Erittäin hyvä aloituspaikka mitä tahansa maaesitelmää ajatellen on Helsingin kaupunginkirjaston MCL eli monikulttuurinen kirjasto osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/index-fin.html Maailma infon sivuilta löytyy monipuolista tietoa eri maista, mm. yleistietoa, taidetta, kulttuuria sekä uutisia, mediaa ja artikkeleita. Sinun kannattaa ottaa myös yhteyttä Suomi-Itävalta yhdistykseen osoitteessa
Vuorimieh. puistotie 4 D, puh. (09) 666892.
Kirjallisuutta (kaikki nämä kirjat löytyvät Plussa-tietokannasta):
Allen (toim.). 2000. Austria & Switzerland 2000. ISBN 0-333-77983-5.
Sadie (toim.) 2000. Mozart and his operas. ISBN 0-333-79019-7.
Rice, Christopher. 2000. Essential Austria. ISBN 0-7495-2295-x.
Baedeker's Austria. 2000. ISBN 0-7495-…
Aiheestasi löytyy useitakin tutkimuksia. Esimerkiksi seuraavat: Weizmann-Henelius, Ghitta: Väkivaltaisen ihmisen kohtaaminen. Helsinki,1997; Ekdahl, Johanna:Aggressio- ja väkivaltatilanteet päivystysluonteisessa hoitotyössä/ Johanna Ekdahl, Mari Routapohja, Turun terveydenhuolto-oppilaitos, 1998; Mastokangas, Esa: Aggressiivisen vanhuksen hoito, Turun ammattikorkeakoulu, 1999;Saarni, Mari: Uhkaavasti tai aggressiivisesti käyttäytyvä psyykkisesti sairas, humalainen tai päihteiden väärinkäyttäjä hammashuoltajan vastaanotolla, Turun terveydenhuolto-oppilaitos, 1997 ja Mäkelä, Milla: Väkivaltatilanteet psykiatrisella suljetulla osastolla: potilaan näkökulma/ Milla Mäkelä, Seija Mäki-Laurila, Turun ammattikorkeakoulu, 1999. Seuraavat artikkelit…
Hyvä lähdeteos Agatha Christien elämään on hänen itse kirjoittamansa omaelämäkerta 'Vanha, hyvä aikani' (1978, ISBN 951-0-08873-0). Muita elämäkertoja (kaikki nämä löytyvät Plussasta):
Rivière, Francois. 1997. In the Footsteps of Agatha Christie. ISBN 009-185-212-9.
Robyns, Gwen. 1979. The mystery of Agatha Christie. ISBN 0-14-005228-3.
Muuta Christie-kirjallisuutta (kaikki nämä löytyvät pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta):
Sjöblom, Simo. 1999. Agatha Christie -bibliografia 1927-1998. ISBN 952-444-169-1.
Fido, Martin. 1999. The World of Agatha Christie - the Facts and Fiction behind the World's greatest Crime Writer. ISBN 1-85868-742-X.
Sova, Dawn B. 1996. Agatha Christie A to Z - the Essential Reference to her Life and Writings.…
Emilie Topeliuksesta on n. 10 sivun artikkeli kirjassa Kajanti, Caius: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiassa. Kirja näkyy olevan kovasti lainassa, mutta sen pitäisi olla tällä hetkellä paikalla Tapulikaupungin kirjastossa (p. 310 85 075) sekä Viikin kirjastossa (p. 310 85 871). Voit varata kirjan itsellesi puhelimitse tai pyytää lähettämään sen lähikirjastoosi.
Kirjassa "Satujen saari - suomalaista lastenkirjataidetta 1847 - 1960) on aivan lyhyesti Emilie Topeliuksesta kuvittajana. Sekin on tällä hetkellä hyllyssä Tapulikaupungin kirjastossa (ja monessa muussa).
Kerrot tutustuneesi Topeliuksen elämäkertoihin. Oletko selannut myös Valfrid Vaseniuksen 6-osaista kirjaa "Zacharias Topelius ihmisenä ja runoilijana" (saatavissa…
Jaakko Kaila nimiseltä runoilijalta ei löytynyt teoksia aineistotietokannoista. Suomen runotar ja Tämän runon haluaisin kuulla -kokoelmien runoilija- tai runohakemistoissa ei myöskään ollut mainintaa Jaakko Kailasta.
Yllämainituissa runokokoelmissa on runoilijahakemisto sekä runon nimen mukainen ja alkusäkeiden mukainen hakemisto suosituimmasta suomalaisesta runoudesta. Internetissä seuraavilta sivuilta löytyy runoutta sekä runoilija- ja runohakemistoja: Baabelin runouskirjaston sivut ovat osoitteessa http://www.kaapeli.fi/~nihil/baabel/index.htm , Nuoren Voiman Liitto ry:n osoite on
http://www.kaapeli.fi/nvl/ . Runoilijoista ja runoudesta löytyy tietoa myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämiltä ns. Makupalat- sivuilta…
EU-kääntämisestä voit saada tietoa osoitteelta http://europa.eu.int/comm/dgs/translation/index_sv.htm, jossa on "Eu kommissionens översättningstjänst". Suomen kielen käyttöohjeita löytyy osoitteelta http://europa.eu.int/comm/translation/bulletins/kielik/index.htm. Myös http://www.kotus.fi/ löytyy hyviä vinkkejä ja sieltä voi valita myös ruotsinkielisiä sivuja. Toinen hyvin käytännöllinen osoite on "Publikationshandboken", http://eur-op.eu.int/code/sv/sv-cover.htm, josta löytyy mm. "Särskilda regler för svenska språket". Siellä viitataan myös "Anvisningar för översättningsarbetet". Se on Brysselissä tehty vuonna 1995, juuri kääntäjille apuvälineeksi tarkoitettu pieni vihko, jota minun saamieni tietojen mukaan ei ole päivitetty ja osaksi…
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on Pertti Valtosen Suomen mustalaiskielen etymologinen sanakirja.Tällä hetkellä se on paikalla mm. Vantaan pääkirjastossa.
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen kirjastossa on luettavissa julkaisu
Kimmo Granqvist: Suomen romanikielten käänteissanasto.
Suomen romanikielen bibliografiaa on osoitteessa
http://www.domlang.fi/tutkimus/bibliografia.html
Internetissä on muutamia englanninkielisiä linkkejä, jotka sisältävät myös sanastoja:
http://www.geocities.com/soho/3698/rom.htm
http://www.geocities.com/Paris/5121/rumney.htm
http://www.miniclan.org/pathrell/romany.htm
Babesiat ovat alkueläimiä, jotka ovat läheistä sukua malariaa aiheuttaville Plasmodium-loisille. Babesia-loisia esiintyy useilla eläinlajeilla, mm. karjaeläimillä, joista ne voivat punkkien välityksellä siirtyä ihmiseen ja aiheuttaa babesioosin (eli piroplasmoosin). Suomessa babesioosia ei ole esiintynyt.
Babesioosista kerrotaan lyhyesti Punkki.netistä löytyvässä Jarmo Oksin
artikkelissa http://www.punkki.net/art2_muut.html .
Teoksessa Infektiotaudit (2. uud. p. 1998, toim. Eskola, Huovinen ja Valtonen)
on Hannu Kyrönsepän artikkeli Malaria ja babesiaasi, s. 551-556.
Myös teoksessa Lääketieteellinen mikrobiologia (8. uud. p. 1998, toim.
Tiilikainen, Vaara ja Vaheri) on lyhyesti kerrottu babesioosista.
Eduskunnan sivuilla on hakupalvelu hallituksen esityksiin osoitteessa http://www.eduskunta.fi/thwfakta/vpasia/tsfram.htm , sieltä löytyvät myös perustelut.
Haun voi tehdä kahdella tavalla. Jos on tiedossa VEPS-tunnus (kuten sinulla on), sillä voi hakea suoraan kirjoittamalla Asiakirjan tunniste -kenttään HE 137/1999. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa Haku asiakirjan tekstistä -kenttään sopiva sana, esim. sosiaalihuolto tai sosiaalihuollon ja valita hakutuloksesta oikea vaihtoehto.
Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi viitteitä asiasanalla hoitoisuus.
Varsinaisesti psykiatriseen hoitotyöhön liittyviä löytyi tämä:
Raappana, Tuula
Skitsofreniapotilaan itsehoitoisuus avohoidossa / Tuula Raappana, Katri Oja-Lipasti
Seinäjoki : Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, <1998>
Luulisin, että näistäkin on hyötyä:
- Patientens vårdbehov : att förstå och mäta det omätbara/ Fagerström, Lisbeth. 2000
- Potilaan hoitoisuuden mittaaminen tehohoidossa. Pro gradu, Kuopion yo/ Pitkänen, Maija-Liisa. 2000
- Potilaiden hoidolliset tarpeet Turun yliopistollisessa keskussairaalassa/ Lepistö, Mervi ym. 1999
- Kirurgisen potilaan hoitoisuus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Ojaniemi, Kati…
Kirkkonummen kirjastosta löytyy kyllä kieliromppuja, mutta juuri kreikan kieli-romppua ei ole. Voit itse tarkistaa meidän tietokannasta: http://www.pegasos.atp.fi
minkälaisia kielikursseja löytyy cd-rompuilla.
Yleisten kirjastojen lukumäärä vuonna 1999 oli 948, joista sivukirjastoja 401 ja laitoskirjastoja 111. Sairaalakirjastot ovat laitoskirjastoja.Tilastotiedot löytyvät Opetusministeriön kulttuuripolitiikan osaston perustilastoista ja ovat luettavissa internet-osoitteessa http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ . Tilastossa on mainittu myös kirjastoautojen ja muiden palvelupaikkojen lukumäärä. Tieteellisten kirjastojen lukumääärä vuoden 1996 tilastossa on ilmoitettu seuraavasti: kirjastojen lukumäärä 370 ja toimipisteet 465. Tiedot löytyvät Suomen tieteellisten kirjastojen (TILKE) internet-sivuilta osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/tilasto.html . Helsingin yliopiston kirjaston yhteistyösihteeristö…
Seuraavassa lähdeviitteitä lähinnä Internet-markkinointiin.
Kuopion ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen markkinointisivut: http://www.aedu.kuopio.fi/markkinointi Sivulta http://www.aedu.kuopio.fi/markkinointi/1mviestin.htm löytyy useita mainintoja kohderyhmän määrittelystä, nämä löytää nopeasti selaimen ’etsi tältä sivulta’ –toiminnolla (esim. ylävalikosta Muokkaa > Etsi tältä sivulta).
Internet-sisältöjä ja resursseja myyvä Aniway on sivustossaan (http://www.aniway.fi/internet_markkinointi.htm) käsitellyt sähköistä markkinointia.
Aniwayn valikossa on hakutoiminto, josta löytyy hakusanalla kohderyhm useita linkkejä yrityksen omille sivuille.
Vaasan yliopistossa kursseja vetävän Anna Fergusonin artikkelissa Verkkostrategian määrittely…
Hirvi (Alces alces) on hevosen kokoinen eläin, jolla on suuri ja pitkulainen pää, kyömy turpa ja liikkuva, pitkälle alas lerpattava ylähuuli. (Puschmann: Sorkkaeläimet 1990).
Hirvestä saat enemmän tietoa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Valitse Pikahaku, sen jälkeen pudotusvalikosta kohta asiasana, jona voit käyttää sanaa hirvi. Tuloksena saat hirveä käsittelevää aineistoa, jota voit lainata.
Suoniolla (Julius Krohn) on runo Runebergin kuvapatsasta paljastaessa ja se alkaa noilla sanoilla. Runo löytyy ainakin Väinölä: helmivyö suomalaista runoutta -kokoelmasta (toim. Leimu, WSOY, 1905).
Nicholas on muunnos Nikolaus (lat.) tai Nikolaos-nimestä (kreikk.), joiden nimipäivä on 6/12. Pertti Lempiäisen "Suuren nimipäiväkirjan" mukaan Nikolaus-nimen toi kalenteriin pyhä Nikolaus. Hänen muistoaan ympäröi tiheä legendaverkko, varmat historialliset tiedot sen sijaan ovat niukkoja. Nikolausta on pidetty merenkulkijoiden suojeluspyhimyksenä, jonka tunnuksina kirkkotaiteessa ovat usein ankkuri ja laiva. Lisäksi hänet muistetaan hyväntekijänä ja erilaisiin hätätiloihin joutuneiden auttajana. Hyväntekijän rooliin liittyy se, että monissa maissa hän tuo joulun tienoilla lahjat erityisesti lapsille. (Esim. amerikkalaisten Santa Claus ja sen esikuvana oleva hollantilaisten Sinterklaas).
Hakukoneet löytävät hakutermillä internet +uhkakuva lähinnä tietoturvallisuutta koskevia uhkakuvia käsitteleviä sivuja, esim. Petteri Järvisen artikkeli osoitteessa http://www.pjoy.fi/lehdet/9712pj.htm ja Turun ylioppilaslehden artikkeli vuodelta 1997 osoitteessa http://org.utu.fi/tyy/tyl/97/06/12.htm
Google-haulla, hakutermi internet +uhkakuvat, saa välimuistissa luettavakseen (tällä kertaa linkkilistan kolmannen sivun ensimmäinen linkki) sivun jolla käsitellään Internetin uhkakuvia ehkä juuri kysyjän tarkoittamassa merkityksessä. Vanhentunut osoite, johon siis ei enää pääse, on www.dunder.webcentral.com.au/osastot/tietotekniikka/verkko.htm+internet…, mutta Googlessahan on se erinomainen ominaisuus, että saa lukeakseen sen sivun, jonka…
Anni Polva (oik. Polviander) syntyi Pietarissa 6.1.1915.
Anni Polva on itse kirjoittanut neljä teosta elämästään: Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus, Antaa soittaa sekä Elettiin kotirintamalla - lehtiä päiväkirjastani.
Voisit lisäksi vilkaista teoksia Sain roolin, johon en mahdu ja Suomen kirjailijat 1945-1980 sekä Kotimaisia naistenviihteen taitajia.
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää ja kehittää kirjastojen yhteisiä, kansallisia Linnea-tietokantoja. Linnea-palvelut löytyvät Internetistä osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/linnea/ . Pääsivulta on linkki Linnea-palveluiden julkaisuihin, http://www.lib.helsinki.fi/linnea/julkaisut.html . Painettua materiaalia löytyy kuitenkin hyvin niukasti. Linnean käyttöoppaita yms. kannattaa tiedustella lähimmästä yliopistokirjastosta.
Useimmissa kirjastoissa on mahdollisuus käyttää artikkelitietokanta Aleksia, jonka alatietokannoista FINP (kotimaisten talouselämän alan lehtien tietokanta) ja TALI (tekniikan aikakauslehti-indeksi) löytyi muutamia artikkeleita Linneaan liittyen. Vapaatekstihaulla löytyivät mm. artikkelit "Linnea-verkko…
Suomeksi breakdancesta löytyy ehkä parhaiten lehtiartikkeleita. Ainakin näistä voisi katsoa:
Helsingin sanomat 30.7.2000
Kodin kuvalehti 1999, numero 7, sivut 94-104
Kodin kuvalehti 1998, numero 6, sivut 70-71
Tanssi 1998, numero 1, sivut 26-27
Hip hopista, johon break dancekin kuuluu, löytyy suomeksi ainakin Rumba-lehden erikoisnumero tältä vuodelta (numero 14) ja Heikki Hilamaan kirja nimeltään
Musta syke - funkin, diskon & hiphopin historia. Molempia voi kysellä yleisistä kirjastoista täältä Helsingistä, samoin yllä mainittuja lehtiä.
Myös Internetistä löytyy tietoa, tosin suomalaiset sivut tuntuisivat olevan aika vaatimattomia. Tässä kuitenkin pari linkkiä:
http://www.aamulehti.fi/patioposti/lehdet/uusi/ha1.shtml
http://www.…
