Pyytämäsi kirjastojen yhteystiedot saat kirjastojen kotisivuilta, poimimalla tiedot Internetistä. Suomen yleisten kirjastojen yhteytiedot on kerätty osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/kirjastot/listaa_kaikki.asp
Listan Suomen tieteellisistä kirjastoista yhteystietoineen saa esimerkiksi osoitteesta http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/ (Älä kirjota hakusanaa vaan anna pelkästään hae-komento)
Ammattikorkeakoulu- ja oppilaitoskirjastot löytyvät osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/amkkirj.html
Suurimmilta Suomalaisilla kirjakauppaketjuilta löydät myös Internet-sivut joilta voit poimia yhteystiedot. Internet osoiteet ovat useimmiten loogisia esim. http://www.akateeminen.com/ http://www.suomalainen.com http://www.meteori.com/
Esim. Gina Steerin kirjasta "Suklaaherkkuja", joka on ilmestynyt "Hyvää helposti"-sarjassa v.1995, löytyy resepti, jossa tosin ei mainittu pullan ranskankielistä nimeä, mutta uskoisin kyseessä olevan juuri "pain au chocolat".
Carl Reinecken Konserttoa huilulle op283, D-duuria ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta Sibelius-akatemian kirjastosta se Viola-tietokanna mukaan saattaisi löytyä sekä äänitteenä että pianopartituurina.
Jos toinen etsimäsi kappale on Jacques Ibertin huilukonsertto vuodelta 1934, se löytyy äänitteenä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista Ondinen julkaisemalla cd-levyllä Flute concertos, jonka kustantajatunnus on ODE802-2. Levyä voi tiedustella esim. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta (puh. 310 85 701) tai Töölön kirjastosta (310 85 727).
Nuottia tai pianopartituuria Ibertin huilukonsertosta kannattaa kysyä Sibelius-akatemian kirjastosta.
Sibelius-akatemian kirjaston osoite on: Töölönkatu 28, 00250…
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on jonkin verran lainattavia diakuvia. Suurin osa niistä on lastenkirjoista tehtyjä. Rikhardinkadun kirjastossa on muutamia diakuvasarjoja Englannin kaupungeista. Espoon maakuntakirjastossa Espoon keskuksessa (avoinna 8-15.45, puh. 81657648) on dioja muutamista Etelä-Suomen kaupungeista. Lisäksi joissakin Espoon kirjastoista (Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Nöykkiö) on Unicefin tekemiä diasarjoja mm. Zimbabwen, Andien ja Malesian lapsista. Soittamalla näihin kirjastoihin voit pyytää lähettämään diat lähikirjastoosi.
Kotitalouksien määrän Suomessa näet Suomen tilastollisesta vuosikirjasta, joka on jokaisen yleisen kirjaston käsikirjastossa. Muiden luettelemiesi maiden ja miksei myös Suomen tietoja voit etsiä netistä. Eräs tapa on mennä United Nations Population Information Networkin (POPIN) sivuille osoitteeseen
http://www.undp.org/popin/other4.htm#europe , josta on linkit kansallisten tilastokeskusten sivuille. Esim.
Eestin omat tilastosivut ovat osoitteessa http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/index.html . Sieltä sitten linkin Population Census alla on Preliminary results of the 2000 Population and Housing Census by counties and county centres (osoite on http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/census_fr.html ). Voipi olla, että jonkin verran saa…
Tarvitset siis tietokantaohjelman. Ainakin Access ja Paradox nimiset ohjelmat ovat sellaisia. Access kuuluu Microsoft Office-ohjelmistoon, jossa on myös muita ohjelmia, mm. tekstinkäsittelyyn tarkoitettu Word. Toki ohjelman voi hankkia myös erillisenä. Paradox on vanhempi ohjelma ja käsittääkseni vähemmän käytetty nykyään.
Laatuluokituksesta löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Berglund, Juha & Antti Rinta-Huumo (toim.) 2000. Viinistä viiniin - viininystävän vuosikirja 2000. ISBN 951-1-16324-8.
Berglund, Juha et al. 1998. Makuasioita viinistä ja ruoasta. ISBN 951-1-15643-8.
Matti Larreksen kirja Espanjan viinejä - pieni käsikirja harrastajalle (ISBN 951-0-14649-8) vuodelta 1987 on jo hieman vanha mutta silti kattava kuvaus espanjan viineistä.
Internetistä löydät tietoa viineistä esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-hakemistosta osoitteesta http://www.htk.fi/kirjasto/juomat.htm sekä Espanjan viineistä sivuilta http://www.riojainternet.com/wines.htm ja http://vino.eunet.es/vino/ Aiheesta löytyy tietoa myös suomenkielellä esimerkiksi…
Hei!
Hae vaikkapa sellaiselta hakupalvelimelta kuin :
http://www.northernlight.com seuraavalla haulla:
"free black and white images" (free-sanan voin jättää poiskin, mutta jos senkin sisällyttää hakuun, saa tulokseksi sivuja, joiden kuvia voi vapaasti kopioida rikkomatta tekijänoikeutta).
Islantia käsittelevää kirjallisuutta löytyy kirjastosta runsaasti. Pelkästään suomenkielisiä kirjoja on 30 kpl, ja jos mukaan otetaan ruotsin ja englanninkieliset kirjat, on valikoimaa jo 71 kirjan verran. Maantieteen luokasta 43.4 löytyy mm. Anne Ragnhild Nässin Islantikirja, keittokirjojen luokasta 68.25 mm. pohjoismaista ruokakultuuria käsittelevä Matkultur i Norden. Pohjoismaiden historian luokassa 93.4 on esimerkiksi Njördur P. Njardvikin kirja Muinainen Islanti. Lisäksi kirjastoon on hankittu islantilaista kaunokirjallisuutta (esim. Einar Karasonin, Vigdis Grimsdottirin ja Hallgrimur Helgasonin romaaneja) ja kansanrunoutta. Musiikkiosastolle on vieläpä hankittu islantilaista musiikkia.
Unkarin viinejä ja laatuluokitusta käsittelevää kirjallisuutta:
Huotari, Juhani. 1998. Unkarin viiniä saavi. ISBN 951-37-2525-1. Uusi laaja teos.
Berglund, Juha & Antti Rinta-Huumo (toim.) 2000. Viinistä viiniin - viininystävän vuosikirja 2000. ISBN 951-1-16324-8. Kattava esitys Suomessa myytävistä viineistä, perusteos.
Internetistä löytyy paljon tietoa viineistä, enimmäkseen englanniksi. Hyviä aloitussivuja ovat esimerkiksi kansainvälisen ruoka- ja juomajärjestön Slowfoodin sivut osoitteessa http://www.slowfood.com ja Slowfoodin juomasivut osoitteessa http://www.slowfood.com/drink/default.html Tietoa Tokajin viineistä löytyy mm. sivulta http://www.funkcity.demon.co.uk/tokaj2.htm ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-…
Luonnonkivestä rakennusaineena on Lappeenrannan maakuntakirjastossa muutamia kirjoja: Siikanen: Rakennusaineoppi 1993, Kivialan ammattioppi 1 1992, Kiviteknologia 1 1998 ja Kiviteknologia 2 1999, Luonnonkivikäsikirja 1994, Mesimäki: Luonnonkivet ja julkisivut 1989, Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysterakenteena 1997 ja video : Työ kivessä (kertoo kiven perinteisestä työstämisestä). Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy useita viitteitä luonnonkivestä ja sen käytöstä rakentamisessa, aiheesta on saatavissa myös artikkeleita useista artikkelitietokannoista. Materiaalia on saatavana yl. kivestä rakennusaineena, kivityöstä, kivenjalostuksesta ja -louhinnasta, muurauksesta, rakentamisen, rakennustekniikan,…
Saunatontun sihukivi on Helinä Salotien kirjoittama ja se on julkaistu vuonna 1963. Kirjaa ei löydy Kirkkonummen kirjastosta (http://www.pegasos.atp.fi) mutta on olemassa muun muuassa Espoon kirjastossa ja sen voi kaukolainata sieltä tai kirjan voi noutaa suoraan Espoon kirjastosta. Pääkaupunkiseudun tietokannasta http://www.libplussa.fi voit itse tarkistaa kirjan tilanteen.
Googlesta löysin hakusanoilla Tosno and map* internet-sivun http://www.multimap.com/index/RS71.htm.
Sieltä luettelosta löytyi myös Tosnon kartta, jota voi tarkentaa tarpeen mukaan.
Aiheesta löytyy enemmän tietoa netistä ainakin seuraavasti: valitse hakukone Google (Google löytyy esim. osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla tiedonhaku ja tältä sivulta Haku-valikosta google) ja kirjoita hakusanoiksi Raci process organization. Suomalaiset artikkelitietokannat Aleksi ja Arto eivät tuottaneet tulosta, ei myöskään Kauppakorkeakoulun tietokanta siltä osin kuin se yleisessä kirjastossa on käytettävissä.Yleisissä kirjastoissa on myös käytettävissä englantilainen artikkelitietokanta Ebsco, josta löytyi aiheesta artikkeleja (mahd. myös kokotekstisenä). Kannattaa kuitenkin etsiä myös muusta kirjallisuudesta esim. pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta hakusanalla prosessijohtaminen tai process mapping.
Tietoa Helsingin vanhoista elokuvateattereista voi etsiä seuraavista kirjoista: 1) Elokuva ja arkkitehtuuri, Rakennustaiteen seura, 1996; 2) My darling Clio, Helsinki, 1981. Sijaintitiedot ks. http://www.libplussa.fi/ . Vanhoja elokuvateattereita koskevissa kysymyksissä voi kääntyä Suomen elokuva-arkiston kirjaston puoleen, jolla on aiheesta myös julkaisematonta tietoa. Elokuva-arkiston nettiosoite on http://www.sea.fi/ . Elokuva-arkiston kirjasto vastaa myös sähköpostitse kysymyksiin, jotka voi lähettää osoitteella kirjasto@sea.fi.
Naisen asemasta mainitsemissasi maissa löytyy paljon kirjallisuutta. Esimerkiksi naisen asemaa Kiinassa kuvaavat kauno- ja tietokirjat, mitkä löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta:
Chang, Yung. 1998. Villijoutsenet - kolmen kiinattaren tarina. ISBN 951-1-15355-2.
Lord, Bette Bao. 1997. Kevätkuu. ISBN 951-0-21889-8.
Chang, Pang-Mei Natasha. 1997. Bound feet & western dress. ISBN 0-553-50650-1.
Kristeva, Julia. 1993. About Chinese women. ISBN 0-7145-2522-7.
Mosher, Steven W. 1994. A mother's ordeal - the story of Chi An - one woman's fight against China's one-child policy. ISBN 0-316-90833-9.
Tan, Amy. 1992. Keittiöjumalan vaimo. ISBN 951-0-18186-2.
Naisen asemaa Meksikossa kuvaa Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvä romaani…
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyivät nämä teokset:
Säätiöluettelo--apurahoja jakavia säätiöitä. 1995
Apurahat ja opintotuki XI. 1999
Vaijärvi, Kari: Apuraha-avain. 1997
Suomen kulttuurirahaston apurahat 1998. 1997
Järjestöt ja EU-rahoitus. 1995
Ja tässä vielä muutamia nettiosoitteita:
Opetusministeriön tietosivu apurahoista:
http://www.minedu.fi/opm/avustukset/index.html
Hämeenlinnan kirjaston kokoama sivu urheilujärjestöistä:
http://www.htk.fi/kirjasto/urheilu7.htm#jarjestot
Hämeenlinnan kirjaston kokoama sivu apurahoista:
http://www.htk.fi/kirjasto/kulttu.htm#apurahat
Kysymänne henkilö on varmasti Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945). Taiteilijamatrikkelissa Kuvataiteilijat 1986 on hänestä artikkeli s. 423.
Elämäkerran taiteilijasta on kirjoittanut Konttinen, Riitta: Boheemelämä--Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie. Otava 1996
Molempia teoksia voit tiedustella kirjastostasi.
Anna-Leena Härkösen koulutuksesta ja perheestä löytyy hyvin tietoa kirjasta Tulusto, Esko: Elämää Suomessa: henkilögalleria (1990). Koulutuksesta löytyy tietoa lyhyesti myös teoksista Kuka kukin on 1998, Kotimaisia nykykertojia (1997), Saaristo, Helena: Suomalaisia nykykertojia (1987) sekä Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita ( 2000). Myös Kustannusosakeyhtiö Otavan www-sivuilta https://www.otava.fi/ löytyy Härkösestä lyhyesti kertova sivu. Perheestä voi löytyä tietoa Anna-Leena Härkösen haastatteluista, esim. Suomen kuvalehti 1998; 33, Anna 1998; 35, Anna 2000; 13. Muuta Härköseen liittyvää aineistoa löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/h/harkonen-anna-leena-1.
Kyllä on. Kirjastopalveluiden oppaan mukaan Helsingin kaupunginkirjastossa saa kirjastokortin kunhan kotiosoite on Suomessa ja esittää kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen.
Kortti täytyy hakea henkilökohtaisesti kirjastosta, jotta henkilöllisyys voidaan tarkastaa. Samalla voi pyytää pin-koodin, jonka avulla voi uusia lainojaan etänä.
