Aihe on sen tasoinen, että tarvitset erikoiskirjaston apua. Löydän tietokannoista yhden varsinaisen suomenkielisen kirjan, nimittäin Lumpus, Jarmo: "Kenttäväyläverkon automaattinen konfigurointi", Espoo Valtion teknillinen tutkimuskeskus 1998. Lisäksi Teknillisen korkeakoulun artikkelitietokannasta TALI näkyy, että aiheesta on kohtalaisen paljon artikkeleita. Esim. lehden Automaatioväylä numeroissa 1-3 vuodelta 2000 on ollut artikkelisarja Heikkinen Pasi: "Prosessiautomaation kenttäväylät". Sekä Lumpuksen kirjaa että artikkeleita voit tiedustella Teknillisen korkeakoulun kirjastosta. Yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/ (huom. isot kirjaimet)! Kenttäväyliä sivuavista aiheista on tehty myös joitakin…
Internetissä on aiheeseen liittyvää tietoa. Voit aloittaa haun Google-hakuohjelmalla http://www.google.com. Kun kirjoitat hakuun "seitsemän ihmettä", saat vastauksena suomenkielisiä linkkejä.
Helsingin Sanomien arkistosta http://www.helsinginsanomat.fi löydät myös tietoa aiheesta. Kirjoita arkistohakuun "seitsemän ihmettä". Kun hieman selaat löytyneitä dokumentteja, löydät artikkelin "Vain pyramidit pystyssä vanhan ajan ihmeistä".
Englanniksi tietoa löytyy muun muassa Encyclopedia Britannicasta, http://www.britannica.com . Kirjoita hakuun "seven wonders".
Aiheeseen liittyviä kirjoja ovat muun muassa:
Green J. R.: Antiikin seitsemän ihmettä
Clayton Peter: The seven wonders of the ancient world
Tarkista kirjojen saatavuus kirjastosi…
David Ewing Duncan kertoo kirjassaan Kalenteri (1999) s. 79, että vuorokauden jako 24 yhtä pitkään aikayksikköön on mesopotamialainen keksintö, mutta syy järjestelmään on kadonnut. Kirjoittaja arvelee, että vuorokauden jakaminen kahteen 12-tuntiseen jaksoon on saattanut liittyä siihen, että se vastaa 12 eläinradan merkkiä astrologiassa, joka tuolloin oli tärkeä ala. Toinen mahdollinen syy kirjoittajan mielestä voisi olla se, että mesopotamialaisen numerojärjestelmän perusluku 6 menee tasan 24:ään ja että myös babylonialaisen ympyrän 360 astetta on jaollinen 24:llä. Se taas perustuu taivaankannen mittaamiseen; yksi tunti taivaalla vastaa 15 astetta nykyisissä mittayksiköissä. Viimeksimainittu tieto on Heikki Ojan teoksessa Aikakirja -(1999…
Matkailustrategioita laaditaan Suomessa usein tietylle maantieteelliselle
alueelle, vaikkapa tietyn kaupungin näkökulmasta.
Mutta etsit kirjaa tai muuta tiedonlähdettä jossa hahmoteltaisiin / analysoitaisiin matkailualan suunnittelemisen ja kehittämisen keskeisiä käsitteitä.
Tein haun Linda- ja Manda tietokantoihin (korkekoulukirjastojen yhteisluettelo ja maakuntakirjastojen yhteisluettelo) hakusanoina matkailu ja strategi* ja tuloksena oli noin 20 viitettä, mutta lähinnä erilaisia matkailustrategioiden esittelyjä eli käytännön sovellutuksia tyyliin "Suomen matkailun gateway-strategia vuoteen 2001" tai "Matkailu 2000 tavoitteet ja strategiat". Oletettavaa on, että tällaisessa strategiaesittelyssä myös analysoidaan käytettyjä käsitteitä ja…
Allaoleva linkki vie suoraan Linnea-palveluiden Manda-sivulle:
http://www.lib.helsinki.fi/yhteistietokannat/manda.html
Linnea-palveluiden kotisivulta http://www.lib.helsinki.fi/linnea löytyy tietokantainformaation lisäksi monenlaista hyödyllistä tietoa Linnea-palveluista. Kannattaa tutustua!
Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta on verkossa osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ ja voit hakea sieltä käyttämällä selaushakua ja valitsemalla hakutavaksi asiasanahaku. Kirjoita viereiseen kenttään hakusanaksi verkostotalous ja saat vastaukseksi kirjallisuusviitteitä kysymästäsi aiheesta. Myös internetistä löytyy jonkin verran tietoa aiheestasi. Käytä esim. Google-hakupalvelua http://www.google.com ja kirjoita hakukenttään sanat verkostotalous aluekehitys ja muutamia hyviä linkkiviitteitä tulee esiin. Kannattaa kokeilla myös muita verkon hakupalveluita ja tietokantoja. Näistä saat lisätietoa Tampereen kaupunginkirjastosta esim. informaatikon kautta.
Pääkaupunkiseudun Plussa-kirjastojärjestelmästä löytyy kaksi suomenkielistä Michel Montignacin kirjaa: "Montignacin laihdutusmenetelmä erityisesti naisille" sekä "Syön hyvin ja siksi laihdun". Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta, http://www.libplussa.fi . Laita tekijä-kenttään nimi Montignac Michel ja rajaa kieleksi suomi, niin saat esiin Montignacin suomenkieliset kirjat.
Tilastokeskus julkaisee tilastoja niin kunnan, valtion kuin yksityisen sektorinkin palkoista, esim. kuntasektorin palkat http://www.stat.fi/tk/hp/palkkatilastot_julsektorikk.html . Nämä ovat siis kuitenkin keskiansioita, eivät peruspalkkoja. Kirjastonhoitajien palkkaluokat kunnissa ja valtiolla löytyvät Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimuksesta, valtion osalta Valtion yleisesta virka- ja työehtosopimuksesta. Nämä löytyvät Internetistäkin, http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,15173,15179,9663 . Valtion työehtoihin, sopimuksiin ja palkkamääräyksiin kannattaa tutustua Valtiovarainministeriön julkaisemassa kokonaisuudessa Valtio työnantajana, http://www.vm.fi/vm/fi/12_Valtio_tyonantajana/index.jsp . Valtion virka- ja työehtojen…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista emme löytäneet suoraa vastausta sotilaiden mahdollisesta loma-
kiellosta . Tässä tapauksessa kannattaa kysyä Sota-arkistosta, jonka yhteystiedot löydät osoitteesta
www.sota-arkisto.fi . Se sijaitsee osoitteessa Työpajankatu 6 A, 00580 Helsinki, asiakaspalvelu p.
09 - 181 26503.
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa jämsänkoskelaisista sotarintamilla:
- Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli, 1997. (Kirjaan liittyy myös samanniminen CD-ROM.)
- Koskenpään sotaveteraanit ry : toimintakertomukset vuosilta 1966-95, 1996.
- Rislakki, Jukka: Kauhun aika : neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa, 1995.
- Juva, Einar W.: Rudolf Walden 1878-1946, 1957.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920. (Tämä myös äänikirjana.)
- Työväenopiston Tuure Lehén -luentosarja (äänikirja), 1985.
- Vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (äänikirja), 1998.
Internetistä löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://tietokannat.mil.fi/ ) josta voi…
Kansalaissodan tapahtumista Vantaalla löytyy paljon tietoa alla luetelluista kirjoista:
Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945--Kunnallishallinnon uudistuksesta suureen alueluovutukseen--Vantaan kaupungin juuret/ Aulikki Litzen, Jukka Vuori (1997)
Helsingin maalaiskunnan historia [1]--1865-1945--[kirjoittanut:] Tauno Perälä
(1965)
Helsingin pitäjä 1987, kirjan artikkeli Piilonen Juhani: Punaista kunnallishallintoa Helsingin maalaiskunnassa 1918
Helsingin pitäjä 1994, kirjan artikkeli Parikka Raimo: Helsingin pitäjän punakaarti 1918
lisäksi muutamia muistelmia
Sohkanen, Viljo: Punakaartilaisen päiväkirja (1967)
Sohkanen, Viljo: Tikkurilan punakaartin välskäri muistelee (1987)
Norvanto, Teija: Kaartista kabinettiin--Viljo Sohkasen…
Työpaikkaruokailusta yleensä on tietoa runsaasti sekä kirjana että Internet-sivuina, ja näihin olet varmasti jo tutustunutkin. Työterveyslaitoksen sivuilla (http://www.occuphealth.fi) kannattaa vierailla (> Tiedonhaku > Tutkimustietokanta > [kirjoita hakutermi: työpaikkaruokailu] ; on myös muita hakumahdollisuuksia).
Aivan täysosumia muiden maiden työpaikkaruokailujärjestelyistä ei löytynyt paperilla eikä sähköisessä muodossa.
Satoisimmaksi hakutermiksi hakukoneilla osoittautui employee lunch, jolla löytyi Googlella useita työpaikkaruokailua koskevia sivuja, mutta vain harvat käsittelevät asiaa kysyjän toivomalla tavalla. Artikkeli Paid Lunch and Paid Resttime Benefits (http://stats.bls.gov/opub/cwc/1996/Winter/art4exc.htm)…
Et maininnut lähikuntaasi, joten luettelen muutamia teoksia vain ilman saatavuustietoja:
Määttä: Perhe asiantuntijana - erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt (1999);
Heikinaro-Johansson: Koululiikuntaa kaikille - soveltavan liikunnanopetuksen opas (1998);
Rintala: Lasten erityisliikunnan perusteet (1997);
Vammaisliikunnan perusteet / toim. Kämäräinen (1996);
Vilhu: Soveltava liikunnanopetus - opas vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaitten lasten liikuntaan / toim. Jääskeläinen et al. (1989); Peruskoulun erityisopetus / toim. Martikainen (1987);
Kantelettaren tekstejä löytyy Runostosta http://runosto.net/category/kanteletar/. Olisikohan kyse tästä runosta, Kyll on kystä aitassa, http://runosto.net/kanteletar/kaikille-yhteisia-lauluja/kyil-on-kysta-a…
Muistelemanne kohta kuuluu kaiketi tarkasti "...minä maiset murheeni unohdan, sinisilmiis kun katsoa saan". Laulun, nimeltään romanssi, sanat löytyvät mm. kirjasta "Suuri toivelaulukirjakirja 1", s. 32-33.
Sanat löytyvät myös Internetistä, esim. sivulta
http://www.saunalahti.fi/~rkuosa/karzu/musiikki/laulut/romanssi.html
Työpaikan pukeutumis- ja pesutiloista puhutaan ainakin seuraavissa säädöksissä
1) Työturvallisuuslaki (luku Terveydellisiä määräyksiä, 10 §)
2) Valtioneuvoston päätös työpaikkojen terveys- ja turvallisuusvaatimuksista 10.6.1999/728.
Molemmat ovat verkossa osoitteessa http://www.doshnet.fi/Hatsp/Saados/lait9899.htm
Säädösteksti on kuitenkin hyvin pyöreää. Sinun kannattaisi varmaan ottaa yhteyttä alueesi
työsuojelupiiriin. Sieltä saat tietää, onko olemassa jotain alemman tason määräyksiä joissa käsitellään
juuri mainitsemiasi asioita. Yhteystiedot löytää osoitteesta ttp://www.doshnet.fi/. Ne ovat: Turun ja Porin työsuojelupiiri Eerikinkatu 40-42 20100 TURKU Puhelin (02) 2715 777 Faksi (02) 2715 778 e-mail:turku.tsp@tsp.stm.vn.fi
Karjalaisesta kansanmusiikista ja kansanlauluista löytyy yleistä tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
Karjala : historia, kansa, kulttuuri / toimittaneet Pekka Nevalainen, Hannes Sihvo, Helsinki SKS 1998
Härkönen, Simo: Me Karjalan lapsia laulavia...,[Joensuu] Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1993
VÄISÄNEN, A.O., Hiljainen haltioituminen : A.O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista, Helsinki SKS 1990
Kolme on kovaa sanaa : kirjoituksia kansanperinteestä, Helsinki SKS 1991(Kalevalaseuran vuosikirja 71)
Runojen ranta : Mekrijärven Sissola / toimittaneet Jorma Aho, Laura Jetsu,
Helsinki SKS 1995
Näitä voit kysyä kirjastosta. Myös lehtiartikkeleita löytyy aiheesta artikkeliviitetietokannoista Aleksista ja Artosta. Niitäkin voit kysyä…
Kollega Oulun kaupunginkirjastosta tiesi, että runo, joka alkaa sanoilla "Runoniekka arkkuun pakattiin, maa kuulutti murhettansa..." on Heikki Asunnan ja on nimeltään Yksi markka, ja se sisältyy kokoelmaan Mustaa ja kultaa.
Mainittujen vuosien merkkitapahtumia on lueteltu ajanmukaisessa järjestyksessä esim. teoksessa "Vuosisatamme kronikka" (1987, ISBN 951-20-2893-X), s. 534-571. Aikakauden sanomalehtien uutistoiminnan yleisistä edellytyksistä (mm. sensuurista) on runsaasti tutkimusta. Yhteenvetona voisi mainita teoksen "Suomen lehdistön historia 3 : Sanomalehdistö sodan murroksesta 1980-luvulle" (1988, ISBN 951-657-221-9), jossa myös s. 131-140 hyödyllinen lähde- ja kirjallisuusluettelo. Sähköisen uutistoiminnan edellytyksistä löytyisi varmaan teoksesta "Yleisradion historia 1 : 1926-1949" (1996, ISBN
951-43-0713-5). Yhtenä erikoisteoksena mainitsisin vielä Jari Sedergrenin kirjoittaman "Filmi poikki - poliittinen elokuvasensuuri Suomessa 1939-1947 (1999,…
Useista yleisistä kirjastoista löytyy esim. seuraava teos:
Airaksinen : Ruokapiiriopas (1999)
Tässä lisäksi muutama internet-linkki, joissa aihetta käsitellään:
http://www.mmm.fi/ruokasuomi/lehti/001lahiruoka.htm (työryhmä, joka pohtii asiaa Suomen kannalta. Täältä mahdollisesti yhteyshenkilöitä, joilta saa tietoa lisää)http://www.sll.fi/tiedotus/1996/lahiruoka.html http://lehti.keskisuomalainen.fi/sl/1998-01/31/hom/3hmaija.htm http://www.aamulehti.fi/aikapeili/lehdet/20000317/eko2.shtml http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=990727er04&pvm=1999… http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20001213KO17&pvm=20… http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=990810er03&pvm=1999…
