Teoksessa Suomen kirjallisuus 5. SKS 1965 on parin sivun verran tietoa Yhdeksän miehen saappaista. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa on myös käsitelty tuota Haanpään teosta noin sivun verran. Pelkästään Pentti Haanpäästä on myös ilmestynyt useita teoksia, esim. Pirkko Vallinojan kaksiosainen Pentti Haanpää.
Lammin historiasta löytyy jonkin verran tietoja Lammin kunnan kotisivuilla http://www.lammi.fi/ ,mutta saadaksesi kaiken mahdollisen selville kannattaa tutustua seuraaviin teoksiin:
Lammin pitäjän historia 1.Ruotsin vallan loppuun.(Lammin kunta, 1989) ja Lammi: kuvia ja kertomuksia pellavapitäjästä (Lammin kunta, 1989) sekä Stenius, Kirsti: Lammin kirkko: seurakunnan vaiheita (Lammin seurakunta, 1990).
Kiinnostavia ovat varmasti myös Uljas Kiurun kokoamat ja toimittamat Lammilaisia sotakuvatarinoita (Lammin kunta, 1997) ja Lammin henkilötarinat. Kysy kirjojen saatavuutta / kaukolainamahdollisuutta lähikirjastostasi.
College-nimitystä käytetään Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa eriasteisista oppilaitoksista. Isossa-Britaniassa se on ensinnäkin vanhimpien yliopistojen Oxfordin ja Cambridgen opiskelu- ja asuinyhteisöjen nimi. Toisekseen 1800-luvun lopulta lähtien sanalla on tarkoitettu toisaalta korkeakouluja, joilla on pelkkä opetustehtävä, toisaalta amattillisia korkeakouluja. Kolmanneksi se on joidenkin public schoolien nimitys (esim. Eton College).
Yhdysvalloissa college-nimitys nykyisin tarkoittaa yleensä erilaisia korkeakouluja, jotka osin vastaavat eurooppalaisia yliopistoja. Ne ovat yleensä sisäoppilaitoksia, jotka sijaitsevat laajalla campuksella. Vastaus on tiivistelmä Facta 2000-tietosanakirjasta, josta voi lukea aiheesta enemmän.
Terry Brooksista ei todellakaan löydä tietoa kirjoihin kirjoitettuna. Kyllä tässä tapauksessa täytyy turvautua internetiin. Ihmemaa-hakupalvelu osoitteessa http://www.fi antoi muutamia suomenkielisiä viitteitä (hakusanoina terry brooks)
Englanninkielellä löytyy kyllä runsaasti lisätietoa. Esimerkiksi Google- tai Yahoo-hakupalvelut antavat hyviä tuloksia. Google on osoitteessa www.google.com ja Yahoo www.yahoo.com. Hakusanoiksi "terry brooks" lainausmerkkien ympäröiminä, niin viitteitä ei tule ihan valtavia määriä. Mielenkiintoisilta vaikuttivat sivut osoitteessa http://www.terrybrooks.net.
Arto-lehtiartikkelitietokannasta voi etsiä kirjallisuusarvosteluja
Terry Brooksista. Arto on käytettävissä täällä Tampereen kaupunginkirjastossa…
Kysymiäsi Kubrickin elokuvia ei kirjastoista löydy. Kubrickin ohjauksista löytyy esim. Useista yleisistä kirjastoista löytyvät seuraavat videot:
Barry Lyndon; Spartacus; Hohto; Full Metal Jacket; 2001 avaruusseikkailu ja Kellopeliappelsiini.
Kirjastot tilaavat videoelokuvat tiettyjen hankintakanavien ja niiden tarjoamien valmiiden listojen kautta. Sieltä tilataan sen mukaan, mitä on tarjolla. Tekijänoikeuskysymykset ovat niin vaikeita, ettei kirjastoilla ole mahdollisuutta hankkia elokuvia näiden listojen ulkopuolelta kuin poikkeustilanteissa. Yleiseen kirjastoon ei siis kannata jättää edes tilausehdotusta toivomistasi elokuvista.
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohakusta (http://www.libplussa.fi/) löytyi ainakin seuraavat alla luetellut Espanjan arkkitehtuuria käsittelevät teokset.
Arkkitehtuuriin on erikoistunut mm. Teknillisen korkeakoulun kirjasto (avoinna lukukausien aikana 1.9. - 31.5. ma-pe 8.00-21.00 la 9.00-16.00, käyntiosoite: Otaniementie 9, kokeile myös Netissä päivystävää informaatikkoa
http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Palvelut/info.html
Palvelua saavat käyttää myös muut kuin TKK:ssa opiskelevat. Kirjastossa on joitain tietolähteitä, jotka ovat käytettävissä vain TKK:n alueella.
Tekijä: Zerbst, Rainer
Nimeke: Gaudí 1852-1926 Antoni Gaudí i Cornet, a life devoted to architecture
Julkaisutiedot:…
Anni Polva on itse kirjoittanut kolme muistelmateosta:
Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus ja Elettiin kotirintamalla.
Hänestä löytyy lisäksi tietoja teoksista: Heitä luetaan. 1981 ja Kotimaisia naistenviihteen taitajia. 1999; näissä käsitellään "aikuiskirjailija" Polvaa. Nuortenkirjailijana häntä on esitelty teoksissa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 1995 ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. 1996. Kaikki nämä teokset, tai ainakin osa niistä, löytynevät useimmista kirjastoista.
Lisäksi Anni Polva on itse kertonut itsestään Infoplaneetan sivulla http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/polva.html
Tietoa Hollannin ruokakulttuurista suomeksi näyttää tosiaan olevan erittäin vähän. Löysin vain yhden lehtiartikkelin ja kaksi kirjaa: Hollantilaista ruokakulttuuria, Leena Löyttyniemi, Kotitalous, 1995, 10, 52-53// Rydelius, Ellen: Herkkupaloja kahdeksasta maasta, 1957// Kultainen keittokirja OSA: 3 : Ruoka- ja keittotieto 1 : A - Maiti, WSOY, 1988.
Kirjojen ja lehden saatavuuden voit tarkistaa lähimmästä kirjastostasi. Lisäksi sinun kannattaa katsoa kattavista matkaoppaista, mitä niissä sanotaan maan ruokakulttuurista. Vinkkinä se, että Alankomaat on suuri juustojen vientimaa.
Voit myös ottaa yhteyttä Haaga-Helian kirjastoon, jossa on ravintola-alan koulutukseen liittyvää kirjallisuutta: https://www.haaga-helia.fi/fi/kirjasto-ja-…
On suomennettu. Se löytyy ainakin teoksesta Tolstoi, Leo, Valitut kertomukset, osa II (WSOY, 1998, myös aiempia painoksia ainakin vuodelta 1963) nimellä Ivan Iljitsin kuolema.
Hyviä lähdeteoksia ovat esim. seuraavat:
Kemppinen, Pertti: Nuoruuden taikaa: kurkistuksia nuorisokulttuureihin. 1998,
Törmäävät tulkinnat: kirja nuorista ja nuoruudesta. 1991 ja
Ala-Ketola, Marja: Hippejä, jippejä , beatnikkeja. 1985.
Lisää teoksia löydät Tampereen kaupunginkirjaston aineistohausta valitsemalla Aineisto, Tarkka haku, asisana: nuorisokulttuuri.
Verkosta löydät myös Nuorisotutkimus-lehden sivut (http://www.alli.fi/alli/ntutk.html), joilla on lehden sisällysluettelot sekä lähinnä pääkirjoitusten koko teksti.
Satu on ilmeisesti Sakari Topeliuksen Kasper (Kasperi) ei saanut oppia mitään. Turun Kaupunginkirjaston Lasten-ja nuortenkirjaston kirjoista se löytyy seuraavista lukukirjoista: Alakansakoulun lukemisto (Immi Hellen ym., Valistus 7.p.1944); Haavio, Martti ym.: Kultainen lukukirja (WS 5.p.1965; Lapsuuden kultamailla (Aukusti Salo, Otava 4.p.1924); Kansakoulun lukukirja I (K.A.Horma ym, WS 16.p. 1948).
Tietosanakirjan Facta 2001 mukaan eläimiin kohdistuva neuroottinen pelko on zoofobia. Tiettyihin eläimiin kohdistuvat pelot nimetään seuraavasti: kissat-ailurofobia, hämähäkit-araknofobia, sammakot-batrakofobia, hyönteiset-entomofobia, koirat-kynofobia, hiiret-musofobia, käärmeet-ofiofobia, linnut-ornitofobia. Doraphobia tarkoittaa eläinten turkin tai nahan pelkoa. Täytettyjen eläinten pelkoa koskevaa sanaa ei löytynyt.
Listoja fobioista löytyy myös Internetistä (esim. The Complete List of Phobias http://people.ne.mediaone.net/podolski/phobias.htm ja Phobias http://igwanarob.home.att.net/phobias.htm ), mutta niistäkään ei löytynyt täytettyjen eläinten pelkoa.
Ässät-yhtyeen cd-levyä "Punakenkäinen tyttö" ei näytä olevan missään Helsingin kirjastossa, mutta muutamassa Espoon kirjastossa se on. Jos levy on hyllyssä, niin puhelimitse sen voi pyytää lähetettäväksi mihin tahansa Helsingin kirjastoon - lähetys kestää muutaman päivän. Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/) saat selville, missä levy on paikalla: valitse "tarkennettu haku", kirjoita nimekkeeksi levyn nimi ja tekijäksi yhtyeen nimi.
Kolumbuksesta löydät tietoa suomeksi esimerkiksi tietosanakirjoista ja historian yleisteoksista. Seuraavista kahdesta kirjasta on varmasti myös hyötyä (saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta www.libplussa.fi):
Camusso, Lorenzo: Kolumbus
WSOY, Porvoo, 1991
Kolumbus, Kristoffer
Amerikan löytöretken päiväkirja
Karisto, Hämeenlinna, 1992, [Näköisp.]
Voisit käydä katsomassa Veikkaus Oy:n infosivut osoitteessa http://www.veikkaus.fi/. Tosin sieltä ei löydy suoraa vastausta kysymykseesi, mutta saat jatkoyhteysvinkkejä. Veikkaus Ab:n palvelukeskukset osannevat vastata kysymykseen. Niiden yhteystiedot on osoitteessa http://www.veikkaus.fi/vinfo/palvelukeskukset.html
Käytettävissä olevista tiedonlähteistä (esim. Suomen kansallisbibliografia, eri kirjastojen luettelot ja Kustannus Oy Taifuunin netti-sivut) en valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseesi. Kirjan lopussa olevasta kääntäjän kirjoituksesta on pääteltävissä, että ko. teos on käännetty käsikirjoituksesta. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä kustantajalta (taifuuni@dlc.fi) tai suoraan suomentajalta Jukka Malliselta.
Kurhila-Hillilän peruna- ja pellavakylästä saat tietoa nettiosoitteesta http://www.phnet.fi/kylat/kurhila/default.htm.
Siinä esitellään kylä ja kerrotaan sen historiasta ym. Pääset sivulta myös Kurhilan koulun etusivulle. Risto Louneman artikkeli "Kylä kultakehyksissä" käsittelee EU:n tukeman Kurhila-Hillilän kaksoiskylän kehittämisprojektia Pellervo-lehdessä v.1998, no 8,ss. 16-21.
