Washington Irvingin (1783-1859) "The Legend of Sleepy Hollow" ei valitettavasti ole suomennettu. Irving oli eräs 1800-luvun rakastetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista amerikkailaisista kirjailijoista, joka tunnetaan parhaiten teoksistaan "Rip Van Winkle" ja "The Legend of Sleepy Hollow". Näissä kertomuksissa kuten myös "Diedrich Knickerbockerin New Yorkin historiassa" Irving kirjoitti ylistävään sävyyn New Yorkin hollantilaisasukkaiden kansantavoista. Tim Burtonin elokuva Päätön ratsumies (1999) perustuu Irvingin romaaniin, esim. nettisivu http://www.sunpoint.net:81/~elokuvat/arvostelut/sleepy_hollow/index.html . Englanninkielinen kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Internetistä "The Legend of Sleepy Hollow'n" alkuperäisteksti…
Maailmantapahtumia:
Vuosisatamme kronikka. Tässä teoksessa tapahtumat alkavat 1900-luvun alusta ja ovat vuoden mukaan eli siinä on erikseen 1934.
Muutosten vuosisata, osa 4, 1930-1945.
Suomea koskevaa 1930-lukuun liittyvää kirjallisuutta:
Suomi kautta aikojen, toim. Seppo Zetterberg, Allan Tiitta
Elämäni vuodet, vuosikerta 1936, ajankuvia vuosilta 1936-1956
Kotimaamme kuva, Suomi 1937-1957
Manninen, Antero: Suomen kansan ajantieto
Mikäli haluat tietoa nimenomaan vuodesta 1934, kannattanee tutustua kyseisenä vuonna ilmestyneisiin lehtiin esim. Suomen kuvalehti, Kotiliesi.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voit etsiä aiheeseen liittyvää tietoa yhdistämällä asiasanat Suomi ja 1930-…
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaat voivat jättää kaukopalvelupyynnön, mikäli kysyttyä aineistoa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Helsinkiläisiltä ei peritä varausmaksun (5 mk) lisäksi muuta maksua silloin, kun aineisto saadaan lainaksi kotimaasta tai Pohjoismaista. Muissa kunnissa asuville kotimainen kaukolaina maksaa 25-40 mk ja pohjoismainen laina 50 mk. Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu laina maksaa 130 mk. Samoin jäljenteet ovat kaikille maksullisia. Niistä peritään lähettäjäkirjaston perimä maksu, joka vaihtelee kirjastottain, mutta on useimmiten 30-50 mk/alkava 10 sivua.
Kaukopalvelupyynnön voi jätttää joko kirjastossa tai Internetin kautta osoitteessa http://web.lib.hel.fi:7001/suomi/Kirjastot.fi/kaukop.htm…
En ole löytänyt mitään Thomas Wolfea koskevaa biografiaa kirjamuodossa. Sen sijaan internetistä
löytyi ainakin kaksi sivua, joissa on myös luettelo Wolfen tuotannosta:
http://www.ncwriters.org/twolfe.htm ja
http://www.accd.edu/sac/english/bailey/wolfe.htm
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät teokset:
Ryssel, Fritz Heinrich: Thomas Wolfe. 1963 (saksankielinen) ja
Seven modern novelists. 1964 (englanninkielinen)
Erkki Liikasen kappale Lätkä Lentää on ilmeisesti ilmestynyt ainoastaan Saipan kustantamana singlenä vuonna 1981. Singlen b-puolella on sama kappale instrumentaaliversiona. Sitä ei näytä olevan erilaisilla lätkäkokoelmillakaan, joita on muutama viime vuosina ilmestynyt.
Kävin läpi maakuntakirjastojen Manda-tietokannan ja musiikkitietokannan Violan, mutta kummastakaan ei löytynyt tätä singleä. Se ei ole kovin suuri ihme, koska kirjastoihin ei hankita juuri lainkaan singlejä.
Vuodesta 1981 lähtien Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen kirjastot ovat vapaakappalelain perusteella saaneet näytekappaleet kaikista suomalaisista levyistä, joten niistä levy pitäisi löytyä. Nämä näytekappaleet ovat kuitenkin käsittääkseni ainoastaan tutkijoiden…
Mikähän nukkekotikirja mahtaa olla kyseessä?
Plussa-tietokannasta löytyi kaksi nukkekoti/nukkekotikirja nimistä teosta (jätin pois laskuista kaunokirjalliset teokset, kuten Ibsenin Nukkekoti-romaanin). Sijaintitiedot on mahdollista tarkistaa esim. lähimmässä pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastossa.
Löytämäni nukkekotikirjat olivat:
Meggendorfer, Lothar: Nukkekoti (Das Puppenhaus)--vanhanaikainen taitettava nukkekoti, Otava, Helsinki, 1979, ISBN 951-1-05244-6
Boulton, Vivienne: Nukkekotikirja (Doll's house decorator), WSOY, Porvoo, 1995 ISBN 951-0-20132-4 (Kirjan kannessa myös tekstit: Tee itse nukketalon nuket, huonekalut ja pikkutavarat)¨
Lisäksi Plussasta löytyi myös:
Nukkekodin niksikirja, tekijä Tuula Peltola, Tammi, Helsinki 1987, ISBN…
Helsingin kaupunginkirjaston Tilastoja 1999 -julkaisu (Helsingin kaupunginkirjaston julkaisuja 41) kertoo seuraavaa: Video nimekkeitä 31.12.1999 oli yhteensä 6975 kappaletta, tässä luvussa mukana ovat kaikki toimipisteet, sekä kirjastoautot ja laitoskirjastot. Nimikkeiden määrä löytyy tarkemmin jaoteltuna toimipisteittäin.
Videoiden aiheen mukainen jaottelu on tehty niteittäin, eli yksittäisten videokasettien kohdalta. Koska useammassa toimipisteessä saattaa olla sama video, aiheenmukaisen jaottelun niteiden määrä on suurempi kuin todellinen nimikkeiden määrä.
Niteiden osalta aikuisten videokokoelman fiktiivisiä ohjelmia on 9826, asia-ohjelmia 7217, myös näissä luvuissa ovat mukana kaikki toimipisteet. Kokoelmaa tilastoidaan…
Väinö Linnan lapsuudesta kerrotaan muun muassa seuraavissa kirjoissa:
"VÄPI: Linnan Väinöstä kerrottua" (WSOY 1995), STORMBOM: "Väinö Linna: kirjailijan tie ja teokset" (WSOY 1992, 3.p.) sekä "ITSE asiassa kuultuna: Väinö Linna".
(Linnasta, elämästä ja tuotannosta, kerrotaan toki muissakin teoksissa. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista voit etsiä lisää tietoa aineistotietokannastamme osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/. Linnasta kertovat kirjat löydät kirjoittamalla asiasanat-riville "Linna, Väinö". )
Netin kautta löytyy lisää tietoa, esimerkiksi Urjalan kunnan kotisivuilta, osoite on http://www.urjala.fi/kulttuuri/vlurjalassa.shtml . Myös Suomen historiallisen seuran Kansallisbiografia-sivuilla ( http://www.kansallisbiografia…
Osuuspankkilaki on vuodelta 1990, mutta siihen on tehty merkittäviä muutoksia vuonna 1996 (26.7.1996/575) koskien mm. osuuspankkien yhteenliittymistä ja sen valvontaa. Lakiin on tehty muutoksia myöhemminkin (Suomen laki 1, Ra 110).
Eduskunnan kirjaston (http://www.eduskunta.fi/kirjasto ) Selma-WWLS -tietokannasta löytyy asiasanahaulla osuuspankki Osuuspankkien yhteenliittymätyöryhmän muistio, 84 sivua, julk. Valtiovarainministeriö, Rahoitusmarkkinayksikkö. Valitettavasti muistio näyttää jääneen jollekulle lainaan.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta selviää kuitenkin, että muistio sijaitsee myös seuraavissa kirjastoissa Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto, Lapin yliopiston kirjasto ja Åbo Akademis bibliotek.
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Virtamo, kustantaja Btj Kirjastopalvelu Oy, Helsinki 1999, ISBN 951-692-468-9) kertoo Laila Hietamiehen julkaisseen Vienan punainen kuu -kirjan (1992) jälkeen seitsemän (sarja)kirjaa.
-> Sonja-sarjaan kuuluvat: Sonja (1993), Valkoakaasiat (1994), Myrskypilvet (1995), Satakielimetsä (1996), ja Viktoria (1997).
Uuden sarjan ensimmäinen osa, Kylä järvien sylissä, ilmestyi vuonna 1998 ja Siniset Viipurin illat 1999 (toinen osa) .Kuluvana vuonna on julkaistu kyseisen sarjan kolmas osa Kesän korkea taivas.
Em. sarjakirjojen lisäksi on kirjailijalta ilmestynyt v.1999 kirja nimeltä Koivukoto.
Kaikki kirjat ovat Otavan julkaisemia.
FAS-lasesta löytyy kirjatietoa pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta seuraavasti: 1) FAS-lapsi-raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit, Helsinki 1999; 2) Vauvani parhaaksi - alkoholi on haitaksi, Helsinki 1999; 3) Vainio: Alkoholivaurioinen lapsi perheen jäsenenä, Helsinki 1999. Kaikkien kustantaja on A-klinikkasäätiö.
FAS-lasten oppimisvaikeuksista on kirjoitettu lisäksi seuraavissa lehdissä: Ketju 1999/6; Ketju 1999/6. Muitakin FAS-lapsia koskevia artikkeleita löytyy muun muassa seuraavista lehdistä: Dialogi 1999/7-8; Kaks' plus 2000/1; Terve elämä 1997/6 Duodecim 1997/4; Lapsen maailma 1996/2 ja Lapsen maailma 1989/8.
Englanninkielisiä artikkeleita aiheesta voi hakea Ebsco-lehtitietokannasta, josta saat artikkelit…
Sari Peltoniemen arvostelu ensimmäisestä Harry Potter -kirjasto löytyy Internet-sivulta (Kalaksikukko) http://iwn.fi/kk/arvostel/kkarv055.htm Internetistä löytyy myös Harry Potter -kirjojen suomentajan Jaana Kaparin Haastattelu (Helsingin Sanomat) osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000402/ajas/20000402aj04… .
Potter-kirjoista löytyvät myös seuraavat suomenkieliset artikkelit:
Heikkilä-Halttunen, Päivi. 'Harry Potter rules!' Onnimanni 2000:1, s. 14-18.
Saure, Annamari. 'Ilmiö nimeltä Harry Potter'. Virke 2000:2, s. 32-34.
Manninen, Terttu. 'Iltasatuja ja lapsille omistettua aikaa' Lapsen maailma 1999:58, s. 40-41.
Mänttäri, Tiina. 'Harry Potter ja Azbakanin vanki' Portti 2000:19, s. 1, 144-145.
Mänttäri,Tiina. 'Harry…
Anna-Lisa Mestertonista ei valitettavasti löydy kovin paljon tietoa. Aleksi-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjastojen asiakastyöasemalla, löytyivät seuraavat neljä artikkeliviitettä: " Hovimäki : Ruotsin vallan iltarusko/ Anna-Lisa ja Carl Mesterton, Kirsti Manninen, Jussi-Pekka Aukia" ; ET-lehti 1999, Kirja-arv., nro 12, sivu 101. " Suomen historia herää eloon Hovimäessä" / Kotkamaa, Hilkka ; Demari 1999-10-29. "Arjen kiehtova historia : tuleeko kartanosarjasta suomalaisten uusi suursuosikki?"/ Rantanen, Kimmo ; Kotiliesi 1998, nro 5, sivu 100-103. "Anna Lisa ja Carl Mesterton tekevät uutta jättisarjaa : koko historia olohuoneessa" / Hietaniemi, Helena ; Anna 1997, nro 15, sivu 44-47.
Osoitteesta http://www.…
Brownilta on julkaistu suomenkielellä seuraavat teokset:
Salaisuus ja kosto (ISBN 951-31-0383-8, englanninkielinen alkuteos 'Breath of Scandal'),
Naamioleikki (ISBN 951-31-0495-8, englanninkielinen alkuteos 'Charade'),
Tavoittamaton (ISBN 951-31-0778-7, englanninkielinen alkuteos 'The Witness'),
Toisen naisen kasvot (ISBN 951-31-1053-2, englanninkielinen alkuteos 'Mirror Image'),
Verenpunainen karnevaali (ISBN 951-31-1148-2, englanninkielinen alkuteos 'Fat Tuesday'),
Sanoinkuvaamaton (ISBN 951-31-1515-1, englanninkielinen alkuteos 'Unspeakable'),
Alibi (ISBN 951-31-1759-6, englanninkielinen alkuteos 'The Alibi').
Brown on julkaissut seuraavat kirjat:
Love's Encore (1981)
Love Beyond Reason (1981)
Not Even For Love (1982)
The Silken Web (…
Aiheesta ei suomen kielellä kovinkaan paljon aineistoa löydy. Seuraavissa kirjoissa on noin sivun verran kussakin Saksan ruokakulttuurista: Talvi Jussi / Gastronomian historia ISBN 9511104586 , Huhtala Ulla / Maailman keittiöt -opas kansainväliseen ruokakulttuuriin ISBN 9513101053, Saksa (Kansojen kirjasto) ISBN 9518640882. Kirjat löytynevät useimmista yleisistä kirjastoista.
Haagan ammattikorkeakoulun sivuilla http://www.haaga-helia.fi/ voit hakea heidän kokoelmatietokannastaan. Vapaatekstihaku saksa ruokakulttuuri antaa mm. artikkelin Saksalainen makkarataivas Meira 1998:2, s. 10-11 ja opinnäytetyön Mattila Outi Saksalainen ruokakulttuuri v. 1991.
Arvo Valtonilta löytyy suomennettuna Pieni unikirja, 1978 sekä teoksesta Unt Matti, Valton Arvo, Enn Vetemaa: Suomen lahden takaa, 1968 Valtonilta novellit Karuselli, Sillit, Silmukka ja Vihreäreppuinen mies. Mainitsemaasi teosta ei suomennettuna löytynyt.
Oulun kaupunginkirjastossa olevat Valtonin kirjat voit katsoa aineistotietokannastamme
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyivät mm. seuraavat 90-luvulla julkaistut kirjat:
Lepistö, Irma: Työpaikkakouluttajan käsikirja. 2000
Kangas, Pirkko: Perehdyttäminen palvelualoilla. 2000
Perehdyttäminen ja tiimityö--sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämismahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveyshallitus, [Helsinki], 1992
Lepistö, Irma: Työpaikan aikuiskoulutus--perehdyttäminen, työnopastus. 1992
Perehdyttämisen kehittäminen--opas palvelualojen esimiehille ja työnopastajille. 1992
Näiden kirjojen saatavuutta voit katsoa osoitteesta http://www.libplussa.fi
Korkeakoulukirjastojen Linda-tietokannasta löytyi myös useita aiheeseen liittyviä opinnäytteitä. Voit pyytää lähimmästä kirjastostasi tarkemmat tiedot ja tehdä tarvittaessa…
Suomeksi Perun pääkaupungista, Limasta, löytyy tietoa vain vähän. Seuraavista teoksista löytyy tietoa jonkin verran: " Maailma tänään: 5: Etelä-Amerikka" (1997), "Maailman ympäri: 2: Etelä-Amerikka.." (1987) ja "Mailmantieto 7" (1982).
Englannin kielellä tietoa löytyy paremmin, esim. "Peru" (Insight guide, 1999) ja Ben Box: "South American Handbook: 2001" (Footprint handbook, 2000). Internetistä löytyy myös tietoa Limasta, esim. osoitteista http://www.infoperu.com/peru/eng/lima/lima.html#intro ja http://www.interknowledge.com/peru/lima/index.htm
Suuri etunimikirja (tekijä Pentti Lempiäinen, WSOY 1999, ISBN 951-0-23323-4) kertoo Oula nimestä (s. 433): Saamenkielinen muunnos -> Olavista, pidennys on muoto Oulas. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Oulan -> Eulampiokseen, johon sillä ei kuitenkaan ole selvää yhteyttä.
Saman tekijän, WSOY:n vuonna 1989 julkaiseman Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (ISBN 951-0-15788-0) mukaan Oulan nimipäivää vietetään 10.10. (Toinen mahdollinen nimipäivä olisi 29.7. -> Ole, Olof, Uula, Fiina)
Ortodoksisen kalenterin mukaan 10.10. on Eulampioksen (kts. Suuri etunimikirja -> Oula) nimipäivä.
