| Miten minun olisi mahdollista saada Bernie Waynen ja Lee Morrisin Blue Velvet kappaleen pianolle sopivat nuotit? Veijo Minkkinen |
144 |
|
|
|
Helppo pianosovitus löytyy esimerkiksi kokoelmasta Songs of the 60's. Kokoelmaa näytti äsen olevan kaksi kappaletta hyllyssä eli siitä vaan linkin kautta varaamaan.
Heikki Poroila |
| Löytyisikö teiltä mahdollisesti seuraavia kirjoja elektronisesti tai ihan fyysisessä muodossa? Reicher, S. D., Haslam, S. A., Spears, R. & Reynolds, K. J. … |
105 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole kirjasto, jolla olisi oma kokoelma. Kirjoja ja muita aineistoja kannattaa aina etsiä suoraa kirjastojen tietokannoista. Mitään etsityistä ei löydy ainakaan HelMet-kirjastoista, joten kyse lienee ns. tieteellisestä kirjallisuudesta. Sen etsiminen kannattaa aina aloittaa oman oppilaitoksen kirjastosta, jossa myös osataan neuvoa parhaiten. Usein hyvä aloituspiste on Helsingin yliopiston kirjaston HELKA-tietokanta, joka sisältää yliopiston eri laitosten ja pääkirjaston kokoelmatiedot.
Kirjastosta kannattaa tällaisia kysellä myös siksi, että henkilökunta voi asiakkaan kanssa suoraan miettiä eri vaihtoehtoja, kaukolainausta, mahdollista kiirettä jne. Palvelu voidaan siinä tiskillä räätälöidä asiakkaan… |
| Minulle on 3 kirjaa lainassa ja olisin halunnut uusia lainat, mikäli mahdollista. Minulla ei ole kirjastokortinnumeroa eikä pin-koodia, sillä olen ottanut… |
188 |
|
|
|
Kirjastossakaan ei tiedetä tunnuslukuasi, joten se joudutaan aina uusimaan kirjastossa. Tässä ei auta kuin lähteä käymään jossain HelMet-kirjastossa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Siellä tiskillä asia hoituu.
Tässä yhteydessä voisi olla hyvä muistuttaa siitä, että nelinumeroinen tunnusluku (PIN-koodi) on tosiaan vain lainaajan itsensä tiedossa. Ehkä on hyvä idea kirjata tämä koodi yhdessä kirjastokortin numeron kanssa jollekin paperille sitä hetkeä varten, jolloin kännykkä hajoaa tai se ei ole ulottuvilla.
Heikki Poroila |
| Miksi kissoilla sanotaan olevan juuri yhdeksän henkeä? |
2212 |
|
|
|
Vuonna 2004 samaan kysymykseen vastattiin Helsingin kaupunginkirjaston tietopalvelussa. Siihen vastaukseen on vaikea keksiä mitään lisättävää.
Heikki Poroila |
| Etsin tietoa suomalaisesta kuvittajasta U. Toivo. En tiedä hänen etunimeään, mikähän se on? kyseessä pitäisi olla lastenjulkaisujen kuvittaja. Onko signeeraus… |
184 |
|
|
|
Kuvittaja "U. Toivo" näyttää olleen aktiivinen toisen maailmansodan aikaisena piirtäjänä (hänen sotatilannepiirroksiaan on säilynyt ja niissä signeeraus on muodossa U. Toivo, mutta yhden kuvan kohdalle on kirjattu tietona nimi Usko Toivo) ja vuonna 1945 hän kuvitti kaksi lastenkirjaa, Ester Ahokaisen kirjan Tähtisatu (Kirjokansi 1945) ja Aino Pälsin kirjan Kultavuori (Kirjokansi 1945). Näissäkin etunimi on pelkkä U-kirjain. Usko Toivo näyttää olleen sotilasarvoltaan korpraali (aliupseereista alin), joskaan emme voi olla täysin varmoja siitä, että kyseessä on sama henkilö. Vuoden 1945 jälkeisiä tietoja tästä henkilöstä en löytänyt. Etsimistä hankaloittaa se, että sekä hänen etu- että sukunimensä ovat laajasti aivan muussa käytössä.
Heikki… |
| Vatukkavideo herätti kysymyksen. Voiko jotkin kasvit oikeasti tappaa eläimiä saadakseen lannoitetta? |
163 |
|
|
|
Monet kasvit ovat päätyneet hankkimaan tarvitsemiaan ravinteita (ei siis energiaa) vangitsemalla eläimiä (lähinnä hyönteisiä) ja sulattamalla näiden kudoksia ja kovia osia. Suomessa tunnettu ja yleinen tällainen lihansyöjäkasvi on kihokki, joita meillä on kolme eri lajia.
Lihansyöjäkasveilla on sekä aktiivisia että passiivisia pyydystystapoja. Aktiivisia ovat loukut, kupla-ansat ja "rapumerta-ansat", passivisia erilaiset kannut ja tahmeat kärpäspaperimaiset liimat. Suomen kihokit ovat loukulla pyydystäviä, hyönteinen jää nopeasti kääntyvien lehden reunojen vangiksi.
Heikki Poroila |
| Mikä on Jukka Kuoppamäen koko nimi? |
127 |
|
|
|
Jukka Kuoppamäki esiintyy julkisissa lähteissä vain tällä yhdellä etunimellä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä henkilötietoja, jotka eivät ole muutenkin julkisesti saatavilla. Esimerkiksi kirjastojen asiakastietokannat ovat suljettuja eikä niiden tietoja koskaan käytetä tällaisissa yhteyksissä. Useimmat henkilötietoihin liittyvät kysymykset ovat siksi sellaisia, ettemme pysty niihin vastaamaan kysyjiä paremmin.
Heikki Poroila |
| Miksi kaikkia kysymyksiä mihin vastaatte ei julkaista? Minulle on käynyt näin useamman kerran, saan kyllä vastauksen s-postiini. Kysymykseni ovat olleet ihan… |
237 |
|
|
|
Ei pitäisi olla mitään yleistä syytä, ettei yleisluontoiseen kysymykseen annettua vastausta julkaista. Inhimillinen virhe on toki mahdollinen, mutta jos tällaisia tapauksia on ollut useampia, se ei kuulosta uskottavalta. Tällaisesta ongelmasta ei ole laajemmin kyselty, joten mistään yleisestä julkaisuongelmasta ei näyttäisi olevan kysymys. Jotkut kysymykset ovat kyllä niin yksityisluontoisia, että niitä ei julkaista verkkosivuilla, mutta niitä on suhteellisen vähän. Jos saan sähköpostiini jonkun esimerkin vastauksesta, joka ei ole mennyt julkiselle puolelle, voin pyytää toimitusta tutkimaan tarkemmin tapausta. Tarkoitushan on, että kysymykset ja vastaukset hyödyttävät kaikkia kiinnostuneita.
Heikki Poroila |
| Kuinka tienata reilusti paljon työssä? |
130 |
|
|
|
Jos julkisia esimerkkejä katsoo, eikä mukaan lasketa perinnöllistä vaurautta, joka ei edellytä välttämättä minkäänlaista työntekoa, tehokkainta on ryhtyä suuren yrityksen, pankin tai eläkevakuutuslaitoksen pääjohtajaksi. Poliitikon ura kannattaa unohtaa muuten kuin ponnahduslautana, palkkataso on kaukana yritysjohtajien tulotasosta. Verotustietojen perusteella myös apteekkariksi kannattaa ruveta. Luovan tai esiintyvän taiteilijan uraa ei voi suositella, siellä liian harva pääsee edes suomalaisen keskituloille ja aniharva tienaa reilusti paljon.
Heikki Poroila |
| Mistä saisi tietää entisen Sumiaisten kunnan alueen nykyisen, uusimman asukasluvun? Ennen kuntaliitosta se oli noin 1300, mutta hieman on tippunut siitä. Jos… |
172 |
|
|
|
Tässä tarvitaan nyt niin tarkkoja tietoja, ettei niitä verkon kautta näköjään löydy. Wikipedian artikkeli mainitsee kyllä Sumiaisten kirkonkylän asukasluvun (430), mutta ei haja-asutusaluetta erikseen. Postinumeroiden 44260 ja 44280 osoite on Äänekoski. Kannattaa varmaan ottaa yhteyttä suoraan Äänekosken kaupungin viranomaisiin, joilla todennäköisesti on tällainen asukaslukutieto olemassa. Puhelinvaihteen numero on 020 632 2000, sähköpostia voi lähettää osoitteella kirjaamo@aanekoski.fi. Suoraan voi yrittää soittaa toimistosihteeri Tuula Ruuskalle, puh. 040 740 7311, joka näyttää koonneen verkkosivuilla olevat perustiedot. Hän ainakin osaa sanoa, onko etsittyä tietoa saatavana.
Heikki Poroila |
| Onko Ahti Kuoppala näytellyt pappia kotimaisessa elokuvassa? Ja jos on, niin minkä nimisessä? |
331 |
|
|
|
Elonet-tietokannan mukaan Ahti Kuoppala on näytellyt 32:ssa kotimaisessa elokuvassa, mutta ainakaan tietokannassa mainittujen roolihahmojen joukossa ei ole yhtään, jonka voisi hyvin perustein olettaa olevan papin rooli. Jotkut roolit on kirjattu vain roolihahmon nimellä, mutta näistäkään mikään ei vaikuttaisi olevan pappi.
Heikki Poroila |
| Mistä kirjasta / kokoelmasta löytyy Aleksis Kiven runo Himmerrys otsalla? |
138 |
|
|
|
Aleksis Kivi julkaisi vain yhden runokokoelman, Kanervala (1866), eikä se sisällä tämännimistä runoa. Silmäilin runot läpi, eikä tätä ilmaisua "Himmerrys otsalla" näyttäisi olevan myöskään minkään runon sisällä. En myöskään onnistunut löytämään googlaamalla mitään mahdollista muutakaan runoilijavaihtoehtoa, tällaista sanaparia (tai "himerrys otsalla") ei yksinkertaisesti näytä löytyvän. Jos asiakas on varma runon nimestä, se ei liene erityisen tunnettu runo ainakaan.
Heikki Poroila |
| Tämä on ehkä tyhmä kysymys mut mistä on löydetty vanhimmalta ajalta pornoa? Aatelin kun historianopettajani on kerran sanonut sen olevat "yllättävän vanha… |
348 |
|
|
|
Kuvallista pornografiaa tunnetaan varmuudella ainakin antiikin Kreikan ja Rooman ajoilta. Myös monissa muissa kulttuuripiireissä tunnetaan hyvin vanhoja seksuaalisten toimintojen kuvauksia, joskaan emme voi olla täysin varmoja siitä, onko kuvilla aina ollut täsmälleen sama funktio kuin sillä, mitä nykyään kutsumme pornografiaksi. Vielä vaikeammin tulkittavissa ovat arkeologiset löydöt, jotka kuvaavat sekä naisen että miehen sukupuolielimiä. Kyse saattaa olla pikemmin hedelmällisyyteen liittyvistä kuvista ja veistoksista.
Heikki Poroila |
| Millainen on Asperger |
366 |
|
|
|
Kysymyksestä on vaikea päätellä, tarkoitetaanko ns. Aspergerin oireyhtymän nimellä tunnettua ilmiötä vain ilmiölle nimensä antanutta itävaltalaista Hans Aspergeria (1906-1980). Mutta oletan, että kiinnostuksen kohteena on ilmiö, ei sen tutkija.
Aspergerin oireyhtymä on nimitys sairausluokituksesta poistumassa olevalle käyttäytymispiirteistölle. Mitään kaikkiin sopivaa yhteistä kuvausta ei ole olemassa, mutta useimmilla tämän diagnoosin saaneilla ihmisillä on taipumus " tavallisesta poikkeavaan sosiaalisen vuorovaikutuksen tyyliin sekä epätavallisen voimakkaasti rajoittuneisiin mielenkiinnon kohteisiin". Myös aistiyliherkkyys on yleistä. Täältä voi tutustua Autismiliiton määritelmään.
Heikki Poroila |
| Miksi uutismuoto "espoolaismies" käyttänyt 50 tyttöä hyväkseen? Se loukkaa kaikkia kunnollisia espoolaismiehiä. Miksi ei voida sanoa "ulkomaalaistaustainen,… |
407 |
|
|
|
Vaikka tällaisesta sanavalinnasta voi tietysti kunnolla käyttäytyvä Espoossa asuva mies loukkaantua, on se myös asiallisesti ottaen täysin totta ja siinä mielessä asiallinen ilmaisu, jos syytetty on Espoossa asuva mies. Suomessa ei ihmisten etnistä taustaa rekisteröidä, mutta asuinpaikka tiedetään suhteellisen tarkasti.
Myös ilmaisu "ulkomaalaistaustainen" voisi loukata suurta joukkoa Espoossa asuvia, moitteettomasti käyttäytyviä miehiä, jotka ovat syntyneet jossain muualla kuin Suomessa. Myös Ruotsissa syntynyt suomalaisten siirtolaisten lapsi on teknisesti ottaen "ulkomaalaistaustainen".
Jos lehden uutisessa korostetaan rikollisen etnistä taustaa, sillä todennäköisesti halutaan vaikuttaa ns. maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun.… |
| Kuulein että ennen Ranskassa syötiin jotain lintua, joka on niin pieni että paistamisen jälkeen se syödään kokonaisena luinneen, vähän kuin me suomalaiset… |
881 |
|
|
|
Kokonaisena valmistettu peltosirkku (Emberiza hortulana) on ollut Ranskassa perinteinen gastronominen herkku. Tapa tuli yleisesti tunnetuksi presidentti Francois Mitterandin aikana, koska hän herkutteli tällä ruokalajilla, useimpien muiden tyrmistykseksi. Mitterandin on sanottu syöneen kaksi kokonaista peltosirkkua viimeisellä ateriallaan 1996, mutta useimmissa Euroopan maissa, myös Ranskassa, on pikkulintujen syöminen kielletty vuodesta 1999 alkaen. Lakia kuitenkin rikotaan ilmeisesti paljon ja muutama vuosi sitten tunnetut kokit halusivat peltosirkun taas ruokalistoille. Suomessa peltosirkku on nopeasti katoamassa oleva laji ja yhtenä syynä pidetään laitonta pyydystämistä Lounais-Ranskassa.
Heikki Poroila |
| Milloin historiassa ensimmäisen kerran alettiin käyttää uskontoa yhteiskuntapoliittisena aseena? |
230 |
|
|
|
Kysymykseen on vaikea vastata, koska tietomme varhaisimmista kulttuureista on sirpaleista ja uskonnon kaltainen ei-aineellinen ilmiö jättää aniharvoin arkeologisesti tutkittavissa olevia jälkiä. Jos kuitenkin pohtii minkä tahansa tunnetun uskonnon (ei siis yksilön subjektiivisten tuntemusten vaan järjestäytyneen toiminnan) olemusta, voi perustellusti kysyä, eikö niissä aina ole ja ole ollut mukana yhteiskunnallisen vaikutusvallan ja vallankäytön aspekti?
Tuntemissamme yhteisöissä papeilla ja muilla uskontoihin liittyvillä toimihenkilöillä tuntuu olevan aina merkittävä valta-asema, koska he toimivat tulkkeina jumalten ja tavallisten ihmisten välillä. Näin on ollut ilmeisesti jo niissä muinaisissa yhteiskunnista, joista on jäänyt vain… |
| Mikä on "rottakuningas"(rat king)? |
329 |
|
|
|
Kyseessä on alkujaan saksalainen nimitys (Rattenkönig) ilmiölle, jossa kahden tai useamman rotan hännät ovat syystä tai toisesta takertuneet kiinni toisiinsa niin, etteivät eläimet pääse enää erilleen. Suurimmassa tunnetussa ja altenburgilaisessa museossa säilytettävässä rykelmässä on ollut 32 eläintä. Wikipediassa on suppea suomenkielinen ja laaja englanninkielinen artikkeli aiheesta.
Ilmaisua "rat king" on käytetty myös erilaisissa fiktiivisissä yhteyksissä, elokuvissa, kirjallisuudessa ja musiikissa.
Heikki Poroila |
| Onko jostakin saatavissa luettavaksi väitöskirjaa, joka on kirjoitettu 1750-luvulla Uppsalan yliopistolle? |
194 |
|
|
|
Kun kysyjä ei kerro, mistä teoksesta on kyse, asiassa kannattaa lähestyä Kansalliskirjastoa siten, että mainitsee myös kyseisen väitöskirjan tekijän ja nimen, mielellään myös julkaisuvuoden. Kansalliskirjastossa on suhteellisen paljon Ruotsin vallan aikaisia väitöskirjoja ja jos etsittyä ei ole, kirjastossa todennäköisesti pystytään selvittämään, missä Ruotsin kirjastossa se on ja onko siitä saatavana esimerkiksi digitoitua versiota. Kansalliskirjaston neuvonta palvelee puhelinnumerolla 02941 23196 ja sähköpostilla kk-palvelu@helsinki.fi.
Heikki Poroila |
| Saako kirjastolta lainattujen teosten kuvia jakaa sosiaalliseen mediaan? |
1461 |
|
|
|
Perusperiaate on, että mitään kuvaa ei saa jakaa sosiaalisessa mediassa, ellei omista kuvan oikeuksia tai kuva ole tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, mistä lähteestä kuva on peräisin, ei ole asiaan mitään erityistä vaikutusta. Omassa hyllyssä oleva kirja tai kirjastosta lainattu ovat samassa asemassa.
Yleensä tiedämme aika hyvin, mihin kuviin meillä on oikeudet eli (1) itse ottamiimme ja (2) perintönä saamamme kuvat, jotka ovat vanhempiemme ottamia. Esimerkiksi serkun ottama kuva ei kuulu tähän joukkoon. Yksityiskuvien jakelusta voidaan kuitenkin sopia ja saada lupa. Luvalla kanssa saa jakaa minkä tahansa kuvan.
Sen tietäminen, minkä kuvan tekijänoikeus on edelleen voimassa, on käytännössä varsin vaikeaa. Valokuvat nauttivat kahta… |
Ask a Librarian