajat Tyni, Kristiina - Tyni, Kari, Tampere 1998 (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto)
Videon voi tilata esim. meidän kauttamme kaukolainaksi, toimitusmaksu on 50 mk. Muiden kirjastojen kokoelmista en mitään vastaavaa löytänyt, tosin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteistietokannassa näytti tänään olevan teknisiä ongelmia eikä haku onnistunut. Mikäli video löytyisi heidän kokoelmistaan, voisit säästää kustannuksissa! Voit itsekin tarkistaa tilanteen Plussasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/, sitten kun tietokanta taas toimii ongelmitta.
Tähtipolku-ryijyä saa valmiina tarvikepakettina ohjeineen käsityöliikkeistä.
Oulussa paketia myy mm. Käsityöliike Somikki, Kirkkokatu 29
puh. 08-3113330.
Liikkeestä kerrottiin, että paketin oston yhteydessä saa myös ohjausta ryijyn tekemisessä
olipa tekotapa ompelemalla tai kakngaspuissa.
Itävaltalainen Andreas Goldberger hyppäsi vuonna 2000 225 metriä Planican lentomäessä Sloveniassa. Se on tämänhetkinen maailmanennätys. Ensi viikolla on taas kisat Planicassa, joten tämä tieto voi vanheta nopeasti.
Suomen Urheilukirjastosta Helsingin Olympiastadionilla muuten saa tällaisiin kysymyksiin nopean vastauksen. Kirjaston sivut Internetissä: www.stadion.fi/Urheilumuseo/kirjasto/kirjasto.
Tietopalvelu toimii arkipäivisin 8.30 - 17
Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 531
faksi: 09-434 22 550
sähköposti: vesa.tikander@stadion.fi
Parhaiten tarkoitukseen sopivat teokset: Guinness-kronikka: 1900-luku. HM 1998 (kirjassa käsitellään sekä Suomen että koko maailman historiaa) ja
Puoli vuosisataa: MMM juhlakirja. O 1999 (tämä käsittelee lyhyesti Suomen historiaa 1950-90 -luvuilla).
Laajemmista historia-sarjoista Grimbergin Kansojen historia päättyy vuoteen 1977 ja Otavan suuri maailmanhistoria 1980-luvun puoliväliin.
"Satupurjeet"-ryijyn kuva löytyy kirjasta: HÄNNIKÄINEN, Tuija: Ryijykirja. Ajatus, 1996.
Ryijyn teko-ohjeet + tarvikepaketin saa ostaa käsityöliikkeistä,
Oulussa pakettia myy mm. Käsityöliike Somikki, Kirkkokatu 29. puh. 3313330. Tarvikkeiden oston yhteydessä saa opastusta ryijyn valmistamisesta, myös yllä mainittu teos on hyödyllinen.
Helsingin kaupunginkirjaston kaikissa toimipisteissä on useita teoksia, joissa selvitetään/opetetaan korteista ennustamista, sekä tarot-korteista kuin myös tavallisista pelikorteista. Ota yhteyttä kirjastoon saatavuustilanteen tarkistamiseksi. Voit tietysti myös varmistua asiasta netin kautta. Kirjaston aineistotietokanta on osoitteessa http://www.libplussa.fi/ Korteista ennustaminen kuuluu luokkaan 192 kirjaston luokitusjärjestelmässä. Voit tehdä päätteeltä myös aiheenmukaisen haun, jolloin voit käyttää asiasanana esim. "korteista ennustaminen" tai "ennustaminen". Tällöin saat kattavamman käsityksen mitä aiheeseen liittyvää materiaalia kirjaston toimipisteitten kokoelmista löytyy. Voit käyttää haussa myös kielirajausta.
Hei! Lahden kaupunginkirjastosta löytyy ainakin kaksi kesäkeittiön rakentamisteosta:
1. Reija, Johanna: Tee se itselle 11. RJS-Tietokirjat. Tre 1998
2. Jani, Johannes: Tee itselle tai lahjaksi 105. Exogen. Tre 1995. RJS-Tietokirjat. ss. 97-112
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta löytyvät nämä standardit, joita voi tutkia kirjastossa, mutta ei lainata. Molemmissa standardeissa lukee, että SFS-standardien osittainenkin julkaiseminen ja jäljentäminen on sallittu vain SFS:n luvalla.
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin saadakseen täytyy todistaa henkilöllisyytensä kuvallisella henkilötodistuksella tai kelakortilla, ajokortilla tai passilla, joten ilman kuvaa kirjastokorttia ei voi saada. Myös kuvallinen opiskelijakortti käy, mikäli siinä on koko sosiaaliturvatunnus.
Ainakin Sibelius-Akatemian nettisivuilta löytyy useita linkkejä musiikkikirjastoihin ympäri maailmaa kohdassa musiikkilinkit. Osoite on http://www.siba.fi/musiikkilinkit/musiikkilinkit.html
Sieltä löytyvät mm. sellaiset linkit kuin Directory of Music Libraries in Finland ja Scandinavian music databases ja myöskin Skandinavian kirjastoja alalta maittain.
Hei
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa esim. suomalaisen sadun historiasta ja sadun merkityksestä lapselle.
Lappalainen, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus, Weilin+Göös, 1979, Vaijärvi, Kari: Pommorommon ja Vesishiiden ihmemaailma - Sadut ja fantastiset kertomukset, teoksessa Lapsi ja kirja, Weilin+Göös, 1972, Ojanen, Sinikka: Sadun avara maailma, Otava 1980.
Kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Kyseessä lienee valssi, jonka nimi on Tyttären valssi (säveltänyt Toivo Orasmaa ja sanoittanut Helka Hynninen). Alkusanat : "Morsiusvalssi soi sulle nyt näin, kun luotani lähdet, mä ikävään jäin..."
Kyseisen kappaleen sanat ja sävel löytyvät Oulun kaupunginkirjasto- maakuntakirjaston musiikkiosastolla ainakin seuraavista nuottijulkaisuista:
* Kultaa ja hopeaa : 21 kauneinta häävalssia
* Vanhaan malliin 8.
* Vanhaan malliin 3.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan pilkkumi (yhdellä u:lla) tarkoittaa kansankielisesti kulhoa. Paikoin on käytetty myös nimityksiä pilkumi, pilkko, pilkkomi ja pilkkuna. Sana on ilmeisesti peräisin ruotsin kielen sanasta spilkum (kulho).
Irwin Goodmanin lauluista on julkaistu nuotteja:
Goodman, Irwin: Häirikkö 1977
Goodman, Irwin: Cha cha cha 1978
Goodman, Irwin: Parhaat : Rentun ruusut 2001
Goodman, Irwin: Irwinin parhaat 1994
Goodman, Irwin: Kohta taas on joulu 1972
Voit tarkistaa lähikirjastosi saatavuustilanteen joko https://monihaku.kirjastot.fi tai Finna.fi:n kautta.
Ensimmäisinä mieleen tulee Franz Kafkan teokset (Oikeusjuttu, Linna) , Nikolai Gogolin kaikki teokset (Päällystakki, Reviisori, Mielipuolen päiväkirja jne.), Robert Musilin Mies vailla ominaisuuksia 2, Dostojevskin Kaksoisolento.
Ja tässä muutamia uudempia virkamiehiä ja byrokratiaa käsitteleviä teoksia:
Saramago, Jose : Kaikkien nimet; MacInnes, Colin : Patakaupunki; Ringbom, Henrika: Maarit Sarasteen kaipuu; Carlson, Kristina : Maan ääreen ; Susi, Heimo : Virkamatka; Salakka, Hannu : Koneella kirjoitetut kirjeet; Swift, Graham: Sulkapallo.
Tällainenkin teos olisi varmaan hyödyksi: Viran varrelta--toimihenkilö kirjoissa ja kuvissa /toim. Ulla Piela. Kirjojen saatavuuden saat selville pääkaupunkiseudun Plussa- tietokannasta…
Suomalainen nimikirja (Otava 1984) kertoo Maurasta näin: "Maura on karjalainen naisennimi, joka vastaa venäjän nimeä Mavra. Maura on johdos venäjän Mavr-nimestä, alkuaan kreikan Mauros, jonka merkitys on epäselvä. On esitetty tulkinta 'musta', mutta nimeä on selitetty myös teonsanan 'pimentää' pohjalta. Ortodoksikirkko kunnioittaa maura-nimistä egyptiläistä naismarttyyria ja pyhittäjää, joka perusti luostarin Konstantinopoliin 400-luvulla. Karjalaisten sukunimien Mauranen, Mauronen pohjalla ovat etunimen muodot Maura ja Mauroi".
Pyhästä Maurasta oli vaikea löytää tietoja. Martti Haavion kirjassa Suomalainen mytologia (WSOY 1967) on katkelma sivulla 446. "Karjalassa, jossa ennen - ja vielä toisen maailmasodan kynnyksellä- soivat tsasounain…
Kuka on kukin -teosta ei löydy verkosta. Sitä kannattaa tutkia kirjastojen käsikirjastoissa tai varastokokoelmissa. Kansallisbiografia on suuri kansallinen historiahanke, jonka osoitteesta
http://www.kansallisbiografia.fi/ löytyy 6000 pienoiselmäkerran kokoelma Suomen historian vaikuttajista. Tämä verkkojulkaisu on jatkuvasti täydentyvä. Muita henkilöhakemistoja löytyy osoitteesta http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63438
