Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löydät kirjallisuutta öljyvärimaalauksesta esim. asiasanalla "öljymaalaus" tai hakemalla suoraan hyllystä luokasta 74.21 (maalaustaiteen materiaalit ja tekniikka) esim. teoksesta Kiljunen, Taidemaalarin materiaalioppi. Nimekehaulla "öljyväri" saat myös 13 viitettä.
Aiheestasi löytyy mm. seuraavia teoksia:
Kaisti, Riikka: Kalmarin unionin ajan kirkollisesta elämästä--Turku ja Kalmarin unioni - pohjolan suurvalta ja heräävä leijona--näyttely Turun tuomiokirkkomuseossa 13.6.1997-30.9.1998 // Nuorteva, Jussi: Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640, [Suomen historiallinen seura], [Helsinki], 1997 // Palola, Ari-Pekka: Maunu Tavast ja Olavi Maununpoika--Turun piispat 1412-1460, Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki, 1997 // Monta tietä menneisyyteen, toimittajat: Leena Rossi ja Hanne Koivisto, Turun yliopisto, kulttuurihistoria, Turku, 1995 // Murroksia, toimittaneet Mika Kantola, Juha-Pekka Lehtonen, Markku Liuskari, [kirjoittajat: Risto Alapuro ... et al.] ,…
Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ei toistaiseksi voi tarkistaa omia lainaustietoja internetin kautta. Sinun on mentävä lähimpään kaupunginkirjaston toimipisteeseen, jossa voit asiakaspäätteeltä katsoa tietosi.
Ihmemaan haulla: "Oskar Reponen" ja "Reponen, Oskar" löytyi henkilötietoja osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971229/vapa/971229va02.ht…. Osoitteessa http://www.juy.fi/~jtv/bib/ olevasta bibliografiasta Q-T löytyy luettelo Oskar Reposen dekkarituotannosta. Hänen kirjoistaan on tehty kirja-arvosteluja, mutta ne löytyvät kirjaston kautta. Myös kirjaston bibliografioista (teosluetteloista) löytyy henkilötietoja.
Nainen tummissa -laulun sanat pitäisi löytyä nuottikokoelmasta Hitit - 70-luku (toim. Ari Leskelä, 1997). Kyseessä on Uriah Heepin kappale Lady in black, jonka suomenkieliset sanat ovat Vexi Salmen. Sen on esittänyt suomeksi Lemon-niminen yhtye.
Lemonin esittämänä se löytyy mm. levyiltä Kun rock'n'roll tuli Suomeen 3 - Mikset mua huomaa (1999); First (esitt.), 20 suosikkia - Meni hermot (1999); ja 70-luvun parhaat 2 - 20 hittiä vuosilta 1972-1973. Kaikkia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi).
Weilin+Göösin Ekonomia-sarjassa ja Valtionhallinnon kehittämiskeskuksen julkaisuissa on ilmestynyt useita teoksia, joista löytyy tietoa eri menetelmistä. Saat ensinmainitut julkaisut näkyviin pääkaupunkiseudun kokoelmatietokannasta (http://www.libplussa.fi) kirjoittamalla nimeke-kenttään ekonomia, jälkimmäiset puolestaan kirjoittamalla tekijä-kenttään Valtionhallinnon kehittämiskeskus. Myös luokanmukaista (YKL 69.13) hakua ja eri hakutapojen yhdistelmää (tarkka haku) kannattaa kokeilla. Tarkassa haussa voit etsiä aineistoa yhdistämällä asiasanat henkilöstö ja kehittäminen.
Netistä löytyy myös tutkielma Henkilöstön kehittämisen taustalla vaikuttavia tekijöitä (http://www.student.oulu.fi/~kapeltol/hk/projekti.htm), jossa on tiivistettynä…
Tällaista erittäin hyvää käyttökelpoista tietoa on vaikea välittää sähköpostiviestin välityksellä, mutta jos tulet käymään kirjastossa, niin tietoa alkaa löytyä. Tietoa ja kuvia Suomen historiasta löytyy kirjastoluokasta 92 ja sen alaluokista; luokassa 92 on yleisteoksia Suomen historiasta (esim. Weilin & Göösin teossarja Suomen historia, osat 2, 3 ja 4) luokassa 92.2 käsitellään keskiaikaa (1155-1523), luokka 92.3 kertoo uskonpuhdistuksen ajasta (1524-1617), 92.4 Ruotsin suurvalta-ajasta (1618-1721) ja 92.5 kustavilaisesta ajasta (1722-1809). Sitten seurasi Suomen sota (1808-09) ja Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle. Tämän sodan jälkeisestä ajasta (autonomian aika) kertovaa kirjallisuutta löytyy luokasta 92.6 (1810-1917).
Kun tulet…
Kysymyksesi on hieman epäselvä, mutta jos tarkoitat kirjaston syntyä yleensä, niin vanhimmista kirjastoista löytyy mainintoja 2000-luvulta eKr. Suomen kielellä tietoa kirjaston historiasta yleensä löydät esim. tietosanakirjoista.
Jos haluat tietoa Suomen yleisistä kirjastoista ja Helsingin kaupungin kirjastosta, kannattaa tutustua teoksiin Kirjastojen vuosisata - yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (toim. Ilkka Mäkinen); Hirn, Sven, Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi - Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940; ja Mäkinen, Ilkka, "Nödvändighet af Lainakirjasto" - modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot. Näitä kaikkia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voit tarkistaa plussasta (www.libplussa.fi).…
Lähdeteoksiksi suosittelen seuraavia pääkaupunkiseudultakin löytyviä
teoksia: Hindley, Geoffrey: Discover gold. The intriguing story of the world's most valued resource, 1983 ISBN=0856134783, ja Engels, Siegfried: Kemian keksintöjä--alkuaineiden löytöhistoria, ISBN=952903976X ja Guadalupi, Gianni
The world's greatest treasures--masterworks in gold and gems from ancient Egypt to Cartier,1998 ISBN=0500018782
Tuorein artikkeli aiheesta lienee tämä:
Tekijä Ylimartimo, Sisko
Nimeke Kulta : metallien kuningas ja kuninkaiden metalli
Aikakauslehti Taito
ISSN1235-6875
Vu/vsk/nro/s 1998:6 ss.18-21
Asiasana kulta: kulttuurihistoria; korut: kulta; kultasepäntyöt: historia; kultasepät.
Kirjojen saatavuus selviää pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaulla…
Helsingin kaupunginkirjastossa tsekinkielistä kirjallisuutta löytyy pääkirjastosta (Pasilassa). Tsekinkielisen materiaalin saat näkyviin Plussa-aineistotietokannasta (www.libplussa.fi) tarkennetussa haussa (valitse näytä vain kirjoja ja aineiston kieli tsekki). Tieteellistä kirjallisuutta löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta. Tsekkiin liittyvää informaatiota voit kysellä vaikkapa Suomi-Tshekki seurasta, Paraistentie 6, Tel. +358-9-2418151, Fax +358-9-2418151 ja katsella monikulttuurisen kirjaston maailmainfosta (http://www.lib.hel.fi/mcl/).
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohausta löytyy mm. seuraavia teoksia konsultoinnista:
Elämä--on ihmisen parasta aikaa / Tero J. Kauppinen
[Yritysvalmennus Group], [Helsinki], 1999
Järvinen, Keijo: Tekninen konsultointi
KTM, Työvoima- ja elinkeinokeskus], [Helsinki], 1999,
Lääperi, Raija: Pk-yritysten Kunto-ohjelman arviointi
Kauppa- ja teollisuusministeriö, yrityskehitysosasto, Helsinki, 1997, Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja. 1997, 29
Yksilö ja työyhteisö muutoksessa /Soili Keskinen (toim.)
Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, [Turku], 1996, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja. A. 53
Vapaavuori, Jukka: Työyhteisön jumi…
Yleisistä kirjastoista löytyy seksiä käsitteleviä kirjoja ja muutama videokin. Mutta miten ne löytää? Kirjastossa kirjat sijoitetaan sisältönsä perusteella luokkiin, siis ryhmiin, kuten maitotuotteet tai leivät ovat omana ryhmänään kaupassa. Seksologian luokka Helsingin kaupunginkirjastossa on 613.6 , mutta jo Vantaalla ja Espoossa 10-luokituksen mukainen 59.35. Kaikki aihetta käsittelevä kirjallisuus ei kuitenkaan välttämättä ole samassa ryhmässä. Esimerkiksi Raimo Jussilan suomen kielen seksisanakirja "Se siitä" löytyy suomen kielen luokasta.
Kätevimmin tutustut tätä aluetta käsittelevään aineistoon tekemällä aihehaun aineistotietokantaan. Helsingin kaupunginkirjaston tietokanta on sivulla http://www.libplussa.fi/ . Valitse asiasanahaku…
Porin kaupunginkirjastossa on varattuna Sinulle seuraavat kirjat:
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä sekä
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi. Näissä kirjoissa käsitellään Seitsemän veljeksen henkilöhahmoja. Mikäli haluat vielä lisää aineistoa, käänny tietopalvelumme puoleen.
Aiheestasi on julkaistu lukuisia teoksia. Niitä löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta sekä suomeksi että englanniksi hakusanoilla liike-elämä, tapakulttuuri, kulttuurierot. Tällaisia kirjoja ovat esim. Luoto, Reima T. A: Tapakulttuurin perusteet : kansallisen ja kansainvälisen tapakultturin tarkastelua. 2000 / Aittoniemi, Anu: Bisnesetiketti : liike-elämän tapa- ja ruokakulttuuri. 1999 ja Mikluha, Arja: Kommunikointi eri maissa. 1998.
Lisäksi löydät netistä esimerkiksi Ask Jeeves-hakujärjestelmää (http://www.askjeeves.com/index.asp) käyttäen hakulauseella: maan nimi business culture kulttuurikohtaisia linkkejä aiheestasi.
Helsingin kaupungin pääkirjastossa Pasilassa säilytetään joitakin 70-luvun aikauslehtien vuosikertoja. Listan lehdistä löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/pasila/varasto/vale01.htm. Voit käydä lukemassa ja kopioimassa niitä paikan päällä, kotilainoiksi vanhoja lehtiä ei anneta. Kopiot maksavat 50 penniä/sivu. Sanomalehtiä on luettavissa mikrofilmeinä. Lista näistä lehdistä on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/pasila/mikrofl.html. Mikrofilmikopiot maksavat 5 mk/sivu.
Katariina Suuresta löytyy tietoa mm. teoksissa Troyat, Henri, Katariina Suuri; Oldenburg, Zoe, Katariina Suuri; Katariina II Aleksejevna (Suuri), Katariina Suuren muistelmat.
Voit etsiä lisää materiaalia pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohausta Plussasta (http://www.libplussa.fi/) asiasanalla Katariina Suuri, samalla voit tarkistaa aineiston saatavuuden. Tietoa löytyy myös hakuteoksista, esim. Facta tai Otavan suuri ensyklopedia sekä historian yleisteoksista ja hakuteoksista, esim. Neville, Peter, Matkaopas historiaan: Venäjä ja Grimberg, Carl, Kansojen historia, osa 17.
Jag har inte heller hittat information om något glyptotek i Helsingfors. En förteckning över Helsingfors stads statyer hittar Du t.ex. i ett häfte utgivet av Helsingfors stads turistbyrå "Skulpturer och minnesmärken i Helsingfors" (1982, 14 s.) och på Helsingfors konstmuseums hemsida (www.hel.fi/artmuseum/svenska/sivu2.html).
Du kunde kanske vända dig till någondera av de ovannämnda: Helsingfors stads turistbyrå (www.hel.fi/tourism), Helsingfors konstmuseum eller till Helsingfors stadsmuseum (www.hel.fi/kaumuseo/svenska/) för mera information.
Olet etsinyt tietoja netistä, sieltä löytyy muutama sivu, kuten http://www.minedu.fi/s80/eurooppa/kb/4825a.html , mutta parhaiten löydät tutkielmaasi aineistoa kirjastosta kirjallisuushistorian ja kirjallisuudentutkimuksen hyllyistä.
Kannattaa tutustua Suomen kirjallisuushistorian yleisesityksiin, esim. Suomen kirjallisuushistoria 3 - rintamakirjeistä tietoverkkoihin (1999) ja tutkielmasi laajuudesta riippuen vaikkapa Pekka Lounelan kirjoittamaan elämäkertaan "Hella Wuolijoki - legenda jo eläessään" (1979) tai Jukka Ammondt'in tutkimuksiin "Teatterista valkokankaalle. Hella Wuolijoen näytelmien ja elokuvasovitusten vertailua." (1986) tai "Niskavuoren talosta Juurakon torppaan - - H.W:n näytelmien aatetausta." (1980). Myös Suomen…
