| Onkohan Mika Toivasen Onnemme kyyneleet -tangon nuottia julkaistu missään kirjassa? |
169 |
|
|
|
Valitettavasti tätä Mika Toivasen sävellystä (sanat Toivanen ja Ilkka Vainio) Onnemme kyyneleet ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, vaan pelkästään äänitteinä.
Heikki Poroila |
| Helmet ei anna vastausta tämmöisiin kysymyksiin (ainakaan mobiiliversiona): - montako kpl Helmetillä on saksankielistä materiaalia? Montako kirjaa? Mitä muuta… |
274 |
|
|
|
Kysymyksiin 1-3 ja 5 löytää vastauksen, kun tekee osoitteessa https://luettelo.helmet.fi tarkennettuja hakuja seuraavasti:
Montako saksankielistä materiaalia: hakutermiksi *, rajoittimeksi kieli=saksa, tulos 21175 nimekettä
Montako kirjaa: muuten sama kuin edellä, mutta lisäksi toinen rajoitin aineisto=kirja, tulos 11267 nimekettä
Montako muita aineistoja: edellisistä vähennyslaskulla 9908 nimekettä (jos haluaa yksittäisiä aineistotyyppejä, tehdään kakkoshaku siten, että aineistona on kirjan sijasta esimerkiksi DVD-levy, tuloksena 1866 nimekettä (tätä tulosta vääristää se, että mukaan tulevat myös saksankieliset tekstitykset)
Montako saksankielistä e-kirjaa: kakkoshaku ja lisärajoittimeksi aineisto=e-kirja, tulos 14 nimekettä.
Tietoa… |
| Kun uusi kirja tulee valikoimaanne, siitä on usein jo satoja varauksia. Mistä saan tietää milloin kirjat tulevat, niin että ehdin varauslistalle parempiin… |
148 |
|
|
|
HelMet-järjestelmään tulee uutuudesta ns. ennakkotieto eli suppea bibliografinen kirjaus ilman nidetietoja. Sitä täydennetään, kun julkaisu on saatu oikeasti. Varauksia voi nykyään tehdä siitä hetkestä lähtien, jolloin tämä ennakkotieto tulee tietokantaan. Tietoa tästä hetkestä ei ole käytännössä kellään, joten se, kuka ehtii varausjonoon muita ennen, on puhdasta sattumaa eli "onnea". Uutuusluetteloon tieto tulee vasta sitten, kun julkaisuun liittyy lainattavia niteitä, joten sen seuraaminenkaan ei käytännössä auta. Lohdutukseksi voin todeta, että vaikka itse tiedän, miten systeemi toimii, aniharvoin ehdin varausjonoissa kovinkaan kärkeen. Ainoa tapa, jolla omaan sijoitukseensa voi aktiivisesti vaikuttaa, on yksittäisten nimekkeiden… |
| Https://www.youtube.com/watch?v=rmvMzFGFAww Oliko tää edes laillista? |
203 |
|
|
|
Kysyjän mainitsemassa videossa näytetään oikeudenkäyntiä Yhdysvalloissa, Clevelandissa. Syytetty ei tottele vaikenemismääräystä ja tuomari käskee vartijoiden sulkea syytetyn suun teipillä. Syytetty ei näytä edes huomaavan koko asiaa, vaan jatkaa puhettaan myös teipin läpi. En löytänyt tarkempia tietoja siitä, salliiko Ohion osavaltion laki tällaisen toiminnan. On kuitenkin epätodennäköistä, että ammattituomari olisi määrännyt laittoman toimenpiteen, vaikka onkin videokuvan perusteella varsin ärsyyntynyt tilanteesta. Arvelen siis, että mitään laitonta ei tapahtunut. Suomessa tällaista tuskin voisi kuitenkaan tehdä.
Heikki Poroila |
| Löytyykö Helmet- kirjastoista suomenkielistä vastinetta kirjalle "How to quit without feeling s**t"? tai onko kyseistä kirjaa suomennettu? Kirjoittanut P… |
112 |
|
|
|
Tätä kirjaa ei ole ainakaan toistaiseksi saatavana suomennettuna. HelMet-kokoelmasta se löytyy englanninkielisenä.
Heikki Poroila |
| Kuinka ilmastonlämpeneminen vaikuttaa tulivuorien aktiivisuuteen? |
336 |
|
|
|
Tulivuorten toiminnan taustalla on Maan pinnan alla toimiva mekanismi, joka ei ole millään merkittävällä tavalla riippuvainen ilmastosta tai sen muutoksista. Esimerkiksi Islannissa on tulivuoria jäätiköiden alla samaan aikaan kun tulivuoria löytyy tropiikista. Tulivuoria synnyttävät voimat ovat ilmastosta riippumattomia sekä kokoluokkansa takia että siksi, että ne sijaitsevat maankuoren sisäpuolella.
Sen sijaan tulivuorilla on vaikutusta ilmastoon. Jokaisen purkauksen yhteydessä ilmakehään tulee savukaasuja ja muita pienikokoisia hiukkasia, jotka pääsääntöisesti estävät auringonvalon normaalin pääsyn Maan pinnalle eli ne viilentävät ilmastoa. Erittäin suurten purkausten tiedetään aiheuttaneet vuosia kestäneitä kylmyysjaksoja, ennen kuin… |
| Mitä serkkuja olemme ensimmäisen serkkuni lapsen kanssa, vai jotakin muitako? |
3042 |
|
|
|
Suomen kielessä ei taida tälle suhteelle ole omaa nimitystä, serkun lapsi on serkun lapsi ja tälle lapselle ollaan isän tai äidin veli tai sisar. Serkkunimityksiä käytetään vain saman sukupolven ihmisistä siten, että serkut ovat isän tai äidin sisaruksen lapsia, pikkuserkut ovat isän tai äidin serkun lapsia. Wikipediassa on hyvä luettelo meillä käytetyistä sukulaisnimityksistä.
Heikki Poroila |
| Mitähän mahtaa tarkoittaa kirjan "aiheryhmä"? Ystäväni ja minä nimittäin teemme taustatutkimusta yhdestä kirjasta, jonka aiheryhmä on 89. |
584 |
|
|
|
"Aiheryhmä" on kirjastojärjestelmissä käytettävä koodiluku, joka kattaa usein useampia kirjastoluokituksen ryhmiä. Esimerkiksi aiheryhmä 77 sisältää kaiken pop- ja rock-musiikin, joita on luokituskaavassa lukuisia ryhmiä, ryhmä 79 kaikenkielisen viihde- ja laulelmamusiikin. Aiheryhmä 89 kattaa romaanit, kun esimerkiksi runot ovat aiheryhmässä 87 ja näytelmät ryhmässä 88.
Heikki Poroila |
| Miksi niin moni ennenaikaisesti kuollut muusikko on kuollut juuri 27 vuoden iässä? |
514 |
|
|
|
Puhuminen 27-vuotiaana kuolleista popartisteista on tunnettu myytti, mutta kyse on pohjimmiltaan sattumasta, joka vain näyttää meistä joltain muulta. Minkä tahansa ilmiön voidaan puhua todellisista ja sattumanvaraisista vaikuttajista. Vain edellisillä on kausaalinen yhteys. Kun ihmisen elimistön jokin keskeinen osa kuten sydän, keuhkot tai aivot lakkaavat toimimasta, seurauksena on aina ihmisen kuolema. Syntyminen jonain tiettynä vuotena ei kuitenkaan ole kausaalisesti yhteydessä siihen, että 27 vuotta tuosta vuodesta laskettuna jonkin ammattikunnan edustajia sattuu kuolemaan, kuka mistäkin syystä. Olisi helppo laatia paljon pidempi lista muusikoista, jotka eivät kuolleet 27:n vuoden iässä. Ei ole perustetta sanoa, että 27-vuotiaana… |
| Onkohan Twin Peaksissa esiintyvää Jack Rabbit's Palacea suomennettu, ja jos, niin miten? Kiitos paljon etukäteen! |
231 |
|
|
|
Twin Peaksin eräässä jaksossa esiintyvä "Jack Rabbit's Palace" on fiktiivinen paikan tai rakennuksen nimi, ei julkaisu. Tällaisen käsityksen saa ainakin ilmaisulla googlaamalla.
Heikki Poroila |
| Minulla on ohut lasten kuvakirja nimeltä "Vilin ja Hilin touhuja". Siinä lukee: Helsinki 1943, kirjapaino S. H. Lehtonen. Kuvitusten alareunassa on signeeraus… |
142 |
|
|
|
Kun vähän aikaa sitten vastasin kysymykseen, jossa pohdittiin kuvittajan U. Toivo henkilöllisyyttä, rohkenen arvailla, että myös "U. T." on saman henkilön eli Usko Toivo -nimisen piirtäjän signeeraus. Usko Toivo teki sodan aikana joitakin sotatilannekuvia ja vuonna 1945 kuvitti kaksi kustantamo Kirjokannen julkaisemaa satukirjaa. Tuon vuoden kuluttua hänen tekemisistään ei näy jälkiä ainakaan julkaisuluetteloissa. Usko Toivon henkilöllisyydestä en löytänyt tarkempia tietoja.
Heikki Poroila |
| Olen yrittänyt netistä googlettaa ja löytää vastausta, mutta joka paikasta tulee eri tietoa vastaan kysymykseen: onko kyseinen kasvi FICUS MICROCARPA GINSENG… |
1859 |
|
|
|
En minäkään löytänyt yksiselitteistä vastausta, joskaan usein tätä Suomessa yleensä nimellä varjoviikuna tunnettua kasvia ei mainittu myrkyllisten joukossa. Jos olisin itse tilanteessa, jossa tällaista kasvia kissanomistajana harkitsee, todennäköisesti jättäisin varmuuden vuoksi ostamatta, jos edes jotkut lähteet mainitsevan sen myrkylliseksi tai edes vaaralliseksi. Kissoilla on toki omat konstinsa tunnistaa jotkut vältettävät aineet, mutta petoeläimenä kissa ei ole esimerkiksi lehmän veroinen myrkkykasvien tuntija luonnostaan. Muista jo lapsena katselleeni, kuinka taitavasti laiduntavat lehmät söivät kaikki muut kasvit, mutta jättivät niittyleinikit syömättä. Kissa ei varmaan kodin kasveja ravinnokseen halua, mutta uteliaisuuttaan saattaa… |
| Kuinka vaarallista tupakka oikeasti on |
352 |
|
|
|
Tupakan nauttiminen on todistetusti hengenvaarallista sekä tupakoitseville itselleen että joskus huonolla onnella jopa muitten käryjä hengittämään joutuneelle. Myös tupakoivan naisen sikiölle aiheutuu vakavia vaaroja. Yleisluonteinen listaus tupakan terveysvaikutuksista löytyy mm, Wikipedian artikkelista tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta, https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakka-…. Tupakkakasvi itsessään ei ole sen vaarallisempi kuin muutkaan myrkkyjä sisältävät kasvit.
Heikki Poroila |
| Oliko Hitler-Jugendin johtajana toimineen Axmannin etunimi Artur vai Arthur? Molempia muotoja näkyy löytyvän. |
185 |
|
|
|
Saksankielinen Wikipedia-artikkeli tietää kertoo, että etunimi on tosiaan "Artur" ja että nimi "Artur Axmann" ei ole alkuperäinen. Syntyjään kyseinen henkilö oli nimeltään Erich Siewert. Tätä nimeä hän käytti hävityn sodan jälkeen yrittäessään piiloutua, mutta jäi kiinni ja sai lyhyen vankeustuomion.
Jostain syystä suomenkielisessä Wikipedian artikkelissa on ollut etunimi muodossa "Arthur". Se on kaikkien muitten lähteitten mukaan väärin kirjoitettu.
Heikki Poroila |
| Haluaisin tietää, onko suvustani aiemmin tehty sukukirjoja. Miten toimin? |
268 |
|
|
|
Sukukirjoja ja artikkeleita suvuista 1990-luvulla asti voi tutkia kirjasta
Sukuhakemisto = Släktregister = Family index / Mether, Leif , 1949-2005. Suomen sukututkimusseura 1992
Lisäksi kannattaa tehdä halu Finna.fi-haku suvun nimellä. Tarkennetussa haussa voit rajata alasvetovalikosta haun aiheeseen sekä lisätä toisen hakusanan sukukirjat tai sukututkimus toiseen kenttään ja valita siihenkin rajauksen aihe. Suomen sukututkimusseurassa on käsikirjasto, sieltä voisit myös tiedustella. Seurasta saa myös apua sukututkimuksen aloittamiseen, Sukututkimuksen aloittaminen.
|
| Onko mahdollista lunastaa lainassa oleva kirja itselle? Kyseessä on teos Nahvi-Edminister: Electric Circuits. Schaum´s outlines. Helsingin kaupunginkirjasto… |
216 |
|
|
|
Kirjaston kokoelmaan hankittava kirja on lähtökohtaisesti hankittu pysyvästi. Silloin tällöin kirjastosta poistetaan kirjoja, jotka on todettu tarpeettomiksi. Silloinkin on yleensä kysymys kirjoista, joita on useita kappaleita. Kysyjän mainitsema kirja on vastikään hankittu kirjaston kokoelmaan ja sitä on vain yksi kappale, joten kirjasto ei missään tapauksessa ole sitä saman tien poistamassa.
Kysyjän mainitsemaa "lunastamisen" käytäntöä e ole olemassa. Hankittu kirja on tarkoitettu monen ihmisen käyttöön. Lainaa voi kuitenkin uusia, jos käyttötarve on pidempi.
Heikki Poroila |
| Jos lyhyesti pitää esitellä suomalainen kirjastosysteemi pohjoismaalaiselle ryhmälle mitä olisi tärkeimmät seikat saada mukaan.? |
258 |
|
|
|
1. Kattava kirjaston palvelupisteiden verkko (sekä fyysiset kirjastot että nykyään tietenkin verkko; kaikki yleiset kirjastot ovat verkossa), joka kattaa Suomen jokaisen kunnan.
2 Useimmat palvelut, kaikki peruspalvelut, ovat maksuttomia ja tasa-arvoisesti kaikkien ulottuvilla.
3. Myös useimmat tieteelliset kirjastot ovat Suomessa kenen tahansa kiinnostuneen käytettävissä.
4. Suomessa on paljon valtakunnallisia verkkopalveluita, joiden keskuksena toimii kirjastot.fi.
5. Suomessa on rakennettu paljon kirjastoiksi suunniteltuja rakennuksia, myös syrjäisempiin kuntiin. Monessa kunnassa kirjasto on keskeinen kulttuuripalvelu.
6. Yleisten kirjastojen kokoelmat ovat moniarvoisia eli hankintaa ei säätele arvopohjainen ajattelu saati… |
| Löytyisikö jostakin luettelo suomeksi käännetystä espanjalaisesta (rajauksena maa, ei kieli, eli suljetaan Etelä-Amerikka pois) kaunokirjallisuudesta, tai… |
162 |
|
|
|
Suosittelen tekemään HelMet-haun, joka tuo 182 osumaa. Ne eivät aivan kaikki ole espanjalaisten kirjailijoiden käännöksiä, mutta aika moni. Näitä kannattaa tutkailla siten, että klikkaa kirjan tiedot esiin ja tutkii kohtaa, jossa lukee ASIASANAT. Tähän on koottu sanoja, joiden on arvioitu kuvaavan teosta ja sen aihepiiriä. Esimerkiksi Carlos Ruiz Zafónin kirjaa Henkien labyrintti kuvaillaan mm. sanoilla yhteiskuntakuvaus, aikuisuus, miehet, traumat, kuolema, äidit, menneisyys, vaikutukset, paluu, kotiseutu, kärsimys, rikkominen, perheet, totuus, valheet, kirjat, hautausmaat, kirjailijat, kirjakauppiaat, antikvariaatit, kaupungit, mysteerit, jännityskirjallisuus, maaginen realismi, Barcelona ja Espanja. Harvassa kirjassa on näin… |
| Miksi verkon selaamisesta jää jälki? Onko aina jäänyt? |
442 |
|
|
|
Kun tietokoneiden maailmassa puhutaan jälkien jäämisestä, viitataan sekä moniin teknisiin perusratkaisuihin, joiden toiminta edellyttää kytkeytyneiden laitteiden tunnistautumista ja tunnistamista että erityisesti 2000-luvun aikana nopeasti yleistyneeseen kaupalliseen haluun kerätä maksimaalinen määrä käyttäjätietoa. 1990-luvulla, jolloin itse aloitin tietokoneiden käytön, tätä jälkimmäistä ei käytännössä ollut, koska kukaan ei ollut ehtinyt kaupallistaa klikkauksia ja niihin liittyvää mainonnan täsmäyttämistä. Todennäköisesti 1990-luvun verkon selaamisesta on jäänyt hyvin vähän sellaisia jälkiä, jotka voitaisiin yhdistää yksittäiseen ihmiseen.
Sosiaalisen median myötä tilanne on muuttunut. Kaupallisten toimijoiden lisäksi… |
| Onko löydettävissä yhtään yhteiskunnallista ongelmaa joka olisi selkeästi ratkennut/poistunut syöttämällä yhteiskunnasta rahaa uskonnollisille toimijoille … |
129 |
|
|
|
Kysymykseen on tietenkin vaikea vastata sen yleisluontoisuuden ja laajuuden takia. Jos rajataan ulkopuolelle erinäiset tehtävät, joita valtio rahoittaa (mm. Suomessa väestökirjanpito ja historiallisesti ja kulttuurisesti arvokkaiden kirkkorakennusten hoitaminen), on vaikea meiltä keksiä varsinaista ongelmaa, joka olisi hoitunut uskonnolliselle yhteisölle annetulla valtion rahalla. Kirkothan hoitavat myös Suomessa erilaisia syrjäytyneiden ihmisten avustuspalveluita, mutta ne näyttävät olevan ikuisuusongelmia, jotka eivät poistu kirkon omalla tai valtion rahalla. Esimerkiksi Suomessa laajasti arvostettu Pelastusarmeija aloitti toimintansa täällä jo 1880-luvulla, mutta elintason hurjasta noususta huolimatta näille palveluille näyttää olevan… |
Ask a Librarian