Lävistyksistä löytyy suomeksi varsin vähän informaatiota, englanniksi sitäkin enemmän. Aleksi-artikkelitietokannasta, joka on käytettävissä kirjastojen työasemilla, löytyi 7 viitettä suomalaisiin lehtiartikkeleihin (hakusanana "piercing").
Hakupalvelusta http://www.askjeeves.com löytyy hakusanalla "tatuoinnit ja lävistykset" Riina Rytiojan tekemä suomalaisnuorten haastattelu aiheesta.
Yahoosta (http://www.yahoo.com/) löydät todella paljon tietoa hakusanoilla "piercing" tai "body piercing", samoin Ebsco-artikkelitietokannasta, joka sekin on käytettävissä kirjastojen työasemilla. Ebscosta löytyvistä artikkeleista suuri osa on luettavissa kokonaisuudessaan, englanniksi.
Suomenkielistä kirjallisuutta en aiheesta löytänyt. Englanniksi on…
Robert Swindellsiltä on suomennettu neljä kirjaa, jotka ilmestymisvuosineen ovat:
Huone 13 (1991)
Hirviö (1992)
Lohikäärmeen sisällä (1993)
Kivikovat kadut (1994)
Katja-sarjaa on ilmestynyt 12 kirjaa, ja 13. osa Katja Kuubassa ilmestyy vuonna 2000. Sarjassa ensimmäisenä on ilmestynyt Katja New Yorkissa ja vuonna 1999 Katja au pairina. Saat koko listan esille esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta hakemalla tekijän nimellä.
Yksi hyvä keino saada tietoa kirjailijasta on ottaa yhteys suoraan kustantajaan. Samoin kannattaa tutkailla Kirjallisuusarvosteluja-nimistä lehteä(tulee ainakin suurien kirjastojen käsikirjastoihin), lasten aineistosta ilmestyy sarjassa C-osa, josta löytyy tietoa ilmestyneistä kirjoista ja kirjailijoista.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta ei löydy juuri sinun erikoisalaasi liittyvää kirjallisuutta. Kokoelmistamme löytyy kuitenkin useita teoksia hakusanoilla koulutus ja laatu esim. teokset Oppimisen ja laadun kiasma (1998) ja Syrjäläinen, Arvioinnin avulla laatua kouluihin (1997). Olisikohan näistä apua?
Asiasanoilla laatu, mittaus, mittarit löytyy mm. teos Mittaamisen parantaminen (1999), jossa kerrotaan yleisesti laadun mittareista. Myös artikkelitietokanta Aleksista kannattaa etsiä samoilla hakusanoilla.
Jos suku Segebade von Kummenhagen ei ole rekisteröity Suomen eikä Ruotsin ritarihuoneella, sen vaakunaa todennäköisesti ei löydy tavallisista lähteistä, joissa on kuvia vaakunoista kuten Elgenstierna: Den introducerade (=rekisteröity) svenska adelns ättartavlor tai Karl Arvid Klingspor: Sveriges ridderskaps och adels wapenbok. Viimemainitussa kyllä on Segebadenin sukujen vaakunat (aatelissuku numero 1852 ja vapaaherrallinen suku numero 285, joiden vaakunassa on hirvensarvi). Segebaden von Kummenhagenin-suvulla on erillinen oma vaakuna, jossa on kaksi tähteä.
Ei-rekisteröidyt suvut löytyvät kirjasta Kalender över i Sverige levande ointroduserad adel. Sivulla 274 vaakunaa kuvaillaan, mutta kuvaa ei löydy. Teoksessa Hans Jäger-Sundstenau:…
Maailmanlaajuisia täysin luotettavia listoja, joita tiedustelet, ei ole olemassa. Internetistä kuitenkin löytyy paljon aihetta käsitteleviä sivuja.
Suomen viralliset myyntiluvut löytyvät Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta: http://www.ifpi.fi/tilastot/. USA:n vastaava lista löytyy osoitteesta http://www.neosoul.com/riaa/. Sivuilla on lisäksi aiheeseen liittyvää tietoa.
Guinnessin Suuren Ennätyskirjan 1998 painoksessa (ss. 106-109) on mainittu useita listoja mutta niiden luotettavuus on kyseenalainen (lähteitä ei ole mainittu).
Vaikka ekoteologia ei ole mikään aivan uusi käsite, se on silti sen verran vieras, että sitä hakusanana käytettäessä ei löydy suomenkielistä kirjallisuutta, lehtiartikkeleita kyllä.
Useimmissa yleisissä kirjastoissa on Aleksi ja Arto artikkeliviitetietokannat, joihin luetteloidaan kotimaisia sanoma- ja aikakausilehtiartikkeleita. Sanalla ekoteologia tietokannoista löytyy muutama viite, esim. Seppo Kjellberg "Ekologisen kaupungin ristiriitaiset päämäärät" (Yhteiskuntasuunnittelu 1997/3); Veikkola Juhani "Mitä on ekoteologia" (Diakonia 1991/3)ja Teuvo Laitalan arvostelu kirjasta "Ecotheology" (Teologinen aikakauskirja 1997/ 5-6).
Jos jonkin tietyn hakusanan käyttö tuottaa kovin pienen hakutuloksen, kannattaa käyttää laajempia käsitteitä,…
Kansankirjasto muuttui kaupunginkirjastoksi vuonna 1910. Aiheesta löytyy tietoa suhteellisen tuoreessa historiikissa: Hirn, Sven: Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi (1998).
Rosa Liksom on tullut tunnetuksi lyhyen proosan taitajana. Kreisland on Liksomin ensimmäinen romaani joka rakenteellaan ja kerrontatavallaan mukailee perinteistä "suurta suomalaista romaania". Aiheenakin on Suomen maaseutu ja sen ihmiset. Moniäänisyytensä vuoksi sitä on verrattu Joel Lehtosen Putkinotkoon, kerronnassaan mm. Kalevalaan, raivaajahenkisyydessään Heikki Turusen romaaneihin ja henkilögallerialtaan Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppiin. Mutta onko romaanissa viittauksia tai suoria lainauksia klassikkoihimme? Sen todistaminen vaatii sekä Kreislandin että "merkkiteosten" huolellista lähilukua ja vertailua.
Kirjastopalveluiden oppaan (http://www.lib.hel.fi/virkku/) mukaan
WP on käytettävissä Malmilla, Maunulassa, Oulunkylässä ja pääkirjastossa Itä-Pasilassa.
Katso sivu: http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h155/h159/q604.htm
Kannattaa varmuuden vuoksi ensin soittaa kyseiseen kirjastoon ja tarkistaa, että mikro toimii tällä hetkellä ja tehdä samalla ajanvaraus.
Suomeksi kyseisistä henkilöistä ei löydy aineistoa. Internetistä haettaessa sivuja löytyy sekä Cousturesta että Orsinista ja Dupuista, kielenä tosin ranska tai englanti.
Katsokaapa seuraavat:
http://www.litterature.org/notice.asp?numero=141 (Cousture)
http://home.golden.net/~mapia/emilie.htm (Emilie)
http://www.eonline.com/Facts/People/0,12,11941,00.html (Orsini, vähäiset tiedot)
http://moviething.com/bios/roydupuis/ (Dupuis)
http://www.fansites.com/roy_dupuis.html (Dupuis)
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy Asiakirjamalleja-nimisiä kirjoja oikeustieteen luokasta (H:gissä luokka 330.2; muissa kaupunginkirjastoissa 33.03) Voit etsiä kirjoja tietokannasta asiasanalla asiakirjaopaat. Näistä löytyy yleensä hyvät ohjeet ja mallit tärkeimmistä asiakirjoista. Käsikirjastokappaleet löytyvät myös suurimmista kirjastoista.
Tällaisia oppaita ovat esim. Kodin lakitieto II, Asiakirjamalleja, 1999; Saarinen, Pekka: Asiakirjamallisto, 1998 ja Asiakirjamalleja, 1998.
Ira Levinin kirjasta Rosemaryn painajainen löytyy tietoja kirjasta Ilkka Mäyrä : Kiehtova ja kauhea demoni. Katkelmia Mäyrän kirjasta on myös Internetissä http://www.uta.fi/laitokset/taide/kirjallisuus/fantasia/kauhu.html
Teoksessa Verikekkerit on Rosemaryn painajaisesta pari sivua ja kirjallisuusarvosteluissa vuodelta 73 B/574. Kirjan Twentieth century crime & mystery writers mukaan Ira Levinistä on julkaistu 1988 teos: Fowler, Douglas: Ira Levin.
Rosemaryn pojasta tietoja on vaikeampi saada: kirja-arvostelu löytyy Portti lehdestä 1999, numero 3, sivuilta 111-112.
Internetin englanninkielisiä arvosteluja löytyy etsimällä esim. hakupalveluista http://www.alltheweb.com tai http://altavista.com. Muita hakupalveluja listattu osoitteessa…
Erkki Vierikon kirjan Espanjan kielioppi mukaan: yks.2. indikatiivi (= preesens) bailas, monikon 2. bailáis. Käskymuoto on subjunktiivin preesens, ilmaisten käskyä ja tahtoa, muoto bailes, mon.2. bailéis. Subjunktiivin I imperfekti ilmaisee kohteliaan kehoituksen: bailaras, mon.2. bailarais.
Kysymääsi teosta ei löydy Helsingin kaupunginkirjastosta ainakaan toistaiseksi. Pääkaupunkiseudulla se näyttäisi kuuluvan Kauppakorkeakoulun kirjaston kokoelmaan. http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Eppuja ei ole ilmestynyt eikä suomennettu lisää vuoden 1994 jälkeen. Viimeinen osa on Eppu kiipelissä. Myöskään Kirjapaja-kustantajan mukaan uusia osia ei ole tiedossa.
