Saako kirjastolta lainattujen teosten kuvia jakaa sosiaalliseen mediaan?
Answer
Perusperiaate on, että mitään kuvaa ei saa jakaa sosiaalisessa mediassa, ellei omista kuvan oikeuksia tai kuva ole tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, mistä lähteestä kuva on peräisin, ei ole asiaan mitään erityistä vaikutusta. Omassa hyllyssä oleva kirja tai kirjastosta lainattu ovat samassa asemassa.
Yleensä tiedämme aika hyvin, mihin kuviin meillä on oikeudet eli (1) itse ottamiimme ja (2) perintönä saamamme kuvat, jotka ovat vanhempiemme ottamia. Esimerkiksi serkun ottama kuva ei kuulu tähän joukkoon. Yksityiskuvien jakelusta voidaan kuitenkin sopia ja saada lupa. Luvalla kanssa saa jakaa minkä tahansa kuvan.
Sen tietäminen, minkä kuvan tekijänoikeus on edelleen voimassa, on käytännössä varsin vaikeaa. Valokuvat nauttivat kahta suojaa. Mikä tahansa näppäys on suojattu 50 vuotta valmistus- eli kuvaushetkestä. Sen lisäksi valokuva, jota pidetään itsenäisenä taideteoksena, saa suojaa 70 vuotta tekijänsä kuolemasta. Ongelmia syntyy sekä siksi, ettei useimpien kuvien ottohetkeä tiedetä että siksi, että valokuvan määrittäminen itsenäiseksi teokseksi on arvioitava jokaisen kuvan kohdalla erikseen. Tosin yleinen tulkinta on, että ammattikuvaajien kaikki liikkeellä olevat kuvat ovat itsenäisiä teoksia. Mutta myös harrastajakuvaajan teokset yltävät helposti itsenäisen teoksen asemaan, joten yleensä on järkevää lähteä siitä, että kuva on vapaa vasta 70 vuotta ottajansa kuoleman jälkeen. On myös muistettava, että jos valokuvaan on vangittu kuvataideteos esimerkiksi taidenäyttelyssä, se saa suojaa alkuperäisen teoksen mukaan, ei valokuvana eli toisen teoksen valokuvaaminen ei anna valokuvaajalle mitään oikeuksia.
Edellä sanotusta seuraa, että varsin harvat kuvat ovat varmuudella vapaasti jaettavissa. Tästä huolimatta internet on täynnä mitä erilaisimpia kuvia, joita jaetaan näennäisen vapaasti ja villisti. Tämä johtuu toisaalta siitä, että joissakin tilanteissa suojattuakin kuvaa voi käyttää sitaattioikeuden puitteissa laillisesti (harvinaisempaa) ja toisaalta siitä, että tekijänoikeus on asianomistajaoikeutta eli oikeudenhaltijan on itse toimittava, jos haluaa valvoa oikeuksiaan. Monissa tapauksissa kuvien tekijät ovat tavallaan päästäneet kuvansa internetkäyttöön ja antaneet luvan jakeluun sillä, etteivät puutu asiaan. Osa kuvista ja videonpätkistä on verkossa mainostarkoituksessa ja niiden levittäjät haluavatkin mahdollisimman monen niitä jakelevan eteenpäin. Tämä hämmentää tilannetta entisestään, koska osa kuvista liikkuu vastoin tekijänsä tahtoa, osa taas tahdosta.
Jos ei kuitenkaan ole varma, että jokin kuva on tekijänoikeudellisesti vapaa, sen levittämisessä sosiaalisessa mediassa ottaa tietyn riskin. Se ei ehkä ole satunnaisen kuvan kohdalla suuri, mutta esimerkiksi ammattikuvaajat kyllä vahtivat aktiivisesti oikeuksiaan ja periaatteessa on mahdollista saada jostain omin päin levitetystä kuvasta parinsadan euron käyttömaksulaskun. Tai ankarat moitteet. Kaikki mikä on teknisesti mahdollista, ei ole lain mukaan sallittua.
Heikki Poroila
Add new comment