Metro-tytöt-laulyhtyeen jäsenet olivat Hertta Väkeväinen, myöh. Louhivuori, Anna-Liisa Väkeväinen, myöh. Heinonen ja Tamara Hramova myöh. Dernjatin. Aivan alkuvaiheessa yhtyeessä esiintyi Väkeväisten sisarusten serkku Annikki, jonka mentyä naimisiin tilale tuli Tamara Hramova. (Peter von Bagh, Iskelmän kultainen kirja, Otava 1986)
Turun kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmista ei löytynyt Saku Sammakosta muuta kuin sen alkuperäiset sanat. Koska kyseinen laulu on itsessään jo hääaiheinen, niin siitä voisi varmaan helposti saada hauskan laulun häihin esim. korvaamalla nimet oikean hääparin nimillä. Lisää ideoita hääparille sopivista humoristisista lauluista saat Pia Jokisen kirjasta "Unohtumaton hääjuhla".
Musiikkiosastolta voit kysellä erilaisia hääaiheisia nuotteja, jos ne kiinnostavat. Esim. teoksesta "Kodin juhlien laulukirja" löytyi monta hääjuhliin sopivaa laulua. Käyttämällä asiasanaa "häämusiikki" voit katsoa kirjaston päätteiltä tai Internetistä, mitä kaikkea häämusiikkia Turun kaupunginkirjastossa on.
Mikä on kouluesitelmän tarkoitus? Tai ammattikorkeakoulun päättötyön? Tai yliopistossa tehtävän pro gradu- työn? Valmis työ ei ole esitelmän teon tarkoitus, vaan tiedonhaun ja tutkimuksen tekemisen oppiminen. Joskus tuntuu, että tämä asia ei ole valjennut kaikille opettajillekaan saati koululaisten vanhemmille tai koululaisille ja opiskelijoille. Jos äiti, isä tai kirjastonhoitaja hakee aineiston esitelmää varten ja sinä vain kirjoitat sen puhtaaksi, et ole oppinut tärkeintä eli sitä miten ja mistä tietoa löytää. Tiedonhakua on opeteltava ja sitä opetetaan kirjastoissa ja myös tämän palvelun kautta.
Tietoa jostain aiheesta etsiessään ei välttämättä tarvitse tulla kirjastoon, vaikka kirjojen ja aineistotietokantojen selailu on…
Sompasaaressa sijainneesta tehtaasta voisit helpoiten löytää kuvia ja rakennuspiirroksia sekä myöskin historiallista tietoa Helsingin kaupunginarkistosta (http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html), Helsingin Kaupunginmuseosta, erityisesti kuva-arkistosta (http://www.hel.fi/kaumuseo/palvelut.html), ja mahdollisesti Rakennusvalvontaviraston arkistosta (http://www.rakvv.hel.fi/).
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa (Pasilassa) on erillinen Helsinki-kokoelma, johon tutustuminen voisi myös kannattaa. Historiallista tietoa Sörnäisistä löytyy mm. teoksista Hackzell, Kaija, Viertotietä itään ja länteen, [Sanoma], [Helsinki], 1988 (Helsingin vanhoja kortteleita. 3) ja Narinkka 1982, Helsingin kaupunginmuseo, niistä voisi…
Kyseiset kirjat löytyvät Turun kaupunginkirjaston varastosta, jonne ne on varastoitu, koska ne on haluttu säilyttää kirjaston kokoelmissa, joten emme voi myydä niitä. Poistamme jatkuvasti aineistoa, jota myydään asiakkaille, mutta asiakkaat eivät voi varata haluamaansa teosta. Antikvariaateista kannattaa
tietysti myös kysellä.
Voit etsiä terveys/sairaus ja terveyskasvatusaiheisia lastenkirjoja esim. seuraavien internetpalveluiden kautta: pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokanta http://www.libplussa.fi/ , saman palvelun lastenliittymä Plussanen http://www.libplussa.fi/plussanen/ ja Satukallio http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ .
Etsiessäsi Plussasta valitse tarkennettu haku, jolloin voit hakea asiasanalla ja rajata hauan (esim. kielen tai aineistotyypin mukaan) ja hakea vain lastenosaston aineistoa. Hakusanoina kannattaa kokeilla myös sanoja lääkärit, taudit, sairaalat. Hakusanoja voi myös yhdistää.
Plussasen ja Satukallion sivuilta löytyy lapsille suunnattua aineistoa. Plussasessa voit hakea teoksia asiasanoilla ja Satukalliossa toimii…
Esimerkiksi teoksista Kasso, Matti, Asunto- ja kiinteistökauppa, Lakimiesliiton kustannus, Helsinki, 1998 ja Lakitieto, osa 3 (Asiakirjakaavoja), Otava, Helsinki 1983 löytyy malleja.
Internetistä tietoa asunnon kauppakirjasta löytyy Kansalaisen käsikirjasta (http://www.opas.vn.fi/) osasta perhe -> asuminen -> asunnon ostaminen.
Hyvä lähtökohta on ainakin väitöskirja Toivoisin eläväni päivän kauemmin kuin lapseni, tekijä: Oiva Antti Mäki, 1998. (Acta Universitatis Tamperensis 616). Sen lähdeluettelo on laaja, ja siinä on myös englanninkielistä aineistoa. Fennica CD-ROM antaa hakusanoilla kehitysvamm* ja omaishoi* myös toisen viitteen, jossa tekijänä Johanna Kaunistola, 1998.
Lehtiartikkeleiden viitetietokanta Aleksi CD-ROM antaa samoilla hakuehdoilla vian yhden viitteen.
Olisiko hyötyä kirjasesta Hyvää palvelua 2000 : omaishoitajille, vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille, 2000. Siinä mainitaan ainakin Omaishoitajat ja läheiset ry:n yhteystiedot.
Eteläafrikkalaisesta kaunokirjallisuudesta Suomessa tunnetaan lähinnä valkoisia kirjailijoita: Breyten Breytenbach, André Brink, J.M.Coetzee ja Nadine Gordimer ovat kaikki julkaisseet myös 1990 -luvulla. Em. kirjailijoiden teoksia löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista mm. sekä suomen että englannin kielillä.
Edellisten lisäksi olen valinnut listaani sellaisia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia myös löytyy kirjastomme kokoelmista (katso PLUSSA -tietokanta! http://www.libplussa.fi). Kaikki suositellut kirjailijat eivät enää asu Etelä-Afrikassa, mutta ammentavat aiheensa edelleen kotimaastaan.
Damon Galgut, Etienne van Heerden, Ellen Kuzwayo, Dalene Matthee, Lewis Nkosi, Mongane Serote, Miriam Tlali ja Karel Schoeman…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi voi etsiä aineistoa aiheen mukaan. Myös englanninkielinen aineisto on asiasanoitettu suomeksi. Haussa voi tehdä rajauksen haluamalleen kielelle. Tietokannasta selviävät myös aineiston saatavuustiedot.
Teoksia voitte etsiä esimerkiksi asiasanoilla ja asiasanapareilla:
-tiimityö
-viestintä yritykset
-ongelmanratkaisu
-strateginen suunnittelu
Asiasanoja on löydettävissä lisää VESA-Verkkosanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi .
Todettakoon, että myös Helsingin Liiketalouden Ammattikorkeakoulun kirjastotietokanta löytyy verkosta osoitteesta http://www.helia.fi/kirjasto .
Tiimityöstä Helsingin kaupunginkirjastossa on mm. seuraava teos: Teamworking, 2000;…
Persicon kirjaa vuodelta 1990 on todella vaikea jäljittää. Kannattaa kuitenkin vielä kysyä kirjastojen kaukolainatoimistosta, joskin ruotsalaisesta Libris-tietokannastakaan kirjaa ei löytynyt. Kaukolainapyynnön voi tehdä kaupunginkirjaston kotisivulta.
Markku Pölösen elokuva Onnen maa valmistui v. 1993. Samana vuonna elokuva palkittiin Risto Jarva -palkinnolla.
Onnen maa-videon esittelytekstissä kerrotaan sen olevan nostalginen komedia tangomusiikin kuumasta kesästä 60-luvun alussa. Elokuvassa "tuhlaajapoika" Tenho palaa kaupungista vanhempiensa kotitilalle tuttuun maalaismaisemaan. Kuuma romanssi eroottisen Virvan kanssa leimahtaa. Kesä hehkuu, tango soi...
Markku Pölönen kertoo haastattelussaan, että Onnen maa on yhä hänen henkilökohtaisin, omaelämäkerrallisin elokuva (voit lukea haastattelun osoitteesta
http://www.film-o-holic.com/haastattelut/haastattelussa_markku_polonen… ).
Löydät tietoa Markku Pölösestä ja Onnen maa -elokuvasta mm. teoksista Elävän kuvan vuosikirja 1994 sekä…
"Mä laihdutan" laulua ei ilmeisesti ole nuotinnettu. Ainakaan sitä ei löydy Violasta, ei kirjastojen monihaun kautta tehdyllä kyselyllä. Myöskään "Suomessa kustannetut sävelteokset" vuodelta 1993 ei mainitse kyseistä laulua. Lappeenrannassa kappale löytyy kahdelta äänitteeltä, joissa kummassakaan ei ollut liitteenä laulun sanoja.
Tutkimalla pääkaupunkiseudun kokoelmia osoitteessa www.libplussa.fi esim. asiasanoilla ruokaperinne ja Karjala voit löytää useita teoksia, joita voit tarpeen tullen tilata lähimpään kirjastoon.
Netistä löytyi myös pari sultsinaohjetta:
http://www.wsoy.fi/koulu/kotitalous/hyvaapataa/ruokaohje/joulukuu.htm
http://www.onego.ru/win/pages/keitto/piirat_f.htm
Agda Dufholmista ei näytä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen puolelta löytyvän mitään, eikä häntä mainita yleisissä hakuteoksissakaan. Myöskään tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Lindasta ei taiteilijan nimellä löydy viitteitä.
Sinun kannattaisikin ehkä kääntyä joko Valtion taidemuseon kirjaston (Kaivokatu 2 C 00100 Helsinki, avoinna ti-pe klo 12.30-16.00, tutkijapalvelu aukioloaikoina puh. 09-1733 6245, fax 09-1733 6248) tai Taideteollisen korkeakoulun kirjaston puoleen (Hämeentie 135 c, 00560 Helsinki, puh. 756 30 243).
Matilda Roslin-Kalliolan teoksia on ainakin maakuntakirjastojen kokoelmissa. ' Viestini menneiltä sukupolvilta' löytyy mm. Hämeenlinnan, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastoista. Internetin kautta voi kirjan sijainti- ja saatavuustietoja katsoa Monihaku-palvelusta (maakuntakirjastojen tietokannat) http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
Jos oman kotikuntanne kirjastoihin tätä tai muita teoksia ei ole hankittu, niistä voi jättää kaukopalvelupyynnön kirjastoonne.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy useita Roslin-Kalliolan teoksia. Tässä muutamia:
Inkeri: perhemuistoja Ison-vihan ajalta
Mietteitä Gogin sodasta
Milloin ja missä kuolema tapahtui?
Näyt Patmoksella
Kyseessä lienee kansanedustaja-kirjailija Aino Suholan Ritva Oksaselle kirjoittama (monologi?)näytelmä Korva elämän kyljessä (1994), jota Oksanen on esittänyt Tampereella 90-luvun puolessavälissä. Minkään kirjaston kokoelmista sitä ei taida löytyä.
Teatterikeskus ry. Helsingissä kerää näytelmätekstejä, puh. 09-135 7613, sieltä kannattaa kysyä. Teosta saa todennäköisesti helpoiten sen kirjoittajalta, yhteystiedot ym. seuraavasta nettiosoitteesta:
http://www.eduskunta.fi/fakta/edustaja/372/aino5.htm
Katso myös Tamperelainen -paikallislehden juttuarkistosta sivu
http://www.tamperelainen.fi/arkisto/oksanen_ritva.html
Käsitteitä peruspalvelut ja hyvinvointipalvelut käytetään laajasti ilmaisemaan palvelujen tärkeyttä. Suomen kielen perussanakirja ei tunne niitä.
Kunnallisista peruspalveluista ei löytynyt määritelmää Finlexin kautta, viittaus näihin on säädöksessä 658/1994, joka käsittelee valtion tukea taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille välttämättömien peruspalvelujen turvaamiseksi. Peruspalveluja ei siinä kuitenkaan luetella.
Myös säädös 733/1992 eli Laki sosiaali-ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta mainitsee sanan peruspalvelut, mutta ei määrittele sitä.
Sisäasianministeriön sivuilta löytyy Kuntien peruspalvelujen toimivuutta tutkivan neuvottelukunnan väliraportti vuodelta 1998. Osoite on http://www.intermin.fi/suom/…
Yksi tapa löytää kirjallisuutta aiheesta on etsiä viitteitä kirjastojen tietokannoista: Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy jonkun verran kirjallisuutta suomalaisesta kultuurista haulla, jossa voit hakusanaksi antaa Suomi, aineistolajiksi kirja ja kieleksi saksa tai haulla, jossa annat hakusanoiksi Suomi ja kulttuuri, rajoitat aineistolajiksi kirja ja kieleksi englanti.
Voit myös tehdä haun Helsingin yliopiston kirjaston tietokantaan (http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html), Boolen lomakkeella saat useamman asiasanan, esim. Suomi ja kulttuuri. Ongelmana on, ettei siellä tarjota mahdollisuutta rajata kieltä, joten selaamista tulee aika paljon enemmän.
Lisäksi voit etsiä viitteitä samoilla…
