Eipä löytynyt tärppihieveriä slangisanakirjoista eikä murrekirjoista! Lähetä sähköpostia Suomen partiolaisten sivulta (http://www.partio.fi/) löytyvään osoitteeseen ja kysy! Luulisi, että Tärppihieveri löytyisi partiolaisten hyllystä ja kirjan sivuilta sanan "suomennos". Jos ei, niin sitten täytynee ahdistella Tärppihieveri-kirjan suomentajia, jotka ovat Pekka Myllykoski, Anu Pöllänen ja Ville Teittinen.
Näyttää siltä, että ehkä lukuunottamatta kirjaa Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, julk. Helsingin seutukaavaliitto 1986, Helsingistä ei nimenomaan huvilakirjaa ole tehty, kuten esim. Tampereelta, Turusta, Espoosta (Erkki Härö: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema) ja Kauniaisista (Asuminen ennen ja nyt: Kauniaisten huvilakulttuuria).
Helsingissä on asiaa lähestyttävä kaupunginosittain, esim. Marjaniemen huvilayhdyskunta, kirj. Väinö E. Leino 1952; Lauttasaaren rakennettu ympäristö (julk. Lauttasaari-Seura 1983); Kulosaari - unelma paremmasta tulevaisuudesta, kirj. Laura Kolbe; Retki Vihermeilahdessa, kirj. Eeva Anero 1993; Elämää Vuosaaren Kallahdessa, kirj. Torolf Lassenius; Itä-Jollas : osayleiskaavan…
Kirjastojen kokoelmatietokannoista ei näytä löytyvän tietoa Pauli Aalto-Setälästä. Useiden kirjastojen käsikirjastokokoelmasta löytyy teos "Kuka 99 - radio- ja tv- hakemisto", josta selviää Aalto-Setälän yhteystiedot ja asema televisiokanava Nelosessa, samat tiedot löytyvät myös Netistä osoitteesta
http//:www.nelonen.fi/info/yrityksesta.htm.
Aaltosen syntymävuosi ja -paikka eivät näistä selviä, sen sijaan osoitteessa
http://www.nelonen.fi/uutiset/info/info.htm on lyhyt juttu Aalto-Setälän urasta. Tarkempia tietoja voit kysyä sähköpostiosoitteesta, joka Nelosella on muotoa etunimi.sukunimi@nelonen.fi (muista korvata ä->a ja ö->o). Haut www-sivuilta tuottivat runsaasti muutakin aineistoa, mutta erityisen informatiiviselta se ei…
Antti Tuurista ei ole kirjoitettu elämäkertaa. Kirjailijaesitelmääsi varten voisi kuitenkin olla hyötyä kirjasta Miten kirjani ovat syntyneet: osa 3 (s. 286-312), jossa Antti Tuuri kertoo kirjailijantyönsä lisäksi myös elämänvaiheistaan. Myös Suomen kuvalehden artikkelista Lauseseppä lakeudelta (Suomen kuvalehti, 1997, 35, s.26-29) voi löytyä kiinnostavaa tietoa.
Jos tarvitset tietoa myös Tuurin kirjoittamista kirjoista ja niiden analyyseja, löytyy kirjastosta useampiakin kirjoja ja hakuteoksia. Videota Antti Tuurista ei löytynyt kirjastojen luetteloista. Hänen kirjojensa pohjalta tehtyjä elokuvia on kuitenkin saatavana videoina.
Kun etsii tietoa Agatha Christiestä ongelmana on runsaudenpula. Jos tarvitset tietoa vain "Kymmenestä pienestä neekeripojasta", siitä sattuu olemaan suomenkielinen www-sivu osoitteessa http://www.edu.espoo.fi/~matilda/kuukirj3.htm.
Muuta tietoa Christiestä kannattaa etsiä osoitteesta
http://www.htk.fi/kirjasto/kirjat1b.htm - sinne on koottu runsaasti linkkejä myös Christietä käsitteleville www-sivuille.
Kirjoja Christiestä löytyy runsaasti, suomenkielisinäkin ainakin seuraavat: Christie, Agatha: Vanha hyvä aikani ( WSOY 1978) ; Agathan vuosisata : 100 vuotta Agatha Christien syntymästä (toim. Risto Raitio. Suomen dekkariseura 1990).
Suosituimpia nuortenkirjojen aiheita ovat rakkaus sekä huumeet ja jengit. Nuorten elämää kuvaavista kirjoista kysytyimpiä ovat ne, joissa aihetta kuvataan humoristisesti tai kirjassa on säpinää ja sähläilyä samoin kuin ne, joissa aihe on erityisen rankka (raiskaus, koulukoti tms.).
Muita suosikkiaiheita ovat kauhu ja jännitys, mutta esimerkiksi fantasiakirjojen yleinen suosio on tasaantunut ja ne ovat löytäneet omat harrastajansa.
Lasten kertomuskirjoista menevimpiä ovat humoristiset kirjat, koululaisvitsikokoelmat, salapoliisikertomukset ja noidista, kummituksista ja vampyyreistä kertovat kirjat. Hevoskirjat ovat yhä luettuja, mutta jostakin syystä etenkin suurimpien kaupunkien keskustojen kirjastoissa kuuluu heppakirjainnostus hieman…
Seuraavat kolme kirjaa löytyivät: Vesa Mäkinen: Suomen vanhat linnat = The Castles of Finland (kust. WSOY 1998); Kari Uotila: Medieval outer baileys in Finland (kust. Society for Medieval Archaeology in Finland 1998); Castles around the Baltic Sea (kust. Association of Castles and Museums around the Baltic Sea 1994). Näiden saatavuutta kirjastosta voi katsoa esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmatietokannasta (http://www.libplussa.fi).
Pääkaupunkiseudun kokoelmarekisteristä löytyy vinyylilevy The Modern Jazz Quartet with Laurindo Almeida vuodelta 1964. Se on lainattavissa Töölön kirjaston musiikkiosastolta. Voit soittaa Töölöön (puh. 09-310 85 725) ja tiedustella lähemmin.
"Kuuskytluvun kauansoiva blues" (alkuperäteos Post World War Two Blues) löytyy ilmeisesti vain singleltä. Levy-yhtiö on HI-HAT, kustannusnumero HIS 1036, julkaisuvuosi 1979. Singlen A-puolelta löytyy kappale Onnen napanuora. Nuoteista ei löytynyt viitteitä mistään tietokannoista, ei myöskään mahdollisia tabulatuureja verkosta.
Hyvä Hotelli Kämpin historia löytyy kirjasta Pertti Mustonen: Ravintolaelämää, s. 192 - 216. Kirja on luokassa 69.5. Hotelli- ja ravintola-alan historiaa Suomessa on käsitelty perinpohjaisesti Yrjö Soinin kirjassa Vieraanvaraisuus ammattina 1-2. Kirjassa ei mainita Kämpiä, mutta siitä saa hyvän yleiskatsauksen aiheesta. Kirjan luokka on 68.809.
Käsikirjastossa on artikkelikortisto, josta löytyy kolme viitekorttia aiheesta: Apulehti 1996: 43 s. 64-69, Helsingin Sanomat 29.5.1999 s. C1 ja Glorian koti 1997: joulukuu s. 84-85, 92. Viitekortisto on vapaasti yleisön käytettävissä.
Käsikirjastossa on mahdollisuus käyttää myös artikkeliviitetietokantoja Aleksi ja Kati, joista löytyi seuraavat viitteet: Rakennuslehti 1997 ; 26 ; 8-9. 1998 ; 23 ; 8…
Verkkotiedonhakuun liittyvää opastusta on osoitteessa Kirjastot.fi -> Tiedonhaku -> Tiedonhaun opastus, https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus. Sivuilla ei kuitenkaan käsitellä itse verkossa opettamiseen liittyviä asioita.
Sinun kannattaa tutustua seuraaviin kirjoihin: Iskelmän kultainen kirja, kirj. Peter von Bagh (kust. Otava 1986); Äänilevyn historia, kirj. Pekka Gronow (kust. WSOY 1990); Yleisradion historia 1-3 (kust. YLE 1996). Äänilevyn historiassa on levymyynnin tilastoja. Iskelmän kultaisessa kirjassa ja Yleisradion historiassa sen sijaan ei tämäntapaista tilastotietoa juuri ole, mutta muuten niihin kannattaa tutustua, jos on kiinnostunut iskelmän historiasta ja niiden soittamisesta radiossa. Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa osoitteessa http://www.libplussa.fi
Uudempia tilastotietoja on Tilastokeskuksen sivuilla(http://www.stat.fi/statweb). Yleisradion sivuilla (http://www.yle.fi) kannattaa myös käydä, erityisesti Äänilevystön…
Valitettavasti kysymykseesi ei ole löytynyt vastausta tietopalvelumme piiristä määräaikaan mennessä. Internetissä on kuitenkin runsaasti aineistoa DirectX:stä (kokeile mitä tahansa hakupalvelua). Asiantuntemukseni ei riitä aineiston arvioimiseen.
Myös tietokonegrafiikan ohjelmoimisesta löytyy aika helposti www-sivuja. Alan opetusta järjestetään näköjään monessa paikassa. Jos kokeilet esimerkiksi Metacrawler-hakupalvelua (http://www.metacrawler.com/index_power.html) sanalla "tietokonegrafiikka", saat joukon linkkejä, joita voit arvioida oman tiedontarpeesi kannalta.
Tietokonegrafiikan linkkejä löytyy mm. osoitteesta http://mambo.ucsc.edu/psl/cg.html . DirectX -ohjelmasta on tietoa osoitteissa http://www.microsoft.com/directx/
http://www.…
Valitettavasti yleisten kirjastojen tietopalvelu ei voinut suoraan auttaa sinua kaipaamasi tiedon etsinnässä. Tilastojahan löytyy mitä erilaisimmista aiheista sekä kirja- että sähköisessä muodossa, mutta vertailevia historiallisia tilastoja on vaikeampi löytää.
Kannattaakin kääntyä erikoiskirjastojen puoleen, esimerkiksi Tilastokeskuksen kirjaston päivystävä informaatikko löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/tk/kk/info.html . Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto (Leppäsuonk. 9E) on erikoistunut myös taloushistoriaan.
Helsingin kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyy 30 viitettä antamalla asiasanaksi etätyö. Näiden teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi. Lehtiartikkeliviitetietokanta Aleksista, joka on käytössä kirjastojen asiakastyöasemilla, löytyy myös useita viitteitä etätyöstä, artikkeleita 83 ja yhteensä viitteitä 183 kpl. Tässä muutama esimerkki
Anttila, Risto Konttori komerossa Uudistuva konttori 1997 ; (23) ; 7-8 ; 4-7
Arrasvuori, Juha Uutta puhtia etätyöhön Tietokone 1996 ; (14) ; 5 ; 65-67
Koska artikkeliviitteitä on näin paljon, olisi parasta mennä kirjastoon paikan päälle niitä rauhassa selaamaan ja etsimään sopivimmat. Pääkirjastossa Pasilassa on laajin lehtivalikoima ja sieltä…
Lisätietoja saadaksesi sinun kannattaisi käydä katsomassa Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun www-sivua (www.helia.fi).
Osoitteessa http://www.guardianunlimited.co.uk/officehours/story/0,3605,339012,00.h… on Guardian-lehden artikkeli menestyneistä sihteereistä. Haku sanoilla secretaries and career tuottaa esim. Google-hakupalvelussa (www.google.com) lähinnä yhdysvaltalaisia viitteitä.
Kyseessä saattaisi olla Toni Edelmannin laulu Lasinen vuori (teksti Aale Tynni). Tuntomerkit sopivat tähän lauluun, mutta laulun teksti kylläkin kuuluu: "Valhetta, valhetta, valhetta on kaikki laulut maan..."
Edelmannin itsensä esittämänä kappaletta on pääkaupunkiseudun kirjastoissa vain vinyylilevynä, mutta laulun on levyttänyt myös Eija Ahvo; CD:n nimi on Lasimaalaus ja muita rakkauslauluja. Levyjen saatavuuden voit tarkastaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi)
Jos nyt kuitenkin käy niin, ettei tämä ole se hakemasi laulu, niin toivottavasti lähetät etätietopalveluun uuden kysymyksen, jatketaan sitten asian selvittelyä!
Kyseisten kahden kirjan lisäksi sarjasta on Koskivuori-sarjasta on vuonna 2000 ilmestynyt kolmas osa, Kielon jäähyväiset. Otavan syksyn uutuuskirjaluettelossa, jossa esitellään Ruiskukkaseppele, kerrotaan sarjan kasvavan viisiosaiseksi.
Ei liene olemassa mitään aivan yksinkertaista hakutapaa, jolla saisi esiin kaikki klassisen musiikin videot ja vain ne, sillä kirjastojen tietokannoissa musiikkia ei ole jaettu klassiseen ja populaarimusiikkiin, vaan nämä kumpikin koostuvat monista musiikinlajin mukaisesta alaluokasta. Saadaksesi mahdollisimman kattavan tuloksen kysymykseesi joudut siis tekemään useampia hakuja.
Jos lähdet liikkeelle pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta (osoitteessa http://www.libplussa.fi), voit ensin rajata materiaalin videokasetteihin ja kokeilla sitten hakua erilaisilla asiasanoilla (esim. oopperat, sinfoniat, konsertot jne.).
Saadaksesi vielä kattavamman tuloksen voit kokeilla asiasanojen sijasta myös hakua luokan mukaan (joskin…
