| 1800-luvun sanoma- ja aikakauslehtien tekijänoikeussuoja? Lain mukaan suoja (lehden artikkelille) on 70 vuotta tekijän kuolemasta tai jos tekijää ei tunneta 70… |
1020 |
|
|
|
Tekijänoikeuslaki ei aseta suojan menettäneen sisällön hyödyntämiselle mitään ehtoja. Kansalliskirjaston digitoimat vanhat lehdet ovat vapaasti kenen tahansa kopioitavissa ja uudelleenjulkaistavissa. Ainoan ongelman muodostavat em. palvelun kautta tarjolla olevat uudemmat lehdet, joiden sisällössä saattaa olla edelleen suojattuja sisältöjä, vaikka itse lehdet on sopimusteitse saatu julkiseen käyttöön. Kun vapaa selailu ulottuu nykyään jo vuoteen 1929, suinkaan kaikki tuohon mennessä julkaistu ei ole tekijänoikeudellisesti vapaata.
Kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla on omistusoikeus niihin teoskappaleisiin, joita niillä on kokoelmissaan. Se on eri asia kuin tekijänoikeus ja sallii omistajan määritellä, millä ehdoilla teoskappale… |
| Tämä on ehkä tyhmä kysymys mutta miksi kilju on kielettyä? |
841 |
|
|
|
Kiljun eli kotitekoisen alkoholijuoman valmistaminen oli 1.3.2018 asti kiellettyä, elleivät sen ainesosat täyttäneet lain tarkoittaman viinin tai oluen valmistamista, mikä on ollut laillista. Kiljusta tuli laitonta 1932 eli kieltolain kumoamisen jälkeen, oletettavasti osana pyrkimyksiä pitää kansan juopottelu jossain rajoissa. Lain noudattamista ei ilmeisesti ole tutkittu, ainakaan kiljua käsittelevä Wikipedian artikkeli ei mainitse asiasta mitään. Nykyään on siis laillista valmistaa mitä tahansa alkoholijuomaa käymisteitse.
Sen sijaan alkoholin valmistaminen tislaamalla eli pontikanteko on edelleen Alkon yksinoikeus. Tislaamisen sivutuotteena syntyy aina halutun etanolin lisäksi myrkyllistä metanolia. Sitä on pidetty niin suurena… |
| Pystyykö metallirokin kappaleita kirjoittamaan nuoteilla vai miten varmistetaan, että kappaleet toistuvat samanlaisina vuodesta toiseen? Tyypillistä tälle… |
281 |
|
|
|
Mr. Lordin eli Tomi Putaansuun säveltämä ja sanoittama Hard rock hallelujah löytyy monista nuottikokoelmista. Mutta vaikka valikoima on laaja, siinä näkyy populaarimusiikin nuotinnoksille tavanomainen viitteellisyys. Nuottiin on kirjoitettu yleensä vain kolme asiaa: melodia, sanat ja säestyssoinnut. Ajatuksena on, että tarjotaan laulajalle tai soittajalle jonkinlainen lähtökohta omaa tulkintaa varten. Mikään tavanomainen laulukirja ei tarjoa Lordin esityksen transkriptiota sellaisenaan. Todennäköisesti monipuolisin nuotinnos löytyy Lordin kokoelmasta Songs for the rockoning day (2006), joka löytyy isommista kirjastoista.
Populaarimusiikistakin julkaistaan jonkin verran levytyksiin perustuvia transkriboituja nuotinnoksia, joissa pyritään… |
| Sisälle tuli ampiaiskuningatar. Katosi jonnekin. Koska perheessä on viiden kuukauden ikäinen vauva, alkoi huolestutta kuningattaren vaarallisuus. Pistääkö… |
6214 |
|
|
|
Ampiaiskuningatar etsii paikkaa, jonne se voi perustaa pesän. Jos pesää ei sisätiloissa näy, kuningatar on joko löytänyt tiensä ulos tai mahdollisesti kuollut. Jos pesä olisi sisällä, siihen liittyvä aktiivinen lentäminen paljastaisi sen sijainnin nopeasti. Ampiaiskuningattaren tehtävänä on tuottaa uusia ampiaisia, eikä sillä ole motivaatiota käydä pistämässä ihmistä - kuten ei ampiaisilla muutenkaan. Häirittynä ja ahdisteltuna mikä tahansa ampiainen puolustautuu, mutta vaaraa vauvalle tuskin on. Huolestuisin vain, jos sisätiloissa lentäisi jatkuvasti suuri määrä ampiaisia. Se viittaisi pesän sijaintiin jossain turhan lähellä.
Heikki Poroila |
| Kummittelua on havaittu esim hylätyissä Sairaaloissa onko aaveet tosia ja mitä kummittelu pitää sisällään? |
454 |
|
|
|
Kummittelu on ilmiö, jolle ei ole löytynyt mitään tieteellistä selitystä. Useimmat tutkijat ovatkin sitä mieltä, että kysymys on ihmisen aivojen tuottamista hallusinaatioista eli harha-aistimuksista, jotka tilanteesta ja ympäristöstä riippuen tulkitaan esimerkiksi jo kuolleitten esiintymisiksi. Monet ihmiset uskovat kummituksiin ja aaveisiin, mutta mitään todisteita sellaisten olemassaololle ei ole kyetty löytämään. Taikureiden ammattikunta tietää tekniikoita, joilla voidaan synnyttää hyvin todentuntuisia "kummittelun" kokemuksia. Ne ovat kuitenkin kaikki viihdettä, eivät todellisiä ilmiöitä. Kummitukset, taikuus ja vastaavat ilmiöt ovat erittäin suosittuja viihdeteollisuuden käyttämiä elementtejä kirjoissa, sarjakuvissa ja elokuvissa. Se… |
| Miksi Alankomaiden nimi on monikkomuotoinen? Eikö maan nimi voisi olla myös Alankomaa? |
1184 |
|
|
|
Maan virallinen omakielinen nimi on Koninkrijk der Nederlanden eli Alankomaiden kuningaskunta. Monikkomuoto johtuu virallisesti siitä, että käsitteeseen luetaan Euroopassa olevan Nederlandin lisäksi myös Karibian alueella edelleen ovat Aruba, Curaçao ja Sint Maarten. Hollantilaiset itse eivät välttämättä puhu monikkomuodossa tarkoittaessaan Euroopan aluetta, mutta muihin kieliin monikkomuoto on vakiintunut (englannissa The Netherlands). Suomessa on sallittua käyttää maan nimenä myös muotoa "Hollanti", joka varsinaisesti viittaa vain kahteen keskeiseen maakuntaan aivan kuten Viro viittaa nimenä yhteen maakuntaan.
Heikki Poroila |
| Missä tilanteessa kuolleesta henkilöstä tulisi sanoa, että hän on menehtynyt eikä että hän on kuollut? |
2961 |
|
|
|
Suomen kielessä erilaisille kuolemista tarkoittaville ilmaisuille ei ole voimakkaasti vakiintuneita käyttötapoja, vaan termin valinta riippuu paljon puhujan tai kirjoittajan omasta kulttuurista. Termi "menehtyä" on kuitenkin yleensä yhteydessä kuolemiseen jonkin onnettomuuden tai vahingon tai muun epätavallisen tapahtuman olosuhteiden yhteydessä. Lento-onnettomuuden tai autokolarin uhreista käytetään usein tätä käsitettä, mutta se olisi outo ja ehkä jopa epäkunnioittava tapauksessa, jossa vanhus on kuollut rauhallisesti omassa vuoteessaan.
Koska tiukkaa koodia ei ole, kuolemasta puhuttaessa lienee tärkeintä ottaa huomioon ennen muuta kuolleelle läheiset ihmiset ja heidän tunteensa. Kuoleman vääjäämättömyyttä torjutaan joskus… |
| Mikä on Suomen suurin hauki? |
1346 |
|
|
|
Suomen suurinta haukea tuskin kukaan tietää, voihan isojen järvien syvänteissä piileskellä vaikka minkälaisia jättiläisiä. Mutta virallisesti painavin (ei siis välttämättä pisin) rekisteröity, 2000-luvulla Suomessa pyydystetty hauki tarttui Iin Oijärvellä verkkoon 19.5.2009 ja punnituksessa se painoi peräti 18,8 kiloa.
Tätäkin painavampia kaloja on pyydyksiin tarttunut. Painavin merilohi on ollut 27-kiloinen, turska on ollut 26-kiloinen ja karppi 21-kiloinen. Aivan omassa luokassaan oli aikoinaan monni, joka saattoi kasvaa yli 100 kilon painoiseksi sekä sampi, jonka 177-kiloinen yksilö pyydystettiin vuonna 1934 Karjalankannaksella. Nykyään mikään sampilaji ei kuulu Suomen vakinaiseen lajistoon, mutta silloin tällöin niitä eksyy pyydyksiin… |
| Löytyykö mistään ostettavaksi Niilo Keräsen lastenkirjoja "Soiperoisten maa" ja Soiperoisten maan kuningas" |
336 |
|
|
|
Näyttäisi siltä, että ainakaan tällä hetkellä suomalaisilla antikvariaateilla ei ole myytänä kumpaakaan näistä Niilo Keräsen kirjoista. Kannattaa ilmoittautua verkossa oleviin antikvariaatteihin palveluihin näitten kirjojen halukkaaksi ostajaksi. Hyvällä onnella saa ilmoituksen, kun joku tarjoaa kirjaa myyntiin. Tällaisia verkossa toimivia monen myyjän yhteenliittymiä ovat mm. Antikvariaatti, Antikka ja Antikvaari.
Heikki Poroila |
| Haluaisin saada itselleni Jukka Leppilammen säveltämän laulun "Aasi ja timpurin muija" nuotin. Olen harrastelijalaulaja ja haluaisin opetella laulun. |
274 |
|
|
|
Valitettavati tätä Jukka Leppilammen säveltämää ja Heimo Hatakan sanoittamaa laulua Aasi ja timpurin muija ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina.
Heikki Poroila |
| Pastori Antti Kylliäinen julkaisi v. 1997 kohua herättäneen teologisen pamfletin "Kaikki pääsevät taivaaseen" (Nemo). Teologi-toimittaja Olli Valtonen… |
271 |
|
|
|
On vaikea tietää, kuinka paljon kokoelmissa olleita kirjoja on poistettu, sellaista asiaa ei yksittäisen nimekkeen tasolla tilastoida. On toki mahdollista, että jotkut ovat tuhonneet kirjaston kappaleita, mutta jos eivät ole niitä varastaneet, ovat kyllä joutuneet ne rahalla korvaamaan. Kirjastot harvemmin rupeavat tenttaamaan kirjojen korvaajilta, ovatko he tuhonneet lainansa tahallaan. Toisaalta yksittäisessä kirjastossa tällaista kirjaa harvemmin on montaa kappaletta, joten aika kovaa työtä on täytynyt tehdä, jotta kirja on muuttunut edes alueellisesti vaikeasti saatavaksi.
Ehkä toimittaja Olli Valtonen halusi hiukan dramatisoida kirjan saamaa vastaanottoa. Mitenkään vaikeasti saatavana ei tätä Antti Kylliäisen kirjaa voi ainakaan tänä… |
| Minulla on ollut Helmet-kirjastokortti, mutta en asu enää pääkaupunkiseudulla. Saanko silti lainata e-kirjoja Helmet-kirjastosta kortillani? Jos se onnistuu,… |
599 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjasto myöntää kirjastokortin kaikille Suomessa pysyvästi asuville, eikä käyttöoikeutta myöntämisen jälkeen valvota tai rajoiteta. Kadonneen kortin tilalle ei kuitenkaan saa uutta korttia ja siihen liittyvää PIN-koodia käymättä jossain HelMet-kirjaston pisteessä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Eli Helsingissä täytyy kyllä ainakin piipahtaa, jos kortti on kadonnut. Kortteihin liittyviä tietoja ei turvasyistä käsitellä puhelimitse eikä sähköpostitse. Jos kortti on edelleen voimassa, sen uusiminen ja PIN-koodin lisääminen ovat vaivaton operaatio.
Heikki Poroila |
| Mikä Suomen kieletyistä aineista yleisintä suomessa? Hamppu? Nuuska? |
343 |
|
|
|
Nuuskan käyttäminen ei ole Suomessa laitonta, ns. nenänuuskaa ja purutupakkaa saa myös laillisesti myydä Suomessa. Laitonta on sen sijaan ns. pussinuuskan myyminen kaikkialla EU:ssa paitsi Ruotsissa, joka sai aikoinaan erivapauden. Ns. ruotsinlaivoilla pussinuuskaa saa myydä vain laivan ollessa Ruotsin aluevesillä. Pussinuuskan käyttö ei ole kriminalisoitua. Hamppu eli Cannabis sativa on kasvi, jonka eräistä muodoista valmistetaan kuivattamalla kannabis-huumetta. Hamppua kasvatetaan myös kuitujen ja öljyn tuottamiseksi.
Varsinaisista laittomista huumausaineista ylivoimaisesti käytetyin on kannabis (käytetään myös nimeä marijuana ja hasis, joka on hamppukasvista samojen kannabioidien takia uutettua hartsia). Tarkkoja käyttötilastoja ei… |
| Mitä eroa on päätoimittajalla ja vastaavalla päätoimittajalla? Esim. Sanomalehdessä tms. |
1875 |
|
|
|
Suomen laissa ei ole kumpaakaan termiä, vaan lakiteksti puhuu vastaavasta toimittajasta. Niissä lehdissä, joilla on nimettä päätoimittaja, hän on lain tarkoittama vastaava toimittaja. Suurimmissa lehdissä voi olla useampia päätoimittajia, joista yhtä kutsutaan vastaavaksi päätoimittajaksi. Näissä tapauksissa hän on lain tarkoittama vastaava toimittaja. Monen päätoimittajan toimituksilla on muilla päätoimittajilla yleensä tehtäväkenttää kuvaava nimi kuten "artikkelipäätoimittaja" tai "uutispäätoimittaja". Myös varapäätoimittajia on olemassa. Vastaava toimittaja on se henkilö, joka on juridisesti vastuussa lehden julkaisemasta aineistosta ja informaatiosta.
Heikki Poroila |
| Omko mahdollista saada nuotteja näin netin kautta. |
229 |
|
|
|
Kysyjän muotoilu "näin netin kautta" on niin moniselitteinen, ettei vastaaminen ole helppoa. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa normaalia kirjastolainaamista, voi vastata että nuotteja voi varata netin kautta kaikista kirjastojärjestelmistä siinä missä muutakin kirjastoaineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tällaista palvelua tarjoa.
Jos kysyjä taas tarkoittaa mahdollisuutta saada verkon kautta kopioitua maksuttomia nuotteja, vastaus on monimutkaisempi ja riippuu paljon siitä, mistä nuoteista on kysymys. Yleisesti ottaen netissä on tarjolla varsin vähän tekijänoikeuden suojaamaa musiikkia nuottimuodossa ja ilman maksua. Käytännössä populaarimusiikkinuotteja ei ole laillisista lähteistä ladattavissa ollenkaan. Sen sijaan… |
| Ottaako kirjasto vastaan vanhoja, ehjiä ja siistejä kirjoja vai pitääkö ne viedä kierrätyskeskukseen? |
171 |
|
|
|
Periaatteessa kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta vain sellaisia kirjoja, joita kokoelmassa oikeasti tarvitaan. Ainahan puutteita on, mutta on sattumaa, kohtaavatko tarjonta ja kysyntä tässä mielessä. Jos lahjoituskirjoja ei ole paljon, niitä voi käydä omassa kirjastossa johtajalle näyttämässä ja kysymässä, voisiko niissä olla kirjaston haluamaa aineistoa. Vielä helpompaa on kirjaston kannalta, jos lahjoituksista tekee listan, jonka perusteella on ammattilaisen suhteellisen helppo tarkistaa, onko siinä kirjaston tarvitsemia kirjoja.
Toinen vaihtoehto kierrätyskeskukselle on monissa kirjastoissa oleva kierrätyskärry, johon voi tuoda pieniä määriä omia kirjoja kerrallaan. Ne ovat yleensä erittäin suosittuja ja vaihtuvuus on nopea… |
| Olisi pari kysymystä Putte-Possun nimipäivä -laulusta. Onko niin, että laulu ei viittaa tunnettuun piirroshahmoon ja jos näin on, mistä nimi sitten on keksitty… |
2123 |
|
|
|
En löytänyt varmaa tietoa siitä, onko säveltäjä ja sanoittaja Juhani Jalas tarkoittanut Porgy Pig -nimistä animaatiohahmoa, josta on Suomessa yleensä käytetty nimeä "Putte Possu" (myös nimiä Putte Änkkänen ja Porkki on hahmosta meillä käytetty).
Kipparikvartetti äänitti Jalaksen laulun Putte-possu vuonna 1953. Ajallisesti on mahdollista, että tekstin tekijällä on ollut mielessä 1930-luvulla tunnetuksi tullut Porgy Pig. Kun Putte Possu ilmestyi Suomessa sarjakuvalehtiin tällä nimellä vasta vuonna 1955 (Nakke-lehteen), on kuitenkin todennäköistä, ettei Jalas viitannut tähän piirroshahmoon, vaan sama nimi on puhdas sattuma.
Tätä oletusta tukevat myös Jalaksen laulun sanat, jotka eivät miltään osin viittaa piirroshahmon ulkomuotoon,… |
| Miksi sanotaan, että "hyvät naiset ja herrat"? Miksei "hyvät naiset ja miehet"? |
1229 |
|
|
|
Sanonta on käännös englannin kielen ilmaisusta "Ladies and gentlemen". Sanalle "lady" ei ole suomessa suoraa vastinetta, joka ilmaisisi saman asian kuin "gentleman", herrasmies. Sanaa "herrasrouva" ei meillä ole. Jos tervehdys haluttaisiin esittää mahdollisimman neutraalisti, käytettäisiin ehkä sanoja "hyvät naiset ja miehet". Nykyään tunnustetaan, etteivät kaikki ole naisia tai miehiä, joten ainoa täysin korrekti ja neutraali ilmaisu olisi "hyvät ihmiset", jota harvemmin kuitenkaan käytetään rituaalisissa tervehdyksissä käytetään. Sen sijaan kiertoilmaisuja "hyvät läsnäolijat" tai "arvoisat vieraat" käytetään yleisesti.
Heikki Poroila |
| Tyttöjen sukupuolielinten silpominen on valitettavan yleistä maailmalla ja sen kieltämiseksi onneksi toimitaan aktiivisesti mutta miksi samanlaista huomiota ei… |
214 |
|
|
|
Kysymykseen on vaikea vastata kattavasti, mutta yksi vahva selitys tyttöjen ja poikien erilaiseen kulttuuriin on olemassa. Sekä juutalaisten että muslimien uskonto edellyttää pikkupoikien ympärileikkausta eli se on vallitseva käytäntö monissa maissa. Poikien ympärileikkaus on yleistä muista kuin uskonnollisista syistä joissakin maailman maissa (esimerkiksi Yhdysvalloissa 75 % miehistä, tästä on hyvä luettelo Wikipedian artikkelissa). Myös lääketieteen asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, onko toimenpide (a) harmiton, (b) haitallinen vai (c) hyödyllinen. Suomessakaan ei ole saatu asiassa aikaan lasta suojelevaa lainsäädäntöä, vaan oikeusistuimet ovat hyväksyneet ympärileikkauksen pojille.
Voimakkain kritiikki nousee nykyään siitä… |
| Onko mistä saatavilla kirjat: Kiteet ja Atomit sekä Perimmäisten kysymysten äärellä. |
127 |
|
|
|
Jos kysyjä tarkoittaa kirjoja, joiden tekijänä on Pentti Eskola (ja toisessa myös muita), molemmat löytyvät HelMet-kokoelmasta Pasilan kirjavarastosta ja ovat normaalisti varattavissa. Tässä suorat linkit:
Pentti Eskola: Atomit ja kiteet (1948) http://luettelo.helmet.fi/record=b1236048~S9*fin
Rolf Arnkil, Sigfrid Sirenius ja Pentti Eskola: Perimmäisten kysymysten äärellä (1963) http://luettelo.helmet.fi/record=b1141947~S9*fin
Heikki Poroila |
Ask a Librarian