Erilaisia hakupalveluja käyttäen ja erilaisin hauin etsin kaipaamaasi koontiluetteloa sellaista löytämättä. Olit itse löytänyt hyviä lähteitä (http://www.expoguide.com, http://www.wapforum.com, http://www.gsmworld.com/events/industry events, http://www.wirelessweek.com/)ja luulen että tämäntyyppisiin yhtä alaa(esim. GSM)koskeviin luetteloihin on tyytyminen. Jos vielä ajattelee netin verkkomaista rakennetta, niin yhdestä konferennsi/messu -listauksesta tulisi linkkien kautta päästä laajempaan kokonaisuuten ja toisinpäin jos sellainen olisi. Alan ammattilaisilla saattaa olla vinkkejä lähteisiin jotka ovat meidän ulottumattomissamme, ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä sinne suuntaa.
Hei!
Olen käynyt läpi käytettävissämme olevat kotimaiset tietokannat. Aihetta on ilmeisesti ehditty tutkia hyvin vähän täällä.
Huhtikuussa -99 valmistunut Chat-tutkimus löytyy chatmaailma.com:in sivuilta osoitteesta http://www.chatmaailma.com/chat/tutkimus/index.html.
Taloustutkimuksen maksullisesta Internet Tracking-tutkimuksesta saa tietoja osoitteesta
http://www.toy.fi/tuotteet/netsurvey.htm.
Internet-käyttäjäkyselyt 1996-1998 löytyvät Petteri Järvinen Oy:n
sivuilta http://www.pjoy.fi/tutkimus/ sekä muita tutkimuksia ja tilastoja osoitteesta http://www.pjoy.fi/linkit/tilastot.htm.
Internet-käytöstä Suomessa 15-79 -vuotiaiden keskuudessa on Gallup-webin tutkimus osoitteessa
http://www.gallupweb.com/inetstat.htm. Gallup-webin sivuilla…
Kyseessä on Tapio Rautavaaran sävellys P. Mustapään runoon
Sininen uni. Se löytyy tällä nimellä useistakin nuottikirjoista,
joiden saatavuuden voit tarkastaa Plussa-tietokannasta (esim. Suuri
toivelaulukirja 4). Poikkeuksellisesti lähetän tässä myös laulun tekstin:
Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö, / niin Nukku-Matti
nousee ja ovehen hiljaa lyö. / On sillä uniset tossut / ja niillä
se sipsuttaa, / se hiipii ovesta sisään ja hyppää kaapin taa. //
Ja sillä on uninen lakki / ja sininen, uninen vyö / ja unista
jäätelön palaa / se pienillä hampailla syö / ja sillä on sininen
auto / ja se auto hyrrää näin: / surrur, surrur ja lähtee / unen
sinistä maata päin. // Ja pieni sateenvarjo / on aivan kallellaan /
ja sinistä unien kirjaa…
Elefantin maksiminopeudeksi on mitattu 25 mailia tunnissa eli noin 40,2 km/h. Tämä tulos löytyy www-almanakasta ja tämän mukaan elefantti olisi ihmistä hitaampi. Mutta tulokset saattavat tietenkin mittaajista riippuen hiukan vaihdella. Tässä osoite josta tuo tulos on katsottu:
http://www.infoplease.com/ipa/A0004737.html
Valitettavasti ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastoista ei löydy mitään viitettä tämän TV-sarjan musiikkiin. Ornella Vanonin levyjä on muutamia, mutta ne ovat lähinnä iskelmä- ja popmusiikkia.
Leonardo da Vinci oli monikykyinen mies, mutta ei kuitenkaan tiettävästi säveltänyt mitään - piirsi kyllä soittimia. 1700-luvulla on elänyt Leonardo Vinci -niminen säveltäjä.
Itse en muista tuon TV-sarjan musiikista yhtään mitään (katsoin muistaakseni kyllä sarjaa), joten en tiedä, millaisesta musiikista tässä on kyse. Jotta voisimme edetä etsinnässä, pitäisi tietää ainakin laulun tarkka nimi. Tuon ajan TV-ohjelmien musiikista ei levyjä juurikaan tehty, joten jos kyseessä on jokin vanhan musiikin sävellys (laulajan myöhempi ura huomioon ottaen se…
Voit katsella kasetteja Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/). Liikunta- ja jumppakasetit löytyvät luokasta 792. Valitse "tarkennettu haku", kohtaan "asiasana tai luokka" laita 792 ja "tarkenna tarvittaessa kohdasta" valitse "näytä vain kasetteja". Haussa ei voi eritellä naisten jumppaa, koska asiasanoitukset puuttuvat osasta äänitteitä. Selaamalla viitteitä voit kuitenkin nimien perusteella nähdä jo paljon.
Katsopa Kirjallisuusarvosteluja-nimisestä lehdestä.Tulee ainakin
suurimpien kirjastojen käsikirjastoihin.Lehdestä tulee aina 3 eril-
listä osaa:kauno, tieto ja lastenkirja-arvostelut.Katso ensin
Saramagon kirjan ilmestymis vuosi ja tsekkaa sitten sen vuoden lehdet.(sisällysluettelo keskiaukeamalla).
Tässä lista suomenkielisistä Äiti Teresasta kertovista kirjoista, jotka löytyvät pääkaupunkiseudun yhteisestä rekisteristä, joka on selattavissa internetissä osoitteessa http://www.libplussa.fi. Internetistä voi tarkastaa teoksen sijainnin ja saatavuuden.
Spink, Kathryn: Äiti Teresa 1998, Äiti Teresan tie / toimittanut Lucinda Vardey 1997, Porter, David: Äiti Teresa--varhaiset vuodet 1990, Gonzalez-Balado, José: Äiti Teresa--Kristuksen hymy 1987, Le Joly, Edward: Äiti Teresa, Kristuksen valona maa 1984, Serrou, Robert: Äiti Teresa--rakkauden lähettilään 1981, Le Joly, Edward: Äiti Teresan salaisuus 1980, Muggeridge, Malcolm:Rakkauden lähettiläs äiti Teresa 1978
Aiheestasi löytyy esim. Kulla, Heikki:Hallintomenettelyn perusteet, 1999, 4. uudistettu painos. Lisää voit katsoa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi) tekemällä asiasanahaun sanalla asiakirjajulkisuus. Kirjaston työasemilta on pääsy Aleksi-artikkeliviitetietokantaan josta löytyy kymmeniä viitteitä artikkeleista, jotka käsittelevät asiakirjajulkisuutta (edelleen tämä termi hakusanana), esim. Tarkiainen, Kari: Ihminen, asiointi ja arkisto - suojaako laki ihmistä vai arkistoa, Tietosuoja, 1999, n:o 4, s.12-17// Konstari, Timo: Perusoikeudet, lainkäyttö ja julkisuus, Lakimies 1999, n:o 6-7, s. 943-951, 1142-1143// Vainio, Anna-Maija: Mikä ei ole salaista, on julkista: viranomaisten toimintaa säätelee…
Kyllä löytyy, esim. "Vanha hyvä aikani" (kirj. Agatha itse) sekä teos "Agathan vuosisata".
Voit itse tarkistaa, mitä omassa kirjastossasi on (paikalla) kirjoittamalla kirjastosi web-kokoelmatietokannassa asiasanaksi "christie, agatha" ja valitsemalla kieleksi suomi.
Hei,
uskoisin, että saat apua Suomen sukututkimusseuran inernet-sivulla olevasta HisKi-kirkonkirjaluettelosta:
http://www.genealogia.fi/historia/
HisKin käytöstä on sivulla myös hyvät ohjeet.
Internetsivuilla osoitteessa:
http://roope.top.tkukoulu.fi/~lyseol/tutkielma/Sveitsi/veitsi.htm
kiteytetään Sveitsin eläimistö hyvin seuraavalla tavalla:"Eläimistö: Sveitsi keskimaan ja Jura-vuorten eläimistö on samanlaista kuin muualla Keski-Euroopassa. Tyypillisiä Alppien eläinlajeja ovat gemssi, saksanhirvi, metsäkauris ja alppimurmeli. Jo sukupuuttoon saalistettua alppikaurista on istutettu uudestaan. Lukuisista lintulajeista on alppinaakka erityisen yleinen. Harvinaisimpia lintulajeja ovat metso, teeri ja kotka."
Tästä pääset hyvin eteenpäin esim.siten, että etsit kirjastostasi eläinaiheisia kirjoja, jotka käsittelevät Keski-Euroopan eläimiä yleensä ja myös erikseen jo yllä mainittuja alppilajeja.
Tässä muutama vinkki, ensimmäinen…
Seuraavia www-sivuja kannattanee käydä katsomassa:
http://www.uwasa.fi/comm/kurssit/reetori/machiavelli.html
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian lisensiaatti Mikko Lahtisen
valtio-opin alaan kuuluva väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa täällä:
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/65.html
Lyhyehkön englanninkielisen tietosanakirja-artikkelin löydät täältä:
http://www.biography.com
Kaikkein kuuluisimman kolumbialaissyntyisen kirjailijan Gabriel Garcia Márquezin kirjoja löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun kirjastoista (voit etsiä hänen teoksiaan ja tarkistaa niiden paikannustietoja vaikkapa tietokannasta, https://www.helmet.fi. Sen sijaan muiden kolumbialaisten kirjailijoiden teoksia on vaikeampi löytää, etenkin suomennettuina. Espanjaksi ja ruotsinnettuna löytyy toisen melko kuuluisan kolumbialaiskirjailijan Alvaro Mutiksen (Mutis) tekstejä, sama pätee José Eustasio Riveraan. Eteläamerikkalaisen kirjallisuuden antologioita löytyy joitakin kappaleita (esim. Masterworks of Latin American short fiction - eight novellas). Lisätietoa Etelä-Amerikasta ja sen kulttuurista voisit kysellä Latinalaisen Amerikan…
Vilkaisepa internetissä the world Factbook 1999. Sieltä löytyy varmaan tuoreimmat tiedot. Osoite on:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/index.html
Kohdasta Country Listing saat aakkosellisen luettelon maailman maista ja voit nähdä valtion lipun aina yksi valtio kerrallaan.
Kirjojakin tietenkin löytyy, mutta ne eivät välttämättä ole ajantasalla. Tässä pari kirjaa: Koululaisen maailmantieto (1998) ja Steele: Lasten atlas (1996) sekä Kiljunen: Maailman maat ja liput (1995).
The flag of Finland is a version of Scandinavian Cross. The Finnish version - in blue and white for lakes and snowscapes - was first adopted in 1863, the same year that Finnish was recognized as the official language. (Devereux, Eve: Identifying flags-1994)
