| Tietääkö ravihevonen juoksevansa kilpaa? |
237 |
|
|
|
Eläinten tietoisuuteen liittyvää tutkimustyötä tehdään nykyään paljonkin, mutta tulokset ovat suhteellisen alustavia. Iso ongelma on se, ettei edes ihmisen tietoisuuden määrittelystä tai rajoista vallitse yksimielisyyttä. Varsin laajasti ollaan sitä mieltä, että tietoisuutta missään mielessä esiintyy ihmisten lisäksi lähinnä delfiineillä ja kädellisillä eli joillakin apinoilla. Tunnetun peilitestin, jossa eläimen otsaan kiinnitetään värikäs täplä ja näytetään sen jälkeen peilikuvaa. Tutkijat olettavat, että eläin, joka yrittää poistaa täplän peilikuvan perusteella, on tietoinen siitä, kuka peilikuvassa on. Tämän testin ovat läpäisseet muut ihmisapinat paitsi gorilla, pullokuonodelfiini, kyyhkynen ja norsu. Hajonnasta päätellen kyky voi… |
| Mistä tulee Bournen kirjoihin Meduusa käännös? |
136 |
|
|
|
Tulkitsenko kysymyksen oikein, jos oletan haettavan selitystä siihen, miksi kirjasarjan käännösten nimissä esiintyy sana Medusa? Tätä sanaa ei tosiaan esiinny alkuperäisen Robert Ludlumin trilogian nimissä eikä myöskään myöhemmän Eric Van Lustbaderin kirjasarjan (toistaiseksi ilmestynyt 12 osaa) otsikoissa, jotka on kaikki rakennettu päähenkilö Jason Bournen nimen varaan. Suomennoksissa käytetty sana Medusa on CIA:n salaisen, Kaakkois-Aasiaan ja Vietnamiin sijoittuvan projektin koodinimi. Syytä siihen, miksi Suomessa on päädytty eri ratkaisuun kuin alkukielisissä, en ole löytänyt.
Heikki Poroila |
| Kirjoitetaanko sarjamurhaajan Rainbow Maniac nimi suomeksi yhteen Saateenkaarimielipuoli, vai erikseen Sateenkaari mielipuoli? |
316 |
|
|
|
Jos tälle tuntemattomaksi jääneelle murhaajalle annettu nimi Rainbow Maniac pitäisi esimerkiksi Wikipedian artikkelia varten suomentaa, nimi kirjoitettaisiin yhteen. Sanan "maniac" käännöksestä riippuen siis "Sateenkaarimaanikko", "Sateenkaarihullu" tai "Sateenkaarimielipuoli".
Heikki Poroila |
| V.1914 syntynyt äitini oli nuoruudessaan laulanut kuorossa, ja niitä lauluja hän usein vielä 60-luvullakin kotona lauleskeli. Mieleeni on jäänyt eräs… |
179 |
|
|
|
Kyseessä on Alpo Noposen runo Elämän kouluun. Melodianuotti löytyy Aksel Törnuddin toimittamasta Koulun laulukirjasta nimellä Elämän koulu ilman viittausta Noposeen. Sen saa lainaksi esimerkiksi HelMet-kirjastosta. Tätäkin perusteellisemmin samaan kysymykseen vastattiin jo joulukuussa 2018 ja ehkä sitäkin kannattaa vilkaista.
Heikki Poroila |
| Osaatteko neuvoa mistä voisi ostaa englanti-dari ja englanti- paštu sanakirjoja? |
299 |
|
|
|
Kyllä ne perinteiset kirjakaupat ja nykyään varsinkin verkossa toimivat ovat paras paikka kirjojen ostamiseen. Verkossa on myös maksuttomia sanakirjoja, joita kannattaa harkita, jos paperikirjat vaikuttavat hintavilta. Esimerkiksi suomalainen verkkokauppa Adlibris myy dari-englanti/englanti-dari -sanakirjaa hintaan 22,80. Vastaava englanti-pashtu/pashtu-englanti -sanakirja on kalliimpi, 35,10 euroa. Normaalisti tilaukset toimitetaan viikon aikana.
Heikki Poroila |
| Mitä nimi Serafia tarkoittaa Olisi kiva tietää sillä kolmas nimeni on Serafia? |
370 |
|
|
|
Hei, kysymykseen on vastattu näillä palstoilla aika kattavasti jo vuonna 2008, joten tyydyn tässä linkittämään tuohon vastaukseen.
Heikki Poroila |
| Mitkä ovat Taita-sarjassa julkaistut kirjat kronologisesti? |
188 |
|
|
|
Tarkoittaakohan kysyjä mahdollisesti Wilbur Smithin kirjoja, joitten päähenkilönä on Taita-niminen fiktiivinen hahmo? Wikipedian englanninkielisen artikkelin mukaan tätä sarjaa kutsutaan nimellä "The Ancient Egypt series" ja siinä on ilmestynyt tähän mennessä kuusi osaa, joista kakkososa sijoittuu nykyaikaan, mutta liittyy muinaisen Egyptin aikaan arkeologisten tutkimusten kautta. Kaikki suomennokset ovat ilmestyneet samana vuonna kuin alkuteos paitsi Aavikon jumala ja Faarao.
River God (1993, suomennettuna Joen jumala), The seventh scroll (1995, Kätketyn haudan arvoitus), Warlock (2001, Niilin noita), The Quest (2007, Niilin valtias), Desert God (2014, Aavikon jumala 2015) ja Pharaoh (2016, Faarao, 2017).
Heikki Poroila |
| Ylen 27.8.2018 tekemän uutisen https://yle.fi/uutiset/3-10371756 mukaan Puolustusvoimat avaisi Internetiin kuva-arkiston ilmeisesti vuodenvaihteessa 2018-2019… |
287 |
|
|
|
Arkiston julkaisu on viivästynyt, mutta pitäisi tulla valmiiksi tämän vuoden puolella, kerrottiin Sotamuseosta. |
| Löytyykö Gluckin operetista "Kuinka juoppo parannetaan" videotaltiointia? |
265 |
|
|
|
Christoph Willibald Gluckin kaksinäytöksisestä oopperasta (opéra comique) L'ivrogne corrigé vuodelta 1760 ei näytä löytyvän minkäänlaista tallennetta ainakaan maailman suurimman verkkokaupan eli Amazonin sivuilta. Myöskään kokonaislevytystä ei näytä olevan olemassa. Suomessa ooppera on kerran esitetty (Helsingin konservatorio 1988), mutta siitä esityksestä ei ole ainakaan kaupallista tallennetta tehty. Asiaa (äänitystä) voi tiedustella konservatoriosta (konservatorio@konservatorio.fi), mutta kun esityksestä on jo 30 vuotta, liikoja ei ehkä kannata odottaa.
Heikki Poroila
|
| Haluaisin ostaa Erkki Auran kirjoittaman kirjan Tyttö tanssii. Onko saatavilla? |
184 |
|
|
|
Erkki Auran kirja Tyttö tanssii (2015) on ostettavissa esimerkiksi kustantaja Sanasadon verkkokaupasta hintaan 28 euroa.
Heikki Poroila |
| Kysyisin vaikuttaako juuri hyväksytty EU:n tekijänoikeusdirektiivi jotenkin kirjastojen toimintaan? Mistä aiheesta saisi lisätietoa? |
239 |
|
|
|
En ole ehtinyt lainsäädännön kaikkiin yksityiskohtiin perehtyä, mutta en ole toistaiseksi keksinyt ainakaan mitään sellaista perinteistä ja yleistä kirjastojen toimintaa, johon direktiivillä voisi olla vaikutusta sen jälkeen, kun se on implementoitu eli sovitettu Suomen tekijänoikeuslakiin. Mielestäni on järkevää odottaa, miten OKM:n virkamiehet ehdottavat Suomen lakia tarkistettavaksi ja vasta sen jälkeen ryhtyä pohtimaan, onko asialla kirjastoulottuvuuksia. EU edellyttää, että kansalliset muutokset tehdään vuoteen 2021 mennessä, joten välttämättä mitään kiirettä ei pidetä. Suomihan vastusti valtiona direktiviiä, jonka hyväksymistä pidettiin oikeudenhaltijajärjestöissä suurena voittona. Arviot siitä, mitä direktiivi tulee merkitsemään,… |
| Etsin henkilökohtaista historian kirjoitusta mahdollistavaa ohjelmaa. Eräänlaista hieman exelistä kehittyneempää, johon voi liittää tekstiä ja kuvia ja niiden… |
141 |
|
|
|
Kun luen kysymystä ja siinä muotoiltua tarvetta, en oikein ymmärrä, mitä hyötyä jostain excel-tyyppisestä laskentaohjelmasta olisi. Sen sijaan kaikki kehittyneet tekstinkäsittelyohjelmat tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä ja muuta vastaavaa niin, että kronologisesti uuden aineiston voi milloin tahansa sijoittaa oikeaan kohtaan. Olen itse pitänyt tällä lailla yllä isohkoa sukutietokantaa, jossa on esiäitien ja -isien kuvia, mutta pääosin tekstiä. Siihen on helppo lisätä tiedot sukulaisten kuolinpäivistä - niitähän ei voi välttää - ja kun iloinen suvun lisääntymistapahtuma on, sekin siirtyy sinne oikeaan kohtaan ongelmitta. Sukupuussa ei sinänsä ole kyse kronologiasta, mutta informaation lisääminen oikeaan… |
| Miksi kunnallis- ja eduskuntavaaleissa vaalitoimitsijat valitaan puoluejäsenmäärien mukaan (eikä esimerkiksi puolueisiin kuulumattomia huomioida) vaikka suurin… |
868 |
|
|
|
Vaalilain 17 §:n mukaan tosiaan " Sekä vaalilautakunnan että vaalitoimikunnan jäsenten, että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen jäsenten ja varajäsenten kohdalla. Näin tehdään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %."
Vaalitoimitsijoiden valitseminen rekisteröityjen puolueitten edustajien joukosta tähtää sekä keskinäiseen valvontaan että pyrkii varmistamaan kansalaisten näkemyksiä tasapuolisesti edustavaan… |
| Mitä muutoksia fyysisissä kirjoissa tapahtuu sitä mukaan kuin ne vanhenevat? |
177 |
|
|
|
Eri aikoina valmistetuissa kirjoissa on erilaisia ikääntyviä osia. Hyvälaatuinen ns. lumppupaperi on erittäin kestävää, eivätkä sadatkaan vuodet välttämättä aiheuta muuta kuin yleistä kuivumista ja haurastumista. Eri aikoina on kirjoja kuitenkin valmistettu myös muista materiaaleista, joista erityisesti pula-aikojen halvat laadut saattavat hapertua murusiksi vuosikymmenissä. Ratkaisevaa kaikkien papereitten kestävyydelle on auringonvalon määrä, lämpö ja kosteus. Mitään näistä ei saisi olla liikaa. Ihanteelliset olosuhteet paperin kestävyydelle on tasaisen viileässä, pimeässä ja sopivan kosteassa ympäristössä. Paperin pH-arvon eli happamuuden on hyvä olla mahdollisimman neutraali. Paperista Wikipediassa.
Myös painomusteet ikääntyvät… |
| Kuinka kauan suomen kielessä on käytetty sanaa "sessari", joka tarkoittaa esim. tapahtumaa ja tulee englannin sanasta "session"? |
646 |
|
|
|
Yksittäisen sanan ensimmäistä käyttökertaa harvemmin pystytään varmistamaan, yleensä voidaan vain karkeasti todeta, ettei sitä ja sitä vuotta aikaisemmin ole löytynyt merkkejä. Itse en ole tätä ilmaisua "sessari" aiemmin kuullut, eikä sitä löydy myöskään Kielitoimiston verkkosanakirjasta, mutta kylläkin Urbaanisanakirjasta. Veikkaisin, että termi on puhdas 2000-luvun ilmaisu ja käytössä lähinnä nuorison keskuudessa. Googlaamalla tulee alle 30 000 osumaa, mikä myös viittaa siihen, että ilmaisu on varsin nuori.
Heikki Poroila |
| Mitä tarkoittaa nimi Anni tai Elsa |
427 |
|
|
|
Erisnimet harvemmin "tarkoittavat" mitään erityistä, ne ovat vain nimiä. Näistä kahdesta etunimestä voidaan sanoa, että Elsa on suomen kielessä käytetty lyhyt muoto nimestä "Elisabet", jonka juuret ovat heprean kielisessä ilmaisussa "Jumala on valani". Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nimellä "Elsa" tarkoitettaisiin normaalisti mitään tällaista, se on vain nimi, joka miellyttää osaa vanhemmista. Anni on puolestaan mukaelma yleisemmästä etunimestä "Anna" (muita ovat mm. Anne, Anu, Anneli, Annikka ja Annukka). Anni on otettu suomalaiseen almanakkaan vasta vuonna 1950. Nimi "Anna" on muunnos heprealaisesta armoa tai suosiota tarkoittavasta nimestä "Hannah", jonka suora vastine meillä on "Hanna".
Heikki Poroila |
| Haluaisin saada musikaali- ja opperavideoita suoratoistona (ei DVD). Olen selannut nettiä löytääkseni tähän genreen erikoisuneen vuokraamoon, mutta en ole… |
203 |
|
|
|
Monet suomalaiset yleiset kirjastot tarjoavat käyttäjilleen maksuttoman Naxos Music Video Libraryn, joka tarjoaa konsertteja, dokumentteja ja oopperaesityksiä suoratoistona. Kirkkonummella tätä ei ole, mutta se löytyy HelMet-kirjastosta. Saat HelMet-kirjastojen kortin asioimalla missä tahansa HeMmet-alueen kirjastojen toimipisteessä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa.
HelMet-kirjastolla on isohko valikoima nuotteja, jotka kaikki löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi. Jos sen kautta etsiminen tuntuu hankalalta, kannattaa pyytää henkilökunnalta apua. Maksuttomia online-nuotteja tarjoavat mm. kotimainen eConcerthouse Library, jota pidetään yllä Oulun amkissa ja kansainvälinen IMSLP Petrucci Music Library.
Myös Sibelius-… |
| Millä laitteella kirjaston e-äänikirjaa "kuunteluun tarvitaan MP-3 yhteensopiva cd-soitin tai dvd-asema", millä laitteella sitä voi kuunnella? Käsittääkseni… |
3305 |
|
|
|
CD-levylle poltettuja mp3-tiedostoja voi toistaa kaikilla tietokoneilla, joissa on CD- tai DVD-asema. Perinteisistä CD-soittimista vanhemmat mallit eivät tosiaankaan tunnista MP3-levyjä, mutta mikä soitin on riittävän uusi, selviää vain tutkimalla omassa käytössään olevaa CD-soitinta, jossa yleensä kerrotaan, mitä kaikkia tallenteita se toistaa.
Mikään "kodinkone" ei näitä levyjä siis toista, tarvitaan joko tietokoneen asema tai suhteellisen uusi CD-soitin. Myöskään ns. perinteiset mp3-soittimet eivät tähän tarkoitukseen sovi, koska niitä ei ole tarkoitettu CD:lle poltettujen tiedostojen toistamiseen eikä niissä ole CD-asemaa.
Heikki Poroila |
| Löytyykö näitä kirjoja mistään kirja verkko kaupasta? Että voisi ostaa omaksi. mistään kirja verkko kaupasta en näitä kirjojoja löytänyt??... että voisi ostaa… |
171 |
|
|
|
Verkkokaupat voivat myydä vain sellaisia kirjoja, joita kustantajilla ja tukuilla on varastossa. Löysin ihan googlaamalla helposti kolme uusinta kirjaa eli ne kyllä pystyy ostamaan, jos ei yhdestä paikasta niin ainakin etsimällä sellaisen, joka niitä pitää tarjolla. Vanhempia kirjoja joutuu metsästämään omakseen antikvariaateista, kuten entisaikaankin. Nyt on kuitenkin käytettävissä divareitten verkkopalvelut, joista melko nopeasti näkee, onko jotain kirjaa tarjolla. Antikvariaatti.net on hyvä osoite aloittaa etsiminen, samoin Antikvaari ja Antikka.
Kirjastonhoitajana tietysti pohtii, eikö lainaaminen kirjastosta kuitenkin olisi nopeampi, helpompi ja halvempi tapa tutustua kasvatusajattelun muuttumiseen? KIrjastot ovat olemassa juuri sen… |
| Miksi Helmetissä on varausten määrä rajattu 50:een per lainaaja? Erittäin moniin uutuuksiin on usean sadan varauksen jono, suosituimpiin jopa yli tuhat… |
146 |
|
|
|
Pitkä kokemus on osoittanut, että on järkevää asettaa varausten määrälle jokin yläraja. Varsinkin tilanteessa, jossa varaaminen on maksutonta, kirjastolla täytyy olla jokin väline, jolla varausten määrää voidaan hallita. Syynä eivät ole useimmat varaajat, vaan pienempi joukko, joka ei halua tai kykene hahmottamaan mielekkään varaamisen rajoja itse.
Varausten maksimimäärää on nostettu, vaikka tiedämme, että esimerkiksi 50 uutuuskirjaa varannut on ongelmissa, kun varauksia alkaa tulvia sattumanvaraisesti esimerkiksi 15 kirjaa kerrallaan. Järjestelmää ei voi virittää nopeimpien superlukijoidn tahtiin, vaan on pyritty löytämään raja, joka hyvin riittää useimmille ihmisille.
Rajan nostamisesta voi toki tehdä aloitteen kirjastoon, mutta… |
Ask a Librarian