Mitä ja kenelle?
- Valtakunnalliset kehittämispalvelut eli VAKE tuottaa ja kehittää verkkosisältöjä, alusta- ja rajapintapalveluja, viestintää ja muita palveluja koko maan yleisten kirjastojen käyttöön.
- Lisäksi VAKE edistää ja tukee kirjastojen välistä yhteistyötä ja kansainvälistä viestintää.
- Kirjastolaki (2016) määrittelee VAKEn näin: ”Yleisten kirjastojen toiminnan tasapuoliseksi tukemiseksi valtakunnallisella kehittämistehtävällä toteutetaan yleisten kirjastojen yhteisiä palveluja ja edistetään yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa” (29.12.2016/1492 7 §).
- VAKEn tehtävää hoitaa Helsingin kaupunginkirjasto ja sen toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Yhdessä tekeminen kaiken pohjana: sadat ammattilaiset osallistuvat VAKEn palvelujen tuottamiseen - ja hyötyvät niiden käytöstä itsekin.
Koti tarjolla: VAKE tarjoaa palveluille alustan.
Kaikki hyötyvät: kirjastojen asiakkaat hyötyvät uurastuksesta, esimerkiksi oman kirjaston sivuille upotetuista sisällöistä.
Kehittäminen laajasti kuunnellen: yhdessä eri toimijoiden kanssa tehty kehitystyö tuottaa parempia palveluja verkkoon ja sujuvampia käytäntöjä arkielämään.
Yhteistyötä ja yhteisiä palveluja
Palveluja ja tietokantoja tuotetaan ja kehitetään yhdessä muiden kirjastojen ja keskeisten sidosryhmien kanssa, kuntien digitalisaatiokehitys huomioiden. Niistä myös pyritään saamaan yhteensopivia verkon muiden palvelujen kanssa. Näin yksittäisten kirjastojen ei tarvitsisi tehdä kaikkea itse.
Yhteistyöstä hyötyy myös suuri yleisö
- Tiivis yhteistyö kansallisissa yhteyksissä on tärkeää. VAKE on mukana osaltaan toteuttamassa Finna-visiota.
- Finna.fi on Kansalliskirjaston palveluympäristö, jossa museoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistot ovat kaikkien saatavilla. Finna on myös suosittu verkkokirjastoalusta.
VAKEn ja verkkokäyttäjän suhde
VAKEn kaiken toiminnan pohjana ovat lain määrittämät tehtävät ja tavoitteet, sekä Kansalliskirjaston Finna-visio.
VAKEn toimintaan kuuluvat yhteistyö, viestintä ja palvelut – niin kaikille suunnatut palvelut kuin kirjastoalan ammattipalvelutkin – mutta myös tietovarannot, rajapinnat ja alustat.
Täten kuka tahansa käyttäjä hyötyy VAKESTA esim. Finna-palveluympäristön, verkkokirjastojen, hakukoneiden ja oppimisalustojen kautta, tai muiden palvelujen, kuten kuntien sivujen, Taskukirjaston, Varaamon, Kansallisen Palvelutietovarannon ja palvelukarttojen ja kautta.
Yleisten kirjastojen ammattiväki palvelujen suurkuluttajina
VAKE tarjoaa kirjastojen ammattipalveluja:
- Tieto
- Työvälineet
- Viestintäpalvelut
- Kommunikaatiokanavat
- Vaikuttavuuden arvioinnin palvelut
- Alan kehityksen seuranta
- Täydennyskoulutuksen tuki
- Kirjastojen yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen
- Vaikuttaminen alan työryhmissä
- Verkottuminen alan ulkopuolelle
VAKE ja sidosryhmät
Sidosryhmätyö on VAKElle elinehto, ja se hyödyttää kaikkia kirjastoja. VAKE toimii myös yhdyssiteenä kirja-alan toimijoihin sekä arkisto- ja museosektoriin.
VAKEa ja sidosryhmiä yhdistävät muun muassa palvelut, teknologia, viestintä, yhteistyö ja tuki.
Sidosryhmiä ovat: kirja-ala, kunnat, muut alan järjestöt, kansainvälinen viestintä, erityistehtäväkirjastot, muut kirjastot, täydennyskoulutuksen toimijat, Alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot, kaikki yleiset kirjastot, alan koulutusorganisaatiot ja oppimisympäristöt, kansalliset työryhmät, Kansalliskirjasto, Tiedolla johtamisen verkosto, Yleisten Kirjastojen Neuvosto, Kirjastoseurat, mediakasvatus, Yleisten Kirjastojen Konsortio, Finna-konsortio, kansalliset hankkeet (digituki, metatieto, digimedia), Aluehallintovirastot.
Kansallinen pelikenttä
VAKEn yhteistyö toimii monella tasolla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö: ministeriö rahoittaa ja säätelee VAKEn toimintaa.
Aluehallintovirastot (AVI): AVIt seuraavat ja edistävät kirjastojen toimintaa ja arvioivat kirjastopalvelujen saatavuutta ja laatua. (avi.fi; 20.11.2009/896 4 §)
Alueellinen kehittämistehtävä (AKE): alueellisella kehittämistehtävällä luodaan edellytyksiä toimialueen yleisten kirjastojen toiminnan vahvistumiselle. Kehittämistehtävällä tuetaan toimialueen yleisten kirjastojen kehittymistä ja henkilöstön osaamista sekä edistetään yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa. (29.12.2016/1492 8 §).
Erityistehtävät: Erityisiä tehtäviä: saamenkielisen, venäjänkielisen ja monikielisen kirjaston ylläpitäminen sekä lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallinen erityistehtävä. (minedu.fi)
Kansalliskirjasto: Kansalliskirjaston tehtävänä on kehittää ja tarjota kansallisia palveluja yliopistojen kirjastoille, yleisille kirjastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille sekä edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. (24.7.2009/558 70 §)
VAKEn palveluiden valitut palat
Verkkosisällöt ja -palvelut, jotka tuotetaan yhdessä alan toimijoiden kanssa, ovat tunnetuin osa VAKEn toimintaa. Monien palvelusisältöjen esittäminen ja jakaminen upokkeiden, syötteiden ja erilaisten raja- pintojen avulla on mahdollista kirjastojen verkkopalveluissa ja sosiaalisessa mediassa.
Biblioteken.fi on laaja kokonaisuus, joka kokoaa samaan paikkaan ruotsinkieliset kirjastoresurssit ja ajankohtaiset ilmoitukset.
Digi.kirjastot.fi-palvelu sisältää yleisten kirjastojen digitoimia aineistoja, mm. kotiseutukokoelmien helmiä sekä harvinaisia aineistoja. Palvelu täydentää kansallista digitointia ja sitä käytetään eniten Finna.fi:n kautta.
eKirjasto.kirjastot.fi:stä löydät kaikkien yleisten kirjastojen e-kirjat, äänikirjat ja e-lehdet yhdellä haulla. Eri musiikki- ja elokuvapalvelut ovat mukana, ja voit etsiä luettavaa ja kuunneltavaa eri aihealuilta. Myös ruotsiksi ja englanniksi.
Fono.fi on Yleisradion äänitetietokannan hakupalvelu, josta voit etsiä tekijöitä, kappaleita ja aiheita. Myös ruotsiksi ja englanniksi.
Kirjasampo.fi on laaja kirjallisuuspalvelu, jonka keskeisiä osia ovat suomalaisen kirjallisuuden tietokanta, ajankohtaiset artikkelit, kirjavinkit vanhempaankin kirjallisuuteen ja blogilistaukset. Myös ruotsiksi.
Kirjastohakemistosta/Kirkannasta löydät kaikkien yleisten kirjastojen perustiedot – aukioloajat, sijainti ym. – jotka myös päivittyvät suoraan kirjastojen sivustoille kautta maan. Moni oppilaitos- ja erikoiskirjasto on hakemistossa myös mukana. Myös ruotsiksi ja englanniksi.
Kirjastokaista.fi on kirjastojen yhteinen netti-tv, josta löytyy videoita, radio-ohjelmia ja podcasteja kirjallisuudesta ja kirjastoista sekä niiden palveluista. Lisäksi Kirjastokaista toimii koulutuskanavana mm. kirjastoammattilaisille, alan opiskelijoille ja opettajille.
Kirjastot.fi on kirjastoammattilaisten maanlaajuinen tiedotus- ja koulutusinfokanava. Täältä voi tilata ajankohtaiset uutiset ja ilmoitukset sekä seurata koulutustarjontaa Kirjastoalan koulutuskalenterissa. Sivustolta löydät myös mm. koostetut tiedot valtakunnan kirjastotilastoista ja -hankkeista.
Kysy kirjastonhoitajalta on suomalaisten kirjastojen yhteinen verkkotietopalvelu. Palvelussa vastataan asiakkaiden kysymyksiin kirjaston asiantuntemuksella, tarjoamalla lähteitä ja myös opastamalla tiedonhaussa. Vastaus luvataan kolmen vuorokauden kuluessa. Myös ruotsiksi ja englanniksi.
Libraries.fi esittelee yhdellä silmäyksellä tämän päivän yleisen kirjaston peruselementit ja keskeiset piirteet. Sivusto haluaa kertoa kansainväliselle kirjastoyleisölle perussyyt sille, miksi Suomessa on maailman parhaat kirjastot.
Makupalat.fi on ammattilaisten valitsemien verkkotiedonlähteiden hakemisto tiedonhaun avuksi. Voit selailla sisältöä aiheen mukaan ja hakea monipuolisilla hakuvaihtoehdoilla. Myös ruotsiksi.
Musiikkikirjastot.fi tarjoaa kattavan paketin ajankohtaisia artikkeleita, vinkkejä ja tietoa. Musiikin tiedonhaku -osiosta löytyy kirjastojen ja muiden musiikkitahojen tietokantoja ja kotisivuja, myös ulkomaisista kirjastoista ja arkistoista. Sivustoon kuuluu myös laaja musiikkiblogi Levyhyllyt sekä Kysy musiikista -palvelu.
Sivupiiri (kirjasampo.fi/sivupiiri) esittelee kotimaista ja käännettyä lasten-ja nuortenkirjallisuutta päivän täkyjen ja vinkkihyllyjen muodossa sekä uutisoi lasten-ja nuortenkirjallisuuteen liittyvistä ilmiöistä, tapahtumista ja palkinnoista. Myös ruotsiksi.
Tilastot.kirjastot.fi on paikka, minne koostetaan laajat vuositilastot jokaisesta Suomen yleisestä kirjastosta Mukana näppärä visualisointimahdollisuus. Myös ruotsiksi ja englanniksi.
Kirjastot.fi on löytänyt yleisönsä
- Kirjastot.fi:n ensimmäinen versio, Suomen Yleisten Kirjastojen Etusivu eli SYKE, perustettiin vuonna 1995. Sittemmin sen palvelut ovat laajentuneet moninkertaisiksi.
- Sosiaalinen media on kauan ollut monen Kirjastot.fi-palveluiden aktiivikäytössä. Yli 20 some-tiliä on käytössä kolmella kielellä Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, Vimeossa, SoundCloudissa ja YouTubessa.
Palvelujen käyttö kasvaa
Istuntojen määrä Kirjastot.fi:n kaikissa palveluissa v. 2002–2019 nousi noin 1,2 miljoonasta istunnosta 6,2 miljoonaan.
Palvelujen laajuus on vaihdellut vuosien varrella. Aikaisemmat tilastot (1997–2001) eivät ole yhteensopivia. Lähde: Google Analytics. WTM-tilastoja käytettiin osittain vuoteen 2010 asti
VAKE:n verkkopalveluiden tasoja
Asiakaskokemus muodostuu kahdesta päätasosta: omat käyttöliittymät (1) ja sisältöjen/datan vienti muihin palveluihin, erityisesti Finna-palveluympäristöihin (2).
Käyttöliittymien (1) perustana on ICT-infra ja devops, joihin sisältyvät alustat, datavarannot, rajapinnat ja palvelinympäristö. Käyttöliittymätyöhön kuuluvat myös sisältötuotanto, käyttäjätuki, koulutus, viestintä, markkinointi, yhteistyön ja verkostojen edistäminen, käytettävyys, saavutettavuus, tietosuoja ja optimointi.
Kirjastojen yhteinen palvelu
Kysy kirjastonhoitajalta on kirjastojen yhteinen palvelu, joka havainnollistaa VAKEn monia rooleja.
VAKE on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun perusta: se huolehtii verkkopalvelusta ja viestinnästä. Lisäksi VAKE hoitaa tekniikan ylläpidon ja kehittämisen, käyttöliittymät ja saavutettavuuden, tuen vastaajille, vastaamisen koordinaation ja toimitustyön, koulutuksen ja ohjeistuksen vastaajille, sekä viestinnän ja markkinoinnin.
Kirjastojen välisen yhteistyön edistäminen on palvelun ehkä tärkein tuotos. Tällä hetkellä palvelun piirissä on 233 vastaajaa, jotka edustavat 18 erikoiskirjastoa ja 70 yleistä kirjastoa.
Asiakaskokemus on tutkitusti erinomainen. Vastauksia on kautta aikojen kertynyt 71 50o kappaletta. Vuonna 2019 vastauksia laadittiin 6 612 kpl ja istuntoja oli yhteensä 2 025 687 kpl.
Poimintoja käyttäjätutkimuksesta 2019
Kirjastot.fi-käyttäjäkysely tehtiin 19.11.– 9.12.2019.
Miten tarpeelliseksi koet Kirjastot.fi -sivuston?
- Erittäin tarpeellinen 52 %
- Tarpeellinen 35 %
- Käyttökelpoinen, mutta ei välttämätön 11 %
- Tarpeeton 1 %
- En osaa sanoa 1 %
69 % aktiivikäyttäjistä pitää sivustoa hyvänä tai oikein hyvänä. Aktiivi = vähintään viikoittain käyvät kirjastoammattilaiset.
Mitä vastaajat etsivät sivustolta?
- Ammattipalveluita (esim. työpaikat, materiaalit): 59 %
- Uutisia: 53 %
- Kirjallisuuteen liittyvää tietoa tai aineistoa: 49 %
- Tietoa kirjastoista (esim. tilastoja, hanketietoja, tietoa YKN- tai AKE-toiminnasta): 46 %
- Videosisältöjä kirjastoalan koulutuksista tai kirjallisuusaiheista: 34 %
- Tiedonhaun palveluita (esim. Makupalat.fi, Kysy kirjastonhoitajalta): 40 %
- Kirjastojen palveluita (yhteys- ja palvelutiedot, lainojen uusiminen ym.): 31 %
- Kirjastojen kirjoja tai muuta aineistoa: 30 %
- Musiikkikirjastoihin liittyvää sisältöä: 11 %
- Tiedonhaun opastusta: 10 %
- Muuta: 6 %
- En osaa sanoa: 2 %
Tiesitkö?
Vuonna 2019, yleisten kirjastojen toimintaan käytettiin 60€/asukas, ja Suomessa oli yhteensä 853 yleistä kirjastoa.
Vuosina 2015–2019 kirjastojen omatoimiaika kasvoi 500%, lasten lainaukset kaikissa kirjastoissa kasvoivat 10%, ja e-lehtien käyttökerrat kasvoivat 390%.
Vuonna 2019, kaksi miljoonaa asiakasta lainasi kirjastosta, kirjastossa käytiin yhteensä 53,7 miljoonaa kertaa, ja niissä järjestettiin 40 000 tapahtumaa.
VAKE 2020
Vake on vahva verkostotoimija, kehittäjä ja kirjastojen yhteinen tuki.
Yhteystiedot:
toimitus@kirjastot.fi
puh. 09 310 85280
www.kirjastot.fi/info