Vuonna 1942 on Otavan kustantamana ilmestynyt Meri Horsman teos Olen sanomalehdentoimittaja. Kirja (2. p. 1943)on myös Oulun kaupunginkirjaston kokoelmassa.
Tässä muutamia vinkkejä:
-Polva, Anni : Tiinan uusi ystävä
-Levola, Kari : Dumdum
-Kallioniemi, Tuula : Salainen koiranpentu
-Kallioniemi, Tuula : Kuka rakastaa Ruusua?
-Mikkanen, Raili : Kalpeat naamat
-Gripe, Maria : Aika erikoinen Elvis
Nainen ja elämä on Suomen nuorten kristillisen liiton julkaisema naisten lehti, joka on ilmestynyt tämännimisenä vuosina 1946-1967. Vuodet 1966-67 ovat kaukolainattavissa Kuopion Varastokirjastosta ja muita vuosia voidaan kysyä lukusalilainaksi Turun yliopiston kirjastosta. Kopioita artikkeleista voi saada.
Tässä muutamia nettisivuja, joilla kaiken muun lisäksi myös tietoa kirjailijoista:
Sivut ovat ruotsinkielisiä.
http://www.soren-anders.se/sa/index.asp
http://www.lysator.liu.se/runeberg/authors/
Kirjailijoiden tuotannon saat pääkaupunkiseudun Plussatietokannasta (http://www.lib.hel.fi/plussa) esim.seuraavasti:
1.Valitse laajennettu haku
2.Kirjoita tekijäkenttään : Jacobsson, Anders
3.Valitse osastoksi lastenosasto
4.Jos haluat vain suomennetun tuotannon, valitse kieleksi suomi
5.Valitse aineistotyypiksi kirja
Hilja Kallioniemi-Byströmin kirjoja näyttää olevan suomeksi vain
Polvesta polveen, joka on myös Oulun kaupunginkirjastossa.
Ruotsiksi on Oulussa Bära eller brista. Kaukolainaksi voidaan
tilata Ett år i Järvi, Prästgårdsfönstret, Såsom du har sagt,
Bondefolk ja Byn.
Kuopion varastokirjastossa näyttäisi olevan ainakin "Iskelmää" vuosilta 1960-1967. Myös nimi "Viikonloppu" löytyy haulla, vuosi siinä näyttäisi olevan 1942, mutta onko kyseessä lehti, sitä ei haussa näy. Ajansäveltä en löytänyt mistään kirjastosta.
Varastokirjastosta saa kaukolainoja kaikkien yleisten kirjastojen kautta. Ota yhteys kotikuntasi kirjastoon ja kysy sieltä tarkemmin heidän kaukopalvelukäytäntöään.
Lea Helo (1907-1953) oli oikealta nimeltään Topias Huttari. Lisätietoa Lea Helosta löytyy esim. internetosoitteesta: http://www.soros.karelia.ru/projects/1998/sui/people/helo_f.html
Arna Ranckenista on vaikeaa löytää tietoa. Hänestä on kirjoitettu hyvin vähän. Käsikirjastossa olevasta taiteilijamatrikkelista löytyi pienet tiedot, jotka voin kirjoittaa tähän:
Rancken, Arna Maria, taidemaalari ja -graafikko. -s. 16.12.1901 Helsinki. Vanht kaupp. Edvin Etholén ja Olga Sjöblom. Puol. Gunnar Rancken. Teoksia ensi kerran näytt. Tre 1947. Osall. kotim. näytt.: SKjL:n näytt. 57, 58, 63, 68, 69, 70. Pohjal. TL:n j. 68-. Asuinpaikka Tre.
Aamulehden artikkelitietokannasta löytyi Arna Ranckenista yksi artikkeli, joka kertoi Ruovedellä olleesta taidenäyttelystä kesällä 1996. Artikkelista löytää nimiä ja yhdistyksiä, (esim. taiteilijan poika Osmo Sjöblom tai Ruoveden taideyhdistys) joiden kautta saattaa saada lisätietoa. Siinä on…
Mauri Kunnaksesta löytyy tietoa mm. seuraavista linkeistä:
http://www.valitutpalat.fi/lehti/lehti9912/artikkeli02.html
http://www.otava.fi/maurikunnas/profiili.html
http://www.otava.fi/maurikunnas/
http://www.esoy.fi/es-lehti/kunnas.html
http://www.info.tampere.fi/sni/tekija210.htm
http://www.pmk.posti.fi/pmk/english/taide/aiheet/mauriselain.html
Lisäksi voit katsoa tietoa "Kotimaisia Lasten- ja nuortenkirjailijoita"-kirjasta (toim. Ismo Loimavaa) ja lehtiartikkeleista:
Leponiemi, Kari: Viittä vaille täyspitkä, varttia vaille klassikko, Visio, 1997, 2, 20-25// Tuominen, Sami: Joulupukin yllätys : suomalainen animaatioelokuva, Peili 1996, 4, 4-5// Vuori, Jyrki: Koirien isä : Mauri Kunnaksen lähikuva, Tyyris Tyllerö, 1996, 3, 40-44, 48//…
Suomessa oli v 1998 232 elokuvateatteria ja 331 salia. Elokuvateattereita ja saleja perustetaan vuosittain lisää ja vanhoja lakkautetaan. Kymmenen edellisen vuoden keskiarvo oli 247,8 elokuvateatteria ja 332,8 salia. Lähde: Suomen elokuvasäätiön julkaisema Elokuvatilasto (1998).
Turun kaupunginkirjaston eri toimipisteissä jaetaan monistetta, josta käy ilmi eri myöhästymismaksut. Kirjoista peritään 2 mk/kpl 1. alkava viikko, aina 20 mk saakka. Videoista ja cd-romeista peritään 10 mk/kpl 1. alkava viikko aina 50 mk saakka. Lisäksi tulevat muistutus- ja laskutuskulut
Kirjastojen käsikirjastoissa olevissa musiikkitietosanakirjoissa on perustiedot säveltäjistä. Jos haluat tarkempaa tietoa, voit hakea kirjoja asiasanalla Schubert pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteesta
http://www.libplussa.fi/ Samasta osoitteesta voit myös selvittää nuotit ja levyt, jotka sisältävät Erlkönigin sekä Musiikin Maailma -teoksen saatavuuden.
Osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/g/goethe/d328.html on Erlkönigin sanat ja englanninnos. All Music Guiden sivulta http://thenewage.com/cg/x.dll
löydät tietoja Schubertista ja hänen sävellyksistään soivine näytteineen. Osoitteessa http://pelu.jns.fi/~vsivone/schubert/schubert2.html on lyhyt suomenkielinen esitys. Hakuohjelmat löytävät luonnollisesti…
Vuonna 1998 (vuoden 1999 tietoja ei ihan vielä saatavilla) aikuisten kirjalainoista tietokirjallisuuden osuus oli 63,1 % ja kaunokirjallisuuden osuus oli 36,9 %
Vuonna 1999 10 eniten lainattua kirjaa:
HÄRKÖNEN, Anna-Leena: Akvaariorakkautta
CORNWELL, Patricia D.: Herhiläispesä
KITZINGER, Sheila: Saamme vauvan
MÄKI, Reijo: Pahan suudelma
HIETAMIES, Laila: Kylä järvien sylissä
CORNWELL, Patricia D.: Ansaittu kuolema
LINNA, Väinö: Täällä Pohjantähden alla
LINNA, Väinö: Tuntematon sotilas
SALAKARI, Tuula: Häät: elämämme kaunein juhla
STEEL, Danielle: Onnettomuus
Budapest on muodostunut kahdesta kaupungista Budasta ja Pestistä(1873). Strategisen sijaintinsa vuoksi se kiinnosti jo roomalaisia. Pestistä muodostui keskiajalla kauppakeskus. Budasta tuli myös jo varhain kauppapaikka, ja 1350-luvun jälkeen se alkoi kehittyä Unkarin pääkaupungiksi. Huomattava kulttuurikeskus siitä tuli myös varhain. Budapestissa on n. 2,5 milj. asukasta, ja se on Keski-Euroopan suurimpia kaupunkeja. Se on Unkarin politiikan, teollisuuden, talouden ja kulttuurin keskus, jossa asuu viidennes Unkarin kansasta. Budapest on paitsi hallituksen sijaintipaikka ja opetuksen sekä kulttuurin keskus myös Unkarin tärkein teollisuuskaupunki. Budapestissa on seita museoita ja teattereita. Roomalaisista siellä on vielä muistuttamassa…
Kysymästäsi aiheesta löytää tietoa esim. tietosanakirjoista, kuten Spectrum ja Otavan suuri ensyklopedia. Lisäksi moniosaisesta Isotaito-sarjasta löytää myös tietoa. Isotaito on lainattavanakin Tampereen kaupunginkirjastossa. Voit itsekin tarkistaa Internetissä olevasta aineistotietokannastamme Pallas-Introsta, mitä kirjoja meillä on haluamastasi aiheesta. Pallas-Intro on osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse selaushaku ja valitse
ns. pudotusvalikosta haun pohjaksi asiasana ja kirjoita viereiseen kenttään mosaiikit ja käynnistä haku selaa-näppäimellä. Voit hakea erikseen asiasanalla lasi.
Mosaiikit-asiasanalla löytyy etupäässä englannin- ja ruotsinkielisiä teoksia, mm. Vance, Peggy: The mosaic book : ideas, projects and…
Näyttää siltä että noihin mainitsemiisi luettelointiin liittyviin asioihin liittyviä yksityiskohtia on viime aikoina pohdiskeltu aika vähän, koska ainakaan suomen kielellä en käytössäni olevista artikkelitietokannoista (Aleksi, Arto, Kati) löytänyt oikeastaan mitään. Yksi englanninkielinen aihettasi jollakin tavalla sivuava kirja löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta:
Guidelines for subject authority and reference entries, München : Saur, 1993.
Lisäksi löysin informaatiotutkimuksen virtuaalikirjastosta yhden osoitteen, josta voisit itse kokeilla hakea tietoa: http://www.itcompany.com/inforetriever/cat.htm
Toimii tosin vain englannin kielellä. Ehkäpä sitten Suomalaiset luettelointisäännöt ovat tällä hetkellä paras lähde tällaisille…
Helsingin kaupungin pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on teos
Veijo Kauppinen, Metalliverstaita sekä konepajoja Ruotsin ajan
ja Suuriruhtinaskunnan Helsingissä, 1988, jossa kerrotaan
Helsingin laivatelakasta. Kirjasta löytyy myös lisää viitteitä muihin lähteisiin.
Kirja on käsikirjastokappale joten sitä ei lainata mutta voi lukea
kirjastossa.
