Voisiko kyseessä olla Yrjö Mattilan sävellys Yö (Suomen äänitearkiston mukaan, os. http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/). Se löytyy levyltä Jouten (esittäjä: Ykä, Matti & Liisa). Nuottina meillä ei julkaisua ole, mutta Vantaan pääkirjaston varastosta löytyy kyseinen lp-levy.
Kai Westman ja Pia Westman kirjoittavat artikkelissaan "Simpukat - herkulliset vesien elävät" seuraavaa:
"Rannikoillamme tavattavaa sinisimpukkaa, kuten muitakaan maamme yhteensä 30 simpukkalajia, ei meillä pyydetä eikä viljellä syötäväksi niiden pienuuden tai väitetyn huonon maun vuoksi." (Suomen kalankasvattaja 1988: 4 s. 20-21)
Asiasta voi tiedustella mahdollisesti lisää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta http://www.rktl.fi
Suomalainen tietosanakirja (Weilin&Göös 1989) kertoo seuraavaa:
"Yhtiön nimenä oli aluksi Nobel-Standard Osakeyhtiö Suomessa - Aktiebolaget Nobel-Standard i Finland. Sen perustivat Naftan-Tuotanto-yhtiö Veljekset Nobel (per. 1876), A. Parviainen & Co. Osakeyhtiö (per. 1874) ja yhdysvaltalainen Standard Oil Company (New Jersey). Viimeksi mainittu omisti aluksi 40% osakkeista ja kasvatti osuuttaan vähitellen, kunnes koko osakekanta siirtyi sen haltuun 1954. Esso-nimi on lyhennys emoyhtiön Standard Oilin (nykyisin Exxon Corporation) alkukirjaimista. Se otettiin yhtiön tavaramerkiksi 1939 ja koko yhtiön nimeksi 1952."
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy yli kaksisataa Ed McBainin tuotantoa koskevaa viitettä. Hakua pystyy rajaamaan mm. materiaalin ja kielen mukaan.
Uusimmat suomenkieliset ovat:
Viimeinen tanssi (2000); Iso paha kaupunki (1999); Romanssi (1998) ja Nocturno (1997).
Valitettavasti näyttää siltä, että Charlotte Delbon teoksia ei löydy ainakaan Suomen suurimmista kirjastoista. Häneltä ei myöskään löydy suomennettuja teoksia. Englanniksi häneltä on saatavilla kaksi teosta, jotka ovat muistelmia: Auschwitz and After (1997) ja Days and Memory (1990). Hän on myös toimittanut teoksen Convoy to Auschwitz: Women of the French resistance (1997). Päätimme hankkia Turun kaupunginkirjastoon teokset Auschwitz and After ja Convoy to Auschwitz. Runokokoelmaa häneltä ei näytä olevan saatavilla.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKESin tilastoraportissa Alkoholi ja huumeet 1997 -kulutus, käyttö, haitat (Ritva Hein, Satu Vuorjoki) sivulla 12 kerrotaan alkoholin suurkuluttajia arvioista riippuen olevan 250 000 - 500 000 eli maksimissaan 10 prosenttia kaikista kuluttajista, joita on taas suomalaisista 90 prosenttia.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaspäätteellä tehtyä varausta ei asiakas itse pysty perumaan, mutta voit kirjastossa käydessäsi pyytää virkailijaa poistamaan varauksen.
Stakesin Päihdetilastollisen vuosikirjan 1999 mukaan alkoholin kulutus on kasvanut. Aikuisväestöstä lähes 90 prosenttia käyttää alkoholia. Suomessa juotiin vuonna 1998 noin 9 litraa alkoholia asukasta kohti. Alkoholin tilastoitu kulutus oli 7,1 litraa ja tilastoimatonta alkoholia juotiin vajaa 2 litraa asukasta kohti.
Lisätietoja aiheesta Stakesista kehittämispäällikkö Ritva Hein, puh. (09) 3967 2494 ja erikoissuunnittelija Ari Virtanen, puh. (09) 3967 2378.
Stakesin internet-osoite on http://www.stakes.fi/tiedote/vuosi99/123.htm
Yleisten kirjastojen historiasta on ilmestynyt äskettäin parikin teosta. Ensimmäinen on Sven Hirnin Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi--Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 (1998). Sen otsikko keskittyy tosin vain Helsingin kaupunginkirjaston historiaan, mutta teoksessa käsitellään kyllä myös muiden kaupunginkirjastojen historiaa. Teoksen alussa on myös katsaus yleisten kirjastojen alkuvaiheisiin koko Suomessa.
Toinen on teos Kirjastojen vuosisata--yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (1999), jonka on toimittanut Ilkka Mäkinen. Kirjan ensimmäinen artikkeli (Hietala, Marjatta: Kirjastojen perustaminen: historiallista taustaa) voisi osua hyvinkin tiedontarpeeseesi.
Molemmissa kirjoissa on kirjallisuusluetteloita, joiden avulla…
Netistä löytyy backgammonin sääntöjä suomeksi mm. osoitteista http://cs.joensuu.fi/~snikula/, http://www.nelostuote.fi/suomi/backgammonsaan.html, http://org.utu.fi/harrastus/bg/ .
Kysymäsi kirja löytyy Lindan (Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo) mukaan Museoviraston kirjastosta. Kirjaston käyttöoikeus on kaikilla, lukusali- ja käsikirjastolainoissa on rajoituksia. Osoite on Nervanderinkatu 13, 00101 HKI ja puh. 09-4050213.
Jos et löydä etsimääsi, niin ehkäpä voisit kysyä myös Suomen kellomuseosta, joka sijaitsee Espoossa osoitteessa Opinkuja 2, puh. 09-4520688. Koska knonometria on käytetty myös merenkulussa paikanmääritykseen, saattaisi Suomen merimuseon kokoelmastakin olla hyötyä, osoite on Hylkysaari, 00570 HKI ja puh. 09-40509051 (URL-osoite on http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Infofin.htm ).
Sähköpostiosoitteet löytyvät Ateneumin kotisivuilta, osoitteesta http://www.fng.fi/fng/html4/fi/ateneum/ . Neuvontapisteen osoite on ainfo@fng.fi. Henkilökunnan osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fng.fi.
Uusi sivistyssanakirja (1998) kertoo karisma-sanasta seuraavaa: "karisma (kreik. kharisma=sulo, suosio), UT:ssa armolahja, jonka kristitty voi Pyhän Hengen vaikutuksesta saada omakseen".
Suomen kielen perussanakirja (1990) antaa kaksi merkitystä:" 1. (usk.)armolahja. 2. poliittisen tm. johtohenkilön persoonallinen vaikutus-, vetovoima."
Uusi suomen kielen sanakirja (1998) antaa myös kaksi merkitystä: "1 Pyhän Hengen antama armolahja, esim. ihmeparantajan kyky. 2 yksilön vaikuttava esiintymiskyky, vetovoima, tenho, lumo"
Lisäksi Nykysuomen sanavarat -kirjassa (1989) kerrotaan, että "karisma on 70- ja 80-luvun kulutetuimpia muotisanoja. Merkitys 'armolahja' on englannin mallin mukaisesti laventunut vetovoimaksi, vaikuttavuudeksi'."
Kyseessä on Anselm Hollon runo Hiljaiseloa, joka alkaa:
Merimakkaraa ei voi syödä,
eikä sen muniakaan.
Kauniita naisia ei saa lyödä.
Eikä rumiakaan.
Löytyy ainakin Hollon kokoelmasta Sateiden välillä (Otava 1956) ja Uuden runon kauneimmat 1 (Otava 1968).
It hurts to say goodbye on tämän laulun nimi, säveltäjät Jack Gold ja Arnold Goland, suomennettu nimellä Kai vielä kohdataan. Laulaja on varmaankin Vera Lynn, brittiläinen laulaja, joka esiintyi jo 1930-40 -luvuilla. Hänen ehkä tunnetuin esityksensä on We'll meet again elokuvasta Tohtori Outolempi.
Teoksessa Jaakko Hyvönen: Kohtalokkaat lennot 1945-1988 (Kangasala : AR-kustannus, 1995) s. 169-171 kerrotaan lento-onnettomuudesta Kuorevedellä,
jossa Suomen ainoa Turbo-vinha syöksyi koelennolla Eväjärveen 24.4.1985. Lento-onnettomuudessa kuoli 2 henkilöä, joiden nimet mainitaan artikkelissa. Voisiko tämä olla tarkoittamasi lento-onnettomuus, paikkakunta ei vain ole Siilinjärvi.
Myös teoksessa Vuosi 85 (Hki : KG Bertmak Kustannus, 1985) s. 97 on lyhyt artikkeli samasta onnettomuudesta.
Kysy kirjoja lähimmästä kirjastostasi. Pääkaupunkiseudun saatavuustilanteen näet Plussa-tietokannasta http://www.lib.hel.fi/plussa/
Turun kaupunginkirjastosta löytyy yksi ruotsinkielinen panssarikenraali Pattonia käsittelevä elämäkerta, Charles Whiting: "Patton" (1975). Lisäksi Raimo Raevuoren teoksessa "Monty & kumpp.: suursodan voittaneita sotapäälliköitä" (1946) on artikkeli Pattonista. Franklin J. Schaffner on myös ohjannut häntä käsittelevän elokuvan nimeltä "Panssarikenraali Patton" (1996).
Englanninkielisiä elämäkertoja on ilmestynyt runsaasti, esim. Herbe Essame: "Patton" (1998), Carlo D'Este: "Patton: A Genius of War" (1996) ja Martin Blumenson: "Patton: The Man Behind the Legend, 1885-1945" (1994), mutta näitä teoksia ei ole Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Helsingin kaupunginkirjasto (Pääkirjasto/Pasila) säilyttää Ilta-Sanomien irtonumeroita niiden mikrofilmaukseen asti. Tarvitsemasi lehti on jo mikrofilmattu. Voit saada jutusta kopion, joko menemällä itse Pasilaan tai tilaamalla kopion kaukolainana lähimmästä (Vantaan) kirjastosta. Kopiot ovat maksullisia (kaukolainakopio 5mk/sivu). Turun kaupunginkirjastossa pitäisi olla haluamasi lehti vielä paperisena. Turun kaukopalvelu on kesätauolla sunnuntaihin asti, en voinut tarkistaa tilannetta.
Helsingin kaupunginkirjastoon tilatuista lehdistä ja niiden säilyttämisestä löytyy tietoa osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/new/search/index.asp
Vantaan kaupunginkirjaston lehtikokoelma on osoitteessa http://www.vantaa.fi/kirjasto/flehtiva.htm
Espoon…
Olemme tarkistaneet mm. seuraavista teoksista:
Kalevi Kuitunen: Antikvaarisen kirjallisuuden käsikirja (1999), Kirja Suomessa 500 vuotta (1991), Kirja Suomessa (1988), Suomen kirjallisuus 1939-1943 (1952),
Puukko, Antti: Suomalainen raamattumme (1946) ja Bibliophilos, vuodet 42-43.
Tietoa painoksen kappalemäärästä ei löytynyt.
Kalevi Kuitunen kertoo pyrkineensä selvittämään myös painosmäärät, mutta hänen mukaansa tietoa on usein vaikea löytää, eikä hänenkään kirjassaan kysymästäsi teoksesta ole mainintaa painosmäärästä.
Kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä WSOY:hyn. WSOY:n yhteystiedot:
WSOY:n pääkonttori
Bulevardi 12–14, PL 222, 00121 Helsinki
Puh. (09) 616 81, Fax (09) 6168 3560