Pääset varmasti alkuun yleisten historiaa käsittelevien kirjasarjojen avulla. Ainakin seuraavista teoksista löytyy Stalinin aikaa käsittelevät artikkelit:
Grimberg: Kansojen historia; osa 21 (vuodelta 1984)
Muutosten vuosisata 4: 1930-1945 (vuodelta 1994)
Viime vuonna ilmestyi uudistettu ja ajantasaistettu painos Heikki Kirkisen toimittamasta kirjasta Venäjän historia. Myös siitä löydät runsaasti tietoa aiheestasi.
Kaikki mainitut teokset löytyvät Lahden Kaupunginkirjaston kokoelmista.
Väitöskirja on yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDAN mukaan Tampereen, Joensuun ja Oulun yliopistojen kirjastoissa sekä Åbo Akademin kirjastossa. Kirja on luettavissa myös internetin välityksellä Tampereen yliopiston väitöskirjatietokannasta http://acta.uta.fi/ haettuna tekijällä tai nimikkeellä. Voit myös jättää kaukopalvelupyynnön Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä tai internetin välityksellä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/kaukopal/kaukop.htm .
Matti Jämsästä ei ole kirjoitettu elämäkertaa. Soitto A-lehtien toimitukseen vahvisti asian ja sieltä kerrottiin, että on olemassa Avun historiikki: Rautonen, Markku: Apu--sanan voimalla 1933-83, Hki 1983. Nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi näette teoksen saatavuuden. Erittäin todennäköisesti siinä kerrotaan tähtitoimittajan tempauksista.
Aihe on sen verran erikoisalaa että yleisten kirjastojen kokoelmista voi kirjallisuutta hakea vain laajemmilla käsitteillä: SÄHKÖ, SÄHKÖMAGNETISMI, SÄHKÖISYYS. Näin hakemalla löytyy aihetta laajemmin ja yleisemmin käsittelevää kirjallisuutta, oppikirjoja ym. Näiden hyödyllisyyttä on aihetta tuntemattoman vaikea arvioida. Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa alan kirjat ovat luokissa 537 ja 627. Teknisen korkeakoulun tietokannoista http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/ ja korkeakoulujen yhteistietokannasta (Linda) haettaessa myös lyhennettä ESD (ElectroStatic Discharge) voi käyttää sanahaussa, samoin sanoja STAATTINEN SÄHKÖ ja SÄHKÖSTATIIKKA, ja hakutuloksetkin paranevat. Tosin suurin osa aineistoa on englannin kielellä.
Entä oletko…
Jyväskylän piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt avasi vuonna 1859 Jyväskylän säästöpankkiin lainakirjarahaston, jota kartutettiin pankin voittovaroista. Myöhemmin rahasto siirtyi kaupungille. Syyskuussa 1863 tohtori Schildt teki ensimmäisen kirjalahjoituksen kirjastoa varten ja julkinen lainaustoiminta alkoi seuraavana vuonna, jolloin annettiin lainaksi kolmisenkymmentä nidosta.
Kirjastotoiminta alkoi seminaarin yhteydessä lehtorien sivutoimena, varsinainen ensimmäinen kirjastonhoitaja oli lehtori K.G. Göös.
Lähde: Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto: Jyväskylän kaupungin kirjastolaitoksen vaiheita 1863 - 1988.
Erik Lindströmin säveltämä ja Hillevin sanoittama kappale löytyy esim. Joensuun kaupunginkirjaston web-kirjastosta http://webkirjasto.jns.fi/ kirjoittamalla teoksen nimi -kohtaan Ranskalaiset korot. Näin hakemalla löytyvät musiikkiosastolta mm. seuraavat kirjat ja nuotit, jotka sisältävät kyseisen sävellyksen sanoineen:
Kultainen laulukirja, 1989 ja Lindström, Erik: Ranskalaiset korot, Fazer 1958 sekä Suuri toivelaulukirja 7, 1988.
Suuren toivelaulukirjan mukaan sanat alkavat näin:
Näin sävel soi askelten, ja ikkunassaan poika jo on,
taas katoaa neitonen, on poika yksin ja rauhaton.
Niin tuttu on ääni tuo...
Antti Ihalaisen ja vaimon kommunikointia Ihalaisen Joensuun matkan jälkeen romaanissa Tulitikkuja lainaamassa.
"Niin elivät he ja kärsivät. Kumpikaan ei puhunut toisellensa sanaakaan. Antti joskus päivisin ärjäisi Tohmajärven vallesmannin äänellä ja kylpi iltaisin kovasti.
Mutta viimein rupesi moinen äänettömyys painostamaan Anttia ja hän mietti ja hautoi miten alottaa puhe Anna Liisan kanssa. Kaksi päivää hautoi hän sitä alkua, mutta ei vain tahtonut paha luonto ja sisu antaa niin paljon myöten, että olisi puheen alun löytänyt.
Mutta kolmantena päivänä hän jo pääsi puheen alkuun. Pari tuntia piippu suussa ääneti istuttuansa ja aina varkain Anna Liisaan katsahtaa muljautettuansa alkoi hänessä sisu pehmetä, kun Anna-Liisa näytti rukkinsa…
Kansatieteestä löytyy paljonkin materiaalia, joka liittyy entisaikojen kulttuuriin, tapoihin ja esineisiin.
Työkaluista löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista:
Kolehmainen, Alfred: Puusta tehdyt
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Jäntti, Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansanomaista kulttuuria
Helsingin Kaupunginkirjaston pääkirjastoon (Pasilassa) tulee kiinankielinen sanomalehti "Europe journal".
Lehteä ei lainata kotiin, säilytetään kolmen kuukauden ajan.
Kirjoja on sekä Helsingissä että Espoossa pääkirjastoissa.
Seuraavasta nettiosoitteesta http://www.tohtori.fi/laakarikirja löytyy lääketieteen sanasto. Lähde: Kustannus Oy Duodecim, Lääketieteen termit. Sanasto sisältää noin 30.000 hakusanaa selityksineen. Useimmille termeille on vastineet myös englanniksi, ruotsiksi ja latinaksi.
Etsin Linnea-tietokannoista Mandasta (maakuntakirjastot) ja Viola (musikkitietokanta) kyseisen yhtyeen levyjä, mutta ainoat viitteet olivat CD-levyistä Jee Jee jee-suomi-rockin arkistoaarteita sekä Finnish Graffiti 2, joissa oli kummassakin vain yksi kappale. Kävin läpi myös netissä olevien kirjastojen kokoelmatietokantoja, mutta niistäkään ei löytynyt. Joissakin kirjastoissa saattaa olla rekisterin ulkopuolella vanhoja LP-levyjä.
Korkeakoulukirjastojen Linda-tietokannasta löytyi opinnäytetöinä tehtyjä asiakastyytyväisyystutkimuksia, joista tässä muutama:
Somppi, Mika: Case-tutkimus palvelun laadusta : erään tanssiravintolan asiakastyytyväisyystekijät ja palvelun koettu kokonaislaatu
Markkinoinnin pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, taloustieteen laitos 1996
Kuusisto, Noora: Hotellipalveluyrityksen asiakastyytyväisyys
Pro gradu -työ : Tampereen yliopisto, yrityksen taloustieteen ja yksityisoikeuden laitos 1997
Bergfast, Miia: Palveluyrityksen asiakastyytyväisyystutkimus : case Kongressi- ja kylpylähotelli Caribia
Turun ammattikorkeakoulu, 2000
Erikoistyö : Turun ammattikorkeakoulu, hallinto ja kauppa, talouden ja hallinnon koulutusohjelma
Tästäkin…
Simo Hurtta eli Simo Affleck (s.1660-luvulla, k 1725) tunnettiin Spectrum Tietokeskuksen mukaan säälimättömänä veronkantajana Pielisjärvellä ja Nurmeksessa. Kansantarinoissa Affleck sai nimen Simo Hurtta. Eino Leino on kirjoittanut Simo Hurtta nimisen balladisikermän. Onni Palaste on kirjoittanut teokset: Simo Hurtta (1978), Simo Hurtta ja Anna (1982), Simo Hurtta ja Isoviha (1983).
Suomen kansan historia (Otava, 1965) 3.osassa mainitaan lyhyesti Simo Hurtta.
Internetistä löytyy myös tietoa: monilta sukututkimussivuilta löytyy viittaus Simo Hurttaan. Samoin
Nurmeksen Kaupungin kotisivuilla http://www.nurmes.fi/kulttuuri/kultapah/sivut/polsimo on lyhyesti kerrottu hänestä. Internetistä kannattaa kokeilla Google-hakupalvelua http://www.…
Hei! Lastenkirjoja kustantavat suuret yleiskustantajat Gummerus (09-584301), Otava (09-19961),
WSOY (09-61681) ja Tammi (09-6937621). Näiden lisäksi ainakin Kirjapaja Oy (09-613021),
Kustannus-Mäkelä Oy (09-2257995), Like Kustannus Oy (09-1351385), Kustannus Oy
Pieni Karhu (03-7340402), Lasten Keskus Oy (09-6926344) ja Helsinki Media (01080-0095) sekä ruotsinkieliset Söderström &Co (09-68418620) ja Schildts Förlag Ab (09-8870400).
Tarkemmat yhteystiedot ja esittelyt löytyvät helposti esim. netistä booknetin kautta.
http://booknet.cultnet.fi/kustant/ - sieltä puuttuvat vain http://www.tammi.net,
http://www.LASTENKESKUS.fi/ ja Helsinki Media - jolle löysin vain puhelinnumeroita.
Liikenteen historiaa löydät sivulta http://tiira.cedunet.com/~mijuva/vallankumous
Evrekan linkkihakemisto: www.evreka.fi > Matkailu & liikenne > Auto & kuljetus > Liikenteen historia
Makupalojen linkkihakemisto: http://www.makupalat.fi/liikenne.htm
Kirjoja kuljetuksen historiasta:
Ilkka Teerijoki: Postivaunun matkassa : rautatiepostinkuljetuksen historia Suomessa 1862-1995 (Postimuseo 1999)
Ahto-Kustaa Korkeakangas: Kuljetus on kulttuuria : postilinja-autoliikennettä 70 vuotta (Postilinjat 1991)
Suomen kuorma-autoliikenteen historia 1-2 (SKAL-kustannus 1998)
Kirjoja kulkuvälineiden historiasta:
Heikki Immeli & Kari Juntunen: Piletti Pietariin : Suomen kulkuneuvojen 100-vuotistaipaleelta (Suomen matkailuliitto 1991)…
Juha Vakkurista löytyy tietoja teoksesta Suomalaisia nykykertojia 3 (toim. Kari-Otso Nevaluoma, 2000). Lisäksi WSOY:n kotisivulta kirjailijagalleriasta osoitteesta http://www.wsoy.fi/www/yleinenk.nsf/Kotisivut/galleria+etusivu löytyy tietoja hänestä, samoin Helsingin Sanomien verkkoliitteen arkistosta osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19961202/vapa/961202va02.ht…
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa olevasta kirjailija-artikkelikokoelmasta löytyy myös artikkeleita eri kirjailijoista.
Suomen tilastollinen vuosikirja vuodelta 2000 kertoo, että Maarianhaminan väkiluku oli 1.1.2000 tarkalleen 10 492 henkeä. Koko Ahvenanmaalla asui tuolloin 25 706 henkeä. Maarianhaminan kaupungin kotisivuilta talousarviosta 2001 - 2003 löytyy tieto, että kesäkuussa 2000 väkiluku oli kasvanut 10 541 henkeen. Linkki talousarvioon löytyy osoitteesta http://www.mariehamn.aland.fi/finans/images/MHbudget_2001_03.pdf .
Parhaiten saat tietoa erilaisten soitinten, myös kontrabasson, historiasta alan kirjoista. Helsingin kaupunginkirjastossa soitinten historiaa käsittelevät kirjat löytyvät hyllyluokasta 786 eteenpäin. Voit siis mennä suoraan kirjaston hyllylle tai sitten tehdä haun aineistotietokannasta, joko netissä tai kirjastossa. Tee asiasanahaku kun haet aineistoa jostain aiheesta. Tässä tapauksessa käypiä sanoja ovat SOITTIMET ja HISTORIA. Näin löytyy mm. Kruckenberg, Sven: Sinfoniaorkesteri ja sen soittimet ja The Encyclopedia of Musical Instruments ja Baines, Anthony: The Oxford companion to musical instruments. Näissä kaikissa kirjoissa on niin historiaa kuin kuviakin kyseisestä soittimesta.
Internetistä löysin yhden suomenkielisen sivun jossa…
